Mä kerron kaiken elämäni tapahtumista täällä, ei mulle jää terapiaan kerrottavaa.

Ei mulla ole ns. terapiassa ns. terapeutille mitään kerrottavaa, koska kerron kaiken itseäni ärsyttävän tai vituttavan täällä teille ja vaikken yhtään vastausta saisi, riittää mulle terapiaksi se, että kirjoitan vitutuksen sanoiksi.

Että turhaan käyn ns. terapeutin luona seinille katselemassa, kun ei ole mitään puhuttavaa.

Menneisyydelleni en voi mitään, niitä en ala terapiassa vatvomaan, elän tässä hetkessä.

Ja luonteeni on mikä on, se ei terapiassa muutu, kuten ei muutu myöskään persoonallisuuteni piirteet.