Muita, joiden lasta isovanhemmat eivät muistaneet ollenkaan?

Jos niistä on tullut parin viikon sisään jehovia????

Eipä kuulunut mitään munkaan lapsen isovanhemmista isänsä puolelta mut eipä mekään mennä sit hautajaisiin.=)

Vai odotitko, että joku muu pitää yhteyttä?

Joulukortti tuli, mutta ei lahjoja eikä soittoa yms. Eipä ole tarviskaan, olemme hyvin virallisen asiallisissa väleissä.



Lahjomme ja rakastamme itse omia lapsiamme, aion kyllä itse välittää omista lapsenlapsistani ..

isovanhemmat muistavat lasenlasta. Olean että välit lasten vanhempiin eivät ole poikki ja lasten vanhemmat oat muistaneet jotenkin omia vanhempiaan.

puolelta äitini ei muistanut ollenkaan. Tosin ei kyllä muistanut ainoaa lapsenlastaan tämän 1-vuotissynttäreinäkään, joten ei tämä tullut nyt niin isona yllätyksenä.



Miehen puoleta taas ei ukki muistanut ilmeisesti siksi, että hän on perustanut puolet nuoremman naisen kanssa uuden perheen, jossa pieniä koululaisia, joten "viettää joulua (omien)lasten kanssa". Hänelle lapsemme myöskin on ensimmäinen lapsenlapsi...



Toisaalta, ei kyllä lapsemme sedät tai täditkään muistaneet millään tavalla. Eikun, laittoihin yksi meille joulutekstarin... Kummia ei ole.



Tylsää vaan sitten, kun lapsi kasvaa ja tajuaa, että aika monella joulu on perhejuhla ja isovanhemmat ovat edes jollain tavalla läsnä lapsen elämässä...edes vaikka sitten niinä juhlapäivinä.



ap

Vai odotitko, että joku muu pitää yhteyttä?

ja näille "sisaruspuolille" ostimme lahjat. Sedille ja tädeille ostimme myös pienet lahjat.

Mutta mun pointti tässä oli vaan se, että en voisi itse koskaan kuvitella tilannetta, jossa "hylkäisin" lapsenlapseni... Siksi isovanhempien välinpitämättömyys ihmetyttää... Mutta...meitä on niin monenlaisia...

ap

Juuri muisteta. Omat vanhempani olivat syömässä meillä.

Omay vanhempani eivät ole ostaneet lapselleni mitään lahjaa ikinä (tai muutenkaan muistaneet).keskimmäistä. ja kuopusta eivät ole nähneet koskaan kun eivät jaksaneet tulla ristiäisiin. Asiaa ei kompensoi edes toinen mummo, vaan anoppi se suosii kaikessa tyttärensä lapsia ja on omistanut koko elämänsä tyttären perheen auttamiseen.todella paska nakki, kun lapsillani ei ole yhtään välittävää mummoa - osaavat jo ihmetellä ja kysellä asiaa...

eivät lapset ole saaneet isovanhemmilta joulu- eikä synttärilahjoja. Miehen vanhemmat ovat yhtenä jouluna lähettäneet lahjat.

no me kyllä ite mennään mummoloihin tai sitten soitetaan kun toisen puolen vanhemmat asuvat niin kaukana... mun mielestä se on lapsen tehtävä, jouluna rimpautella mummolle/papalle tai käydä kylässä... ja mun isä kun ei ole koskaan erityisemmin piitannut lahjojen ostosta.. niin minäpä ostin ite lahjan, ja isä sen maksoi, ja näin lapseni sai papaltaan lahjan. Eikä kyllä meidän suvussa ikinä oikeestaan ole ollut tapana että isovanhemmat muistaa, jos mietin itseäni niin ei koskaan isovanhemmat muistaneet, eikä se ole itseäni haitannut, silti olen laittanut joulu/synttärikortit menemään..

muistanut anoppi, ei. Jopa alkoholisoitunut appiukko muisti jonka kanssa ei olla edes tekemissä. Omat vanhempani muistivat tietenkin.

Minusta se nuorempi ottaa aina ensin yhteyttä vanhempaan eli nyt olisi ap voinut joulusoittaa lapsensa isovanhemmille ja toivottaa hyvää joulua. Siinä olisi ollut "alkeellista käytöstä"

en edes odota enää, koska sama juttu synttäreinä ja jouluna. ei mitään. sama juttu hänen puolen isovanhemmilla ja isomummulla. tätä jatkunut 10v, joten ei yllätys.

jotka kaikki ovat vuosia sitten kuolleet. Isän puolelta en muista ukiltasaaneeni joululahjoja, setelin sain monesti siellä käydessäni. Äidinpuolelta mummo oli aina tehnyt villasukat tai lapaset ja ukki oli suklaarusina-laatikon laittanut pakettiin.

Lahjat oli vuosi toisensa jälkeen paketoitu samanlaiseen s-kaupan tule joulu kultainen- paperiin. Saisikohan sitä paperia vielä jostin, se olisi ihanaa :-).

ja pyydetty lapsenvahdeiksi, vaan he ovat siksi kun piti olla kaksi kummia kun kastetaan. Meillä ei ihmisiä arvoteta sen mukaan, mitä he ostavat yms.

Soitimme äidilleni illalla ja toivotimme joulurauhat. Äitini vietti joulua yksinään ja oli kovin tyytyväinen kun soitimme. Menemme käymään hänen luonaan sitten joulun jälkeen ja teinit odottavat mummin näkemistä silti, vaikka mummi ei ole lapsenlapsilleen lahjoja ostellut. Ei mummin pieni eläke riitä 14 lapsenlapsen lahjomiseen.

Ihmiset tekevät elämästään niin ihmeen vaikeaa kaikkine vaatimuksineen. Voin kuvitella, että minua tulee miniät varmaan vihaamaan, koska en ymmärrä sitä, että minun pitäisi hypätä ihmisten salaisten toiveiden ja oletusten mukaan.

no me kyllä ite mennään mummoloihin tai sitten soitetaan kun toisen puolen vanhemmat asuvat niin kaukana... mun mielestä se on lapsen tehtävä, jouluna rimpautella mummolle/papalle tai käydä kylässä... ja mun isä kun ei ole koskaan erityisemmin piitannut lahjojen ostosta.. niin minäpä ostin ite lahjan, ja isä sen maksoi, ja näin lapseni sai papaltaan lahjan. Eikä kyllä meidän suvussa ikinä oikeestaan ole ollut tapana että isovanhemmat muistaa, jos mietin itseäni niin ei koskaan isovanhemmat muistaneet, eikä se ole itseäni haitannut, silti olen laittanut joulu/synttärikortit menemään..

Enpä minäkään mitään muistamisia saanut isovanhemmiltani. Isosisarukseni saivat usein rahaa tai suklaata yms käydessään, itse en saanut mitään.. Eikä kyllä se ikinä mitenkään kiinostanutkaan.

Mitään ei kyllä odotettu.Ei tullut edes joulukorttia. Lapsen syntymästä he eivät saaneet muuta ajatusta irti kuin että heistä pakotettuna ja väkisin tulee mummo ja vaari. Ovat tottuneet tekemään aina kuten haluavat, ja isovanhemmuus ei heille käy. Äitiäni jos sanoo isoäidiksi, hän vastaa kuin teini että itse sinä mummo olet.

Et varmaan osaa ajatellakaan, miten raskasta voi nuoren perheen elämä, kun kummankin puolen suku on täynnä terveitä ja meneviä + 50-vuotiaita, jotka ajattelevat juuri noin. He eivät periaatteestakaan tule käymään, soita tai millään tavoin pidä yhteyttä yllä, varmaan samasta periaatteesta josta sinäkin mainitsit, mutta odottavat että heitä tullaan aina tervehtimään juuri jouluaattona, juuri heidän luonaan ollaan äitienpäivä, juuri heillä käydään sinä kesäpäivänä kun heille sopii jne. Me aika kilitisti palvellaan vanhempaa sukupolvea, mutta aito vierailun ilo on loppunut jo ajat sitten. Koemme tilanteen vain painostamiseksi ja syyllistämiseksi.

Minusta se nuorempi ottaa aina ensin yhteyttä vanhempaan eli nyt olisi ap voinut joulusoittaa lapsensa isovanhemmille ja toivottaa hyvää joulua. Siinä olisi ollut "alkeellista käytöstä"

mutta isän äiti eipä juuri. Ei muista edes, milloin lapsi on syntynyt. Tänä vuonna lähetimme pienen lahjan ja kortin, sieltä tuli vain kortti ja soitto. Ei sieltä koskaan lahjaa tullut minkään lapsen merkkipäivän kunniaksi.

Koko perheelle tulee kortti, siinä se.



Enkä kyllä oletakaan, että äiti moiseen alkaisi. Fiksua vain minusta, ettei hän vähävaraisena a) tuhlaa rahojaan eikä b) osta jotain halpaa, turhaa nurkkiin pyörimään.



Isä on kuollut mutta sama pätee häneen: ei koskaan jouluisin ostanut meille mitään.



Jos AP:n mielestä AITO VÄLITTÄMINEN on sitä, että ostaa lahjoja niin melko surullinen tapaus olet...