Miten äidit ei ehdi täyttämään vauvakirjaa?!?

He käyttävät ehkä sitten kirjoittamisajan muuhun. Ei se ainakaan minua ihmetetytä, että kaikilla ei ole, vaikka omastani on dokumenttia jo useamman kirjan verran:D

asia joka taitaa kiinnostaa vain pienehköä osaa ihmisistä. En itse tykkää näperrellä mitään imelyyksiä.

tälläkin asialla joku haluaa päteä! :O

juu empä ole juurikaan täyttänyt nuorempien lapsienvauvakirjaa. lapsia mulla on 4. ikähaarukka on 1-13 vuotta.

mutta onnittelut,sun keksimä provo melkein ylitti ärsytys kynnykseni!

Miksi pitäisi täyttää "kaikki mahdolliset kohdat" ja laittaa kuvia? Kuvat ja muistot on muualla kuin noissa imelissä: "2-vuotiaana osoitin touhukkuuttani blaa blaa...



Meillä on vauvakirjat saatu lahjaksi ja koen ne aika turhakkeiksi...

jos alkaa olla useampi lapsi pienillä ikäeroilla niin on yleensä univelkaa ja muutenkin kiireistä eikä ehdi. Sekin vaikuttaa onko millainen mies ja muu tukiverkko: jos paljon sukua auttamassa ja miehellä mahdollisuus hoitaa lapsia paljon niin siinähän sitä aikaa on vauvakirjaan raapustella. Jos taas asuu kaukana sukulaisista, mies tekee reissuhommia jne. niin aika vaikea on löytää aikaa ja ennenkaikkea motivaatiota täyttää sitä vaivakirjaa. Valitettavaa mutta totta. Ja toki lapsetkin vaikuttavat, osa on kilttejä ja helppoja, osa haastavia. univelkainen koliikkivauvan äiti jolla ei tukiverkkoja on ihan eri asemassa kun äiti jolla kaksi kilttiä ja hyvin nukkuvaa vauvaa. Ja muutenkin elämäntilanteet ovat erilaisia, joillakin voi olla esim. paljon muutakin huolehdittavaa, no sanotaan nyt vaikka että on yrittäjä (ei aina mahdollista pitää kunnollista äitiyslomaa "vähän" paperitöitä tmv. huolehtii koko ajan) tai on lemmikkejä paljon (tyyliin koira ja hevonen) ja sekin vaikuttaa asuuko isossa omakotitalossa missä pitää esim. takkapuita hakea ja pilkkoa kun lapset nukkuvat vai asuuko kerrostalossa jossa ei mitään tarvitse tehdä.



Eli minusta vauvakirjan täyttäminen ei ole iso vaiva, mutta ymmärrän HYVIN etteivät kaikki sitä ehdi/jaksa tehdä.

lasten suojelu ilmoituksen paikka, jos ei ole vauvakirjaa asianmukaisesti täytetty!



terveisin mamma vantaalta

itkevää vauvaani yökaudet, istua hänen kanssaan lääkärin vastaanotoilla, lastenpolilla ja lastenosastolla. Tärkeämpää oli myös täyttää ruokapäiväkirjaa, opetella kaikki mahdollinen lapsen allergioista ja toisesta toistuvasta sairaudesta, seurata oireita ja perehtyä imetysdieettiin. Opetella tekemään mm. munatonta, maidotonta ja viljatonta ruokaa itselle ja keksiä miten saa vauvalle maistuvaa ruokaa parsakaalista, possusta ja riisistä. Kirjoittaa hakemuksia Kelaan ja vakuutusyhtiöön.



Ei oikein ollut enää jaksamista ja kiinnostusta vielä dokumentoida tätä kaikkea. Meidän vauva-ajan muistoja ovat valokuvat ja iso pinkka sairaskertomuksia.

Mieheni isä kuoli, samoin tätini ja lapsilla oli paljon allergioita ja paha astma. Sairastettiin jatkuvalla syötöllä.



Nyt kun elämä on jo alkanut huomattavasti helpottaa, mietimme kaverini kanssa, että pidämme joku kerta sessiot, joissa keksitään eri kynillä tekstejä lasten vauvakirjoihin... :o)



Hyvä vaan jos kunnolla muistan noista pikkulapsiajoista jotain, kun olin jatkuvasti univelkainen.

Kun ei aina jaksettu väsätä hakemuksia kelaankaan, niin ei tullut edes mieleen täytellä vauvakirjaa...

Kun ei aina jaksettu väsätä hakemuksia kelaankaan, niin ei tullut edes mieleen täytellä vauvakirjaa...

Meilläkin jäi vaikka kuinka paljon rahoja hakematta Kelasta ja vakuutuksesta kun ei aina vaan jaksettu. Tärkeintä oli vaan jaksaa, eikä edes harmita, kun se on vihdoin ohi.

t. 9

keskittyvä elämiseen ja toiset siihen, että ehtisi ja muistaisi ikuistaa joka ikisen hetken, jotta näyttäisi siltä, että on elänyt.

keskittyvä elämiseen ja toiset siihen, että ehtisi ja muistaisi ikuistaa joka ikisen hetken, jotta näyttäisi siltä, että on elänyt.

koska kirjoittaminen on rakas harrastukseni, siksi olen lapsesta monta kirjaa kirjoitellut. Paljon on ehditty myös kokea (monien mielestä liikaakin jouduttu, kirjoittaminen on ollut pahoina hetkinä myös terapiaa)

Minulla oli, vaikka kolme lasta peräkkäin, eikä tukiverkkoja lainkaan. Mieskin aina töissä. Kai se täyttäminen oli minulle sitä omaa aikaa lasten nukkuessa.

jostakin syystä, en ole lämmennyt näille vauva-kirjoille. Aluksi sitä täyttää ihan innolla, mutta alkusivujen jälkeen unohtaa täyttää ne loput kohdat kun niissä käsiteltävät asiat ovat ajankohtaisia, ja sitten minua perfektionistina harmittaa että kirja meni "pilalle" kun osa tiedoista puuttuu, kun kaikkea ei sitten jälkikäteen muista!! Kaikki ei vaan tykkää niistä kirjoista vaikka olisi kuinka perhe- ja lapsikeskeinen äiti...

Ja itse tekemällä niistä on saanut aivan oman näköiset. Nyt jo teini-ikäinen, tykkää lueskella niitä toisinaan.

Eikä sitten tullut itse enää hankittua kolmatta, joka olisi ollut enemmän oman maun mukainen - eli esikoisella on kaksi osittain täytettyä kirjaa :). Molemmissa kirjoissa oli paljon kohtia, jotka piti jättää täyttämättä/muokata täyttäessä oman tilanteen mukaisiksi, koska eivät oikein sopineet meille (esim. maininnat kasteesta ja pyhäkoulusta, tms.). Olennaisimmat asiat, kuten opitut taidot, pituus, paino, jne. on siis täytetty.



Toiselle lapselle halusinkin järkevämmän opuksen ja kävin jo ennen syntymää katsomassa vauvakirjoja. Lapsen synnyttyä ehdotin sitten miehelleni, että kävisikö joku niistä, joita olin 'ennakkotarkistanut'. Tokalla on siten Tatun ja Patun vauvakirja, joka soveltuu hyvin ainakin meille (vaikka mm. pepun jälki ehkä jääkin täyttämättä :)).