Ekaluokkalaisen lukutaidon arviointi

Mun mielestä on järkyttävää että ekaluokkalaista pitää lohdutella "huonosta" todistuksesta! Tuo ei ole kenenkään muun kuin hirveitä odotuksia asettavien vanhempien vika. Sääliksi käy. Meillä lapsi toisella, muutama erinomainen, suurin osa hyvää, muutama kohtuullinen ja yksi huono ja todellakin kehuin lasta ja molemmat olimme tyytyväisiä.

Tutkin vielä tarkemmin koulun opetussuunnitelmaa. Todistuksessa arvioidaan opetussuunnitelman mukaan ensimmäisellä luokalla lukemisen perustaitoa. Eli tunnistaa kirjaimet ja äänteet, osaa yhdistellä tavuja ja osaa muodostaa tavuista sanoja, sanoista virkkeitä jne. Sujuvuutta ja lukemisen ymmärtämistä arvioidaan vasta toisen lukuvuoden lopulla.



Noilla perusteella lapselleni olisi kuulunut osaa hyvin arvosana. Nuo yllä olevat taidot hän osasi jo eskarissa.



Ehkä todistukseen on tullut inhimillinen virhe.

luulen, että on verrattu lapsia kesknään ja jotta on saatu hajontaa lopputulos on se mitä ap:n lapselle on käynyt.

Ap, kysy opettajalta! Ei kuulosta yhtään mukavalta. Oma tyttömme ykkösellä saa vain suullisen arvioinnin tammikuulla, mutta olisin todella ihmeissäni, jos olisi saanut tuon huonoimman raksin nyt jouluna. Ei lukenut koulun alkaessa, mutta nyt lukee mielellään sanoja. Lyhyemmät sujuvasti, pidemmät kangerrellen, mutta alimassa rasti tässä vaiheessa olisi tuntunut ihan kohtuuttomalta. Eteenpäin on menty ja lukutaito kehittynyt hurjasti.

luulen, että on verrattu lapsia kesknään ja jotta on saatