Lue keskustelun säännöt.
Tiedän paljon valmiiseen pöytään anoppilaan /vanhemmilleen meneviä
24.12.2011 |
jotka eivät muuta tee kuin raahautuvat paikalle pesueineen ja sairaat vanhukset ovat tehneet koko valmistelut yksin. Paikalla saattaa olla kolmekin lasta perheineen! Miten kauheaa sokeutta tottua ajattelemaan äitiä sinä touhuavana emäntänä, joka hän oli keski-ikäisenä, mutta nyt vanhuuden ja sairauden heikentämänä, eikä uskalla tai kehtaa sanoa, ettei tällaiset joulut enää käy :(
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex-appivanhemmat eivät kuitenkaan suostuneet tulemaan meille jouluksi, joten saivat sitten ite passata.
Itse olen omin silmin nähnyt, kun oma vanha äitini teki joulupassaukset veljeni ja siskoni sakeille. Vaivan palkaksi tuli kommenttia "onko pelkkää sitä ja sitä, me ollaan totuttu toisenlaiseen ruokaan" TAI "eikö ole edes makkaraa vaan pelkkää sitä ja sitä". Uskomatonta on vielä se, että kyseiset sakit passuuttavat itseään koko aja eikä ikini kukaan ole tikkua ristiin pistänyt esim tiskien kanssa. Sitä kun tulee melkoinen vuori.
Tuntuu, että syöminen on niin kesksinen asia, että jouluna raahaudutaan pöydän ääreen ja odotetaan palvelua kuin hotellissa täydellä ylöspidolla. Niin ja lasten vahtiminen on tietysti äitini hommaa tiskien ja ruoanlaiton välillä...:(
Se on ihan yhtä ärsyttävää kun se yhtä vankkumaton perinne että "lapset tulevat aina jouluksi kotiin", joka vallitsee sekä minun että mieheni lapsuudenkodissa. Nyt oltiin tämä päivä toisella ja huomenna iloisesti ajamme toiseen paikkaan ja tullaan vasta tapanina. Senkin päivän iltapäivä menee jouluruuhkassa. Tämä lyhyt aattoilta on ainoa oman perheen aika, ja siitäkin saa tuntea syyllisyyttä kun toisessa paikassa sanotaan että "ettekö te nyt voisi olla huomiseen" ja toisessa että "ettekö te voisi tulla jo tänään".
Kurjinta on se, että osa näistä loisista vielä kehtaa ruikuttaa, miten on rasittavaa lähteä pesueen kanssa muualle joulua viettämään.