Lue keskustelun säännöt.
Pystyykö lapsen koulumenestyksen ennustamaan 1-2 luokan todistuksen perusteella?
24.12.2011 |
Eli jos 1-2 luokalla on luokkansa parhaimistoa, tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. JOs taas keskiluokkaan tai heikoimmasta päästä, niin sama juttu.
Miten teidän lapsillanne on mennyt? Omilla olisi pysynyt ennustamaan
Kommentit (40)
lukemaan vasta kevätlukukaudella. Eka-tokaluokalla oli oppilaana sellainen keskiverto, mutta numerotokareissa oli joka vuosi aina pikkuisen nousua edelliseen verrattuna.
Ysillä oli keskiarvo 9 pintaan. Lukiossa en oikein pysynyt kärryillä miten menee, kun todistuksia ei ollut, mutta kurssiarvosanat oli ihan hyviä. Meinasin pudota persauksilleni kun näin päättötodistuksen: hirveän paljon kymppejä.
Nuorempi menee melkein samalla kaavalla. Ainakaan meillä ei alaluokkien koulumenetyksen perusteella olisi osannut arvata, miten lukiossa menee. Tosin pojat ovat aina olleet innokkaita oppimaan eikä kaveripiiri ole vienyt mielenkiintoa väärään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen jlkeen alkoikin sitten alamäki. Keskiarvo jotain 6-7 välillä.
Mutta kuitenkin jatko-opinnoissa olen aina päässyt siihen kouluun mihin olen halunnut ja juuri valmistuin AMK:sta :)
Kolme vanhinta ovat menestyneet erinomaisesti sen jälkeenkin, esim. toiseksi vanhin kirjoitti yo-kirjoituksissa koko koulunsa parhaat arvosanat monessa aineessa. Kaksi vanhinta opiskelee jo korkeakoulussa. Toiseksi nuorin on nyt ysillä ja keskiarvo oli 7,5. Hän ei ole ollenkaan lukuihmisiä, mutta kuvis ja käsityöt olivat 10. Nuorin on 3. luokalla ja hyvältä näyttää toistaiseksi. Hän vaikuttaa kielelliseti erittäin lahjakkaalta.
Oma todistukseni oli ekalla ja tokalla keskinkertainen. Kaikki aineet olivat seiskaa ja kasia. Sen jälkeen sain pelkästään ysejä ja kymppejä.
todistuksessa. Sellainen 8 vastaa normaaliluokan numeroa 6. Tosin tätä ei nykyään huomioida jatko-opintopaikkoja jaettaessa, mikä on epäkohta, johon tulee lähiaikoina muutos. Numeroiden nousu pienluokassa johtuu siis tuosta kahden numeron asteikkoerosta.
todistuksessa. Sellainen 8 vastaa normaaliluokan numeroa 6. Tosin tätä ei nykyään huomioida jatko-opintopaikkoja jaettaessa, mikä on epäkohta, johon tulee lähiaikoina muutos. Numeroiden nousu pienluokassa johtuu siis tuosta kahden numeron asteikkoerosta.
Jos ei olisi laadittu hojksia niin olisi jäänyt luokalleen.
Sitten pääsi pienluokalle ja numerot nousivat.
Päättötodistuksessa huonoin numero oli 8.
Sai valita jatko-opintopaikan kolmesta vaihtoehdosta. Eipä olisi ekalla tai tokalla uskonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opin kyllä lukemaan ja matikassa olin hyvä. Kaikki muut lukuaineet olivat 6 tai 7. En lukenut koskaan kokeisiin, kotona ei välitetty, enkä itse oikein edes tajunnut, että olisi tehtävä muutkin kuin kotiläksyt.
Peruskoulun jälkeen menin töihin. Opiskelin vasta 25 vuotiaana ja silloin vasta tajusin miten opiskellaan ja pärjäsin hyvin.
