Kirkostaeroaminen räjähti taas käsiin

Minusta rahan takia kirkosta eroaminen on jotenkin tyylitöntä.

Kuka haluaa myöntään olevansa niin "köyhä", että vain kirkollisveron säästämisen takia eroaa kirkosta? Jos on oikeasti miettinyt asiaa ja osaa perustella päätöstään, niin eroaminen on ihan ok.

Ei huono!

Monelle kirkko on sen verran yhdentekevä, ettei ole mitään erityistä syytä kuulua. Kuitenkin ihmisluonto on sen verran konservatiivinen, että muutokseen tarvitaan aina jokin sysäys. Kirkollisvero on monelle se motiivi, jolla itselle selitetään miksi kirkosta lopulta erotaan.



Harvalla eroajalla lienee tilanne sellainen, että Jeesukseen uskotaan kovasti, kirkon palveluita käytetään kunnolla, mutta rahan säästämiseksi erotaan kuitenkin.

Minusta rahan takia kirkosta eroaminen on jotenkin tyylitöntä.

Kuka haluaa myöntään olevansa niin "köyhä", että vain kirkollisveron säästämisen takia eroaa kirkosta? Jos on oikeasti miettinyt asiaa ja osaa perustella päätöstään, niin eroaminen on ihan ok.

Kyllähän kirkosta erotaan siksi ettei kirkolla ole mitään todellista merkitystä tai tarkoitusta. Useiden satojen eurojen vuosittainen säästö on vain lisäbonus.

Jos todella järjellä ajatellaan, niin mitä järkeä on pöyrittää miljardin euron vuosibudjetilla toimivaa lafkaa, jonka tarkoitus on vain palvoa näkymätöntä miestä.

ihastunut etsiä löytyisikö jostakin tietoa mitä ne prosentuaalisesti vähäisiltä vaikuttavat määrät tarkoittavat euroissa? Eli kuinka paljon rahaa esim. hyväntekeväisyyteen tai diakoniatyön kautta loppujen lopuksi rahana menee? Tämä kiinnostaisi, kun ei ole käsitysä millaisista summista puhutaan.



Itse en ehkä käyttäisi sanaa räjähtäminen vielä tässä yhteydessä. Minusta nyt on menossa jo tutuksi tullut viime hetken verosäästäjien piikki ja sama sopuli-ilmiö kuin aikaisemminkin.

ihastunut etsiä löytyisikö jostakin tietoa mitä ne prosentuaalisesti vähäisiltä vaikuttavat määrät tarkoittavat euroissa? Eli kuinka paljon rahaa esim. hyväntekeväisyyteen tai diakoniatyön kautta loppujen lopuksi rahana menee? Tämä kiinnostaisi, kun ei ole käsitysä millaisista summista puhutaan. Itse en ehkä käyttäisi sanaa räjähtäminen vielä tässä yhteydessä. Minusta nyt on menossa jo tutuksi tullut viime hetken verosäästäjien piikki ja sama sopuli-ilmiö kuin aikaisemminkin.

Kirkolla on n. miljardin euron eli 1000 miljoonan euron vuosibudjetti. Tästä diakoniaan liikenee n. 0,75 prosenttia eli n. 7,5 miljoonaa euroa.

Kun maksat sata euroa kirkollisveroa, niin tästä diakoniaan kirkkolta liikenee 75 senttiä.

Minusta rahan takia kirkosta eroaminen on jotenkin tyylitöntä.

Kuka haluaa myöntään olevansa niin "köyhä", että vain kirkollisveron säästämisen takia eroaa kirkosta? Jos on oikeasti miettinyt asiaa ja osaa perustella päätöstään, niin eroaminen on ihan ok.

Omilla aivoilla ajatteleminen on tervettä

Kyllähän kirkosta erotaan siksi ettei kirkolla ole mitään todellista merkitystä tai tarkoitusta. Useiden satojen eurojen vuosittainen säästö on vain lisäbonus.

Jos todella järjellä ajatellaan, niin mitä järkeä on pöyrittää miljardin euron vuosibudjetilla toimivaa lafkaa, jonka tarkoitus on vain palvoa näkymätöntä miestä.

Ei kaikki vielä kirkkoon kuuluvat ajattele samoin kuin sinä ja halua erota kirkosta. Uskomatonta mutta totta - joillekin kirkolla on tänäkin päivänä todellista merkitystä ja tarkoitusta. Ainakin minulle - ja tiedän että monelle muullekin. Kirkkoon kuuluminen esitetään usein negatiivisena asiana mutta ei ajatella miten loukkaavaa se on niitä kohtaan, joille kirkko on tärkeä asia. Koen ajattelevani omilla aivoillani vaikka kuulunkin kirkkoon...

Minusta kirkkoon kuuluminen on jokaisen henkilökohtainen asia, joten ihmettelen tätä kirkosta eroamiseen liittyvää huomionhakuisuutta. Minusta nämä säännöllisesti ilmaantuvat avaukset kertovat siitä, että kirkosta eroajat kaipaavat vahvistusta sille, että heidän ratkaisunsa oli oikea. Jos he saavat muitakin eroamaan (yli tuhat tänään *tuuletus*) niin se ikään kuin vahvistaa heidän itsetuntoaan ja "todistaa" heidän ratkaisunsa oikeaksi. Jos kukaan muu ei suostuisi eroamaan niin moni hipsisi vähin äänin takaisin (sama ilmiö toimisi siis myös päin vastoin). Edelleenkin kirkkoon kuuluu suurin osa suomalaisista, joten kirkosta eroajat ovat vähemmistöä. Niistä n. miljoonasta kirkkoon kuulumattomasta iso osa ei ole koskaan kuulunutkaan kirkkoon vaikka moni niin virheellisesti kuvittelee.

Vastapainoksi kirkosta eroamista harkitsevat voisivat käydä vilkaisemassa tätä puolta asiasta:

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/AE6B7CCFC1E7D6F1C22575C30026F343?Open…

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/2F9A1887DA65EA01C225706600456FCC?Open…

Tietynlainen kriittisyys on hyväksi; eroamisen helpoksi tekevä sivusto tietysti on omalla asiallaan ja esittää asiat itselleen suotuisasti. Siksi suosittelen edes vierailemaan "vastapuolen" sivuilla - että edes tietäisit mihin olet kuulunut ja mistä eroat.

ihastunut etsiä löytyisikö jostakin tietoa mitä ne prosentuaalisesti vähäisiltä vaikuttavat määrät tarkoittavat euroissa? Eli kuinka paljon rahaa esim. hyväntekeväisyyteen tai diakoniatyön kautta loppujen lopuksi rahana menee? Tämä kiinnostaisi, kun ei ole käsitysä millaisista summista puhutaan. Itse en ehkä käyttäisi sanaa räjähtäminen vielä tässä yhteydessä. Minusta nyt on menossa jo tutuksi tullut viime hetken verosäästäjien piikki ja sama sopuli-ilmiö kuin aikaisemminkin.

Kirkolla on n. miljardin euron eli 1000 miljoonan euron vuosibudjetti. Tästä diakoniaan liikenee n. 0,75 prosenttia eli n. 7,5 miljoonaa euroa.

Kun maksat sata euroa kirkollisveroa, niin tästä diakoniaan kirkkolta liikenee 75 senttiä.

Käsittääkseni diakoniatyön lisäksi seurakunnat mm. antavat ruoka-apua (3 milj. euroa). Ja onko diakoniatyö ainoa mikä koetaan hyväntekeväisyydeksi? Entä seurakuntien perheneuvonnat, ruokailut, vaateapu? Ehkä pieniä asioita mutta sen asiakkaan kannalta hyvinkin tärkeitä palveluja. Mikä on riittävän tärkeää työtä, jota voit olla kirkollisverolla tukemassa?

Ymmärrän, että paljon kritisoidaan esim. henkilöstökuluja mutta oikeasti, kuka odottaa seurakunnan työntekijöiden tekevän työnsä ilmaiseksi ja pelkästä hyvästä tahdosta? Harva tietää, että kirkon palkat eivät ole kovin kilpailukykyisiä; esimerkiksi moni lastenohjaaja vaihtaa seurakunnasta päiväkotiin paremman palkan perässä. Esimiestason työtehtävistä seurakunnassa saa bruttona n. 2300e/kk - missä firmassa joku väliportaan pomo/tiiminjohtaja tms. tekee töitä tuollaisella palkalla? Ja harva ajattelee millaiset ovat seurakunnan työntekijän työajat: kastejuhlia, hautajaisia/muita toimituksia, retkiä ja leirejä on lähinnä viikonloppuisin. Jumalanpalveluksetkin ovat aina sunnuntaisin - paljon muutakin toimintaa ajoittuu iltoihin ja viikonloppuihin. Leirityöhön osallistuminen on lähes jokaisen seurakunnantyöntekijän velvollisuus. Kirkon työntekijöistä vain osa kuuluu ns. tuntityöläisiin - suurella osalla työaika on ns. hengellinen eli esimerkiksi papit eivät saa ylityökorvauksia tai viikonlopputyöstä parempaa palkkaa vaan heille viikon jokainen päivä on ihan samanarvoinen työpäivä. Tämä on yksi keino, jolla pidetään henkilöstömenot kurissa. Kirkon menojen taustalla on siis paljon sellaisia piirteitä, joista ei yleisesti tiedetä ja joita moni ei tule ajatelleeksi. Itse arvostan kirkossa sitä laaja-alaisuutta, jolla siellä palvellaan. Yhteiskunnan puolella palvelut on pirstottu mutta seurakunnissa on saman katon alla tarjolla palveluja vauvaperheistä vanhuksiin - palveluja ja apua jäsenyydestä riippumatta. Sitä minä kirkossa arvostan ja siksi maksan kirkollisveroni.

ihastunut etsiä löytyisikö jostakin tietoa mitä ne prosentuaalisesti vähäisiltä vaikuttavat määrät tarkoittavat euroissa? Eli kuinka paljon rahaa esim. hyväntekeväisyyteen tai diakoniatyön kautta loppujen lopuksi rahana menee? Tämä kiinnostaisi, kun ei ole käsitysä millaisista summista puhutaan.

Diakonia-avustuksia annettiin noin 8 miljoonaa euroa, lähetystyön osuus oli 19 miljoonaa euroa ja Kirkon Ulkomaanapua ja Merimieskirkkoa seurakunnat tukivat yhteensä 5 miljoonalla eurolla

http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/1822CDF7E88AECE2C22572E5003AFD03?OpenDocument…

Seurakuntien toimintakulut olivat noin 1019 miljoonaa euroa vuonna 2010

Neljä viidesosaa seurakuntien tuloista on verotuloja.Verotulojen lisäksi seurakuntien muita tuloja ovat avustukset Kirkon keskusrahastolta, omaisuuden myyntitulot, toiminta- ja rahoitustulot. Kolehdit ja lahjoitukset kuuluvat toimintatuloihin



http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/F4798384ACD179A1C22572E5003ACBF9?OpenDocument…

Kirkolla on n. miljardin euron eli 1000 miljoonan euron vuosibudjetti. Tästä diakoniaan liikenee n. 0,75 prosenttia eli n. 7,5 miljoonaa euroa. Kun maksat sata euroa kirkollisveroa, niin tästä diakoniaan kirkkolta liikenee 75 senttiä.

Käsittääkseni diakoniatyön lisäksi seurakunnat mm. antavat ruoka-apua (3 milj. euroa). Ja onko diakoniatyö ainoa mikä koetaan hyväntekeväisyydeksi? Entä seurakuntien perheneuvonnat, ruokailut, vaateapu? Ehkä pieniä asioita mutta sen asiakkaan kannalta hyvinkin tärkeitä palveluja. Mikä on riittävän tärkeää työtä, jota voit olla kirkollisverolla tukemassa? Ymmärrän, että paljon kritisoidaan esim. henkilöstökuluja mutta oikeasti, kuka odottaa seurakunnan työntekijöiden tekevän työnsä ilmaiseksi ja pelkästä hyvästä tahdosta? Harva tietää, että kirkon palkat eivät ole kovin kilpailukykyisiä; esimerkiksi moni lastenohjaaja vaihtaa seurakunnasta päiväkotiin paremman palkan perässä. Esimiestason työtehtävistä seurakunnassa saa bruttona n. 2300e/kk - missä firmassa joku väliportaan pomo/tiiminjohtaja tms. tekee töitä tuollaisella palkalla?

Diakonian 8 miljoonaan kuuluu diakonin ruoka-avut(EU-ruokapussit).Vaateräsyjä nyt saa halvalla lahjoituksena. Kirkon palvelut ovat päällekkäisiä yhteiskunnan palveluiden kanssa.

Piispojen ja pappien ökypalkat nyt tunnetaan. Kirkon työpaikat on ikuisuuspaikkoja, mitä ne eivät enää muilla työsektoreilla ole. Myöskään pappien ammattitaidolla nyt ei ole paljon käyttöä todellisessa kovassa liike-elämässä.

http://eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/

jo aikaa sitten!

Ei kai sitä tarvitse ns. kirkossa kuuluttaa että on eronnut. Omat vanhempani ovat vanhan kansan tapauskovaisia (käyvät kirkossa häissä ja hautajaisissa) ja silti vähän murisivat vastaan kun täysi-ikäistyttyäni ilmoitin eronneeni kirkosta. Tajusivat kuitenkin että jokaisen oma valinta nämä uskon asiat ja mutina loppui siihen. Luulisin suuren osan suomalaisista olevan yhtä fiksuja uskonnonvapauden suhteen.



Lisäksi raha on ihan hyvä syy erota kuin mikä tahansa, ja monestihan se on lisäsyy vakaumuksellisten syiden lisäksi. Miksi maksaa jostain, mitä ei käytä? En maksa puolueen jäsenmaksujakaan jos ei puolue kiinnosta. Rahalle on parempaakin käyttöä ja kuten todettu, hyväntekeväisyyttä voi tehdä muidenkin tahojen kautta.



Miksi muuten väheksytään tätä että lähes viidesosa kansasta ei kuulu ev.lut. seurakuntaan ja määrä kasvaa?

kautta tiedän, että kirkko on monelle se viimeinen avun paikka. Kun esim. sosiaalitoimisto ei auta, niin diakoniatoimi auttaa vielä silloinkin. Törmään jatkuvasti tapauksiin, jossa diakonia-avun saaminen on pelastunut ihmisiä todella surkeista tilanteista.



Kirkko jakaa myös vuosittain noin 100 000 ruokakassia.



Kirkko on paikalla silloin kun tapahtuu joku yhteisöä järkyttävä kriisi esim. vaikkapa nyt tämä Hakunilan perhesurma. Mikähän muu taho tuollaisessa tilanteessa järjestäisi muistotilaisuuden ja hoitaisi ihmisiä?



Kirkko tekee todella paljon hyvää, ja paljolti myös näkymätöntä auttamistyötä. Sellaista joka kukaan muu tässä yhteiskunnassamme EI hoida. Tuntuu pahalta, että jotkut tässäkin keskustelussa tuntuvat olevan onnellisia siitä, että mahdollisuudet tällaiseen työhön vähenevät.



Jos kirkkoa ei olisi, niin monella huono-osaisella tässä maassa olisi asiat paljon huonommin.

kautta tiedän, että kirkko on monelle se viimeinen avun paikka. Kirkko jakaa myös vuosittain noin 100 000 ruokakassia.

Miksi sossu ei hoida hommiaan, vaan pakottaa ihmiset leipäjonoihin.