Kyllä kotiolot ja kannustus ovat myös tärkeitä.
lapsi pääsisi läpi mitenkään normaalilla tasolla. Suomennettuna: jokainen hojks-oppilas on oltava tasolla alle vitosen. Eli oppilaita, jotka ei edes välttävällä tasolla opi asioita normaaleilla vaatimuksilla. HOJKS-numero voi olla vaikka kymppi, mutta se ei tosiaan vastaa edes vitosta normaalissa opetuksessa. Käytönnössä se menee kuitenkin niin, että jos nämä tähtioppilaat alkavat saada liian hyviä numeroita, niin joko kriteerit on asetettu väärin tai vaihtoehtoisesta hojks pitää purkaa.
Niin... olen itse tehnyt ysillä hojks-oppilaalle kokeen, josta sai seiskan. Tehtävät oli tasoa 5+2 tai sitten oikein vaikea, jota ei osannut: 11+4! Ja tällä tasolla ei tosiaan saisi edes vitosta normaalissa opetuksessa, kun kolmannellakin luokalla pitää jo osata enemmän.
todistuksessa. Sellainen 8 vastaa normaaliluokan numeroa 6. Tosin tätä ei nykyään huomioida jatko-opintopaikkoja jaettaessa, mikä on epäkohta, johon tulee lähiaikoina muutos. Numeroiden nousu pienluokassa johtuu siis tuosta kahden numeron asteikkoerosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on tosi vanhanaikainen. Tosiasiassa oppimäärää ei saa yksilöllistää, jos oppilaan on mahdollista saada hyväksytty arvosana normaalein arvosanan määräytysmiskriteerein.
Ja se jatko-opiskelupaikkoihin hakemisen porsaanreikä on iso epäkohta. Onneksi sitä lopulta yritetään purkaa. Se mahdollistaa sen, että hankalat vanhemmat yirttävät tehdä lapsestaan "normaalin" eivätkä annan lapsensa hakea johonkin järkevään jatkopaikkaan :( Niitäkin vanhempia on, ´jotka haluavat lapsestaan ylioppilaan tai sähköasentajan, kun kykyjä ei ole edes toisen asteen tutkintoon erityisopetuksessa.
ja tottelevuutta.
Liiallisina nekään ei ole hyviä ominaisuuksia, jos haluaa menestyä akateemisesti/ älyllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että jos on tosi hyvä jo ekalla, on sitä aina. Meidän loppuvuodesta syntynyt esikoinen oli ekalla ja tokalla hyvä koulussa, mutta nelosesta eteenpäin hän on ollut selkeästi parempi.
voi muuttua aivan pinvstoin. hyväopiskelija voi muuttua laiskaksi ja haluttomaksi.
huono voi ottaa kiinni muut ja motivoitua siitä huipuksi.
t ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tieteellisesti tai taiteellisesti ja on luova. Kympin tyttö ei ole ahkera puurtaja, jolla ei olisi älykkyyttä ja lahjakkutta. Näinhän jotkut tampiot valitettavasti ajattelevat.
Koulumenestys ei mittaa monimutkaisten ongelmien ratkaisukykyä tai monia sellaisia taitoja, joiden avulla työelämässä tai tieteellisellä/taiteellisella uralla edetään. Silti koulumenestyjä voi - ja usein onkin - hyvä myös näissä taidoissa. Silti joku oppimisvaikeuksinen, kuten vaikka Hjallis Harkimo, voi pärjätä erinomaisesti koulunjälkeisessä elämässään. Tosin niistä, joilla koulu menee surkeasti, tulee keskimääräistä useammin kyllä heikosti menestyviä muutenkin. Mutta silti joskus elämän suunta voi muuttua täysin aiemmasta, syystä tai toisesta.
Ja hyvin on koulu sujunut tähän asti. Luonteeltaan hän on reipas jatunnollinen, joten uskon saman tahdin jatkuvan, jollei murrosikä muuta kaikkea.
Mutta omalta kohdaltani ei 1.-2. -luokan koulumenestys kertonut mitään. Olin niin hirmuisen ujo ja hiljainen, että se haittasi koulunkäyntiäkin. Vasta myöhemmin pääsin eroon suurimmasta ujoudesta ja koulu alkoi sujua hyvin. En mikään kympin oppilas ollut, mutta hyvin arvosainoin lähdin lukioon ja joku laudatur löytyy ylioppilastodistuksestakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omasta puolestani voin vastata tähän.
Luokkamme hikipingosta joka sai pelkkiä ysejä ja kymppejä, tuli tradenomi ja pankkivirkailija. Onko hän nyt sitten erityisen menestynyt??
No ei tosiaan voi.
Jotkut, varsinkin usein pojat, kypsyy myöhään ja voi hyvinkin "naksahtaa palaset kohdilleen" vasta joskus vitosluokalla tai miksei vasta yläasteellakin.
Itse olin aika huono ja kypsymätön ja ujo ekaluokkalainen, mutta yläasteella sitten yhtäkkiä vetelin kokeista niitä kymppejä melko pienellä työllä (eli keskittymisell£a). Ja ihan hienon uran olen mielestäni tehnyt, sosiaalinenkin minusta on sittemmin tullut.
omasta puolestani voin vastata tähän.
Luokkamme hikipingosta joka sai pelkkiä ysejä ja kymppejä, tuli tradenomi ja pankkivirkailija. Onko hän nyt sitten erityisen menestynyt??
No minusta on, nimittäin kun MEIDÄN eka-ja tokaluokkien parhaimmisto ei ole peruskoulun jälkeen yltänyt muihin suorituksiin kuin työttömyyskortistoon kirjautumiseen. Lienevätkö tylsistyneet kuoliaaksi jo ensiasteilla, tiedä häntä.
omasta puolestani voin vastata tähän.
Luokkamme hikipingosta joka sai pelkkiä ysejä ja kymppejä, tuli tradenomi ja pankkivirkailija. Onko hän nyt sitten erityisen menestynyt??
No minusta on, nimittäin kun MEIDÄN eka-ja tokaluokkien parhaimmisto ei ole peruskoulun jälkeen yltänyt muihin suorituksiin kuin työttömyyskortistoon kirjautumiseen. Lienevätkö tylsistyneet kuoliaaksi jo ensiasteilla, tiedä häntä.
omasta puolestani voin vastata tähän. Luokkamme hikipingosta joka sai pelkkiä ysejä ja kymppejä, tuli tradenomi ja pankkivirkailija. Onko hän nyt sitten erityisen menestynyt??
Ehkäpä hän on tyytyväinen ammattiinsa?
Hikeistä puhuvat ne, joita nyppi se, että omassa todistuksessa ei ollut pelkkiä ysejä ja kymppejä. Yleensä vielä sellaisella suhtautumisella, että olisihan sitä omassakin toki ollut, jos ois vaan "viitsinyt olla hikke".
"Hikipinkoa" voi oikeasti kiinnostaa olla tradenomi ja pankkivirkailija. Eikä ns. "menestynyt" sinun mittapuusi mukaan.
t. hikke
Toki av-mammat pystyvät mutta todellisessa elämässä koulumenestykseen vaikuttavat niin monet asiat (lähtien ihan arviointeja tekevän ihmisen kokemuksesta, ammattitaidosta jne.), että mitään suuria ennusteita ei ekojen vuosien perusteella voi tehdä. Erityisesti ennustaminen on vaikeaa poikien kohdalla, jotka kypsyvät reippaasti tyttöjä hitaammin ja joiden koulusuoriutumista liian usein tarkastellaan sen käyttäytymisen läpi (vaikka käyttäytyminen arvioidaan myös erikseen).
saa hyvän todistuksen. Itselläni on juuri tuon ikäiset lapset ja poikkeuksetta kaikki lapsien kaveritkin saivat loistavan todistuksen. Jotenkin en jaksa uskoa, että kaikilla "putki" jatkuu samana läpi peruskoulun..