EU-kassien jakaminen loppuu Suomesta ensi vuonna

voi järjestää muultakin taholta? Kirkko on ehkä vallannut tämän sektorit, mutta monessa maassa sitä tekevät sitoutumattomat kansalaisjärjestöt.



Mutta kuten sanottu, pieni osuus verosta menee tähän auttamistoimintaan. Tukea voi muullakin tavalla. Esim. MLL:n hyvä joulumieli -keräys näin joulun alla. Ei tarvita kirkkoja tähän touhuun.

http://www.hs.fi/politiikka/R%C3%A4s%C3%A4nen+ja+poliisi+kiistelev%C3%A…



Uskonnollisten yhteisöjen rahankeruu puhututtaa. Poliisi ja Räsänen ovat vähän eri linjoilla. Miksi uskonnollisia yhteisöjä pitäisi koskea eri lait kuin muita, kysynpä vaan?



Miten muuten uskovaiset silmä kirkkaana syyllistävät muuta maailmaa rahanahneudesta kun eniten tuppaa tätä rahankerjuuta tulemaan vastaan juuri uskonnollisista piireistä, esim. TV7:n ohjelmat on yhtä rahan kerjäämistä. Kirkollisveron lisäksi kerätään kolehtia, erilaisia keräyksiä yms. Mikään ei riitä!

Miksei sitä sosiaalista apua voi järjestää muultakin taholta? Kirkko on ehkä vallannut tämän sektorit, mutta monessa maassa sitä tekevät sitoutumattomat kansalaisjärjestöt.

Harva tietää, että monet kunnat ja kaupungit pyytävät seurakuntia hoitamaan osan niiden tehtävistä (esim. järjestämään iltapäiväkerhoja tai ottamaan hoitaakseen avointa toimintaa). Yhteistyö seurakunnan ja kunnan välillä voi olla hyvinkin aktiivista - seurakunnan keskittyminen vain jäseniensä palvelemiseen tarkoittaisi yhteiskunnallisesti suurta painetta kunnalliselle puolelle. Ja jos esim. toimeentulon tukeminen ja ruoka-avustukset olisivat vain kunnan/kaupungin vastuulla, niin se tarkoittaa myös veronkorotusta yhä kasvavien menojen kattamiseksi. Eli eroamalla kirkossa olet vauhdittamassa tätä kehitystä. MLL:n hyvä joulumieli-keräys on ihan hyvä asia näin joulun alla mutta eihän siitä ole apua koko vuodeksi... Ei joululahjojen vähyys ole ihmisten suurin huoli vaan se mistä saadaan joka päivä ruokaa pöytään - se vaatii paljon enemmän auttajia ja auttamista kuin vain jonkun jouluahjatoiveen toteuttaminen kerran vuodessa. Jostain syystä sitoutumattomia kansalaisjärjestöjä ei kiinnosta auttamistyö kotimaassa vaan apua kohdennetaan ulkomaille.

Joku mainitsi kirkon työntekijöiden (vai oliko se lähinnä pappien?) koulutuksesta. Esimerkiksi kirkon töihin valmistuvat lastenohjaajat ovat erittäin kysyttyjä päiväkodeissa (usein vastaavat uskontokasvatuksesta) - saattaa siis olla, että lastasi hoitaa kristilliseen kasvatukseen erikoistunut henkilö. Kun hän on töissä päiväkodissa, niin arvostat häntä ja hänen ammattitaitoaan mutta jos hän olisi seurakunnassa töissä, niin haukkuisit häntä epäpäteväksi jonkun kerhotäti-koulutuksen saaneeksi... Papit ovat saaneet koulutuksensa yliopistossa eivät missään kirjekurssilla. Heillä on ammattitaitoa kohdata ihmisiä kriiseissä, surussa, yksinäisyydessä, kuoleman lähestyessä ja kaikissa elämään kuuluvissa tilanteissa. En menisi vähäksymään heidän ammattitaitoaan ja ammattiaan, joka on edelleen pitkälti kutsumusammatti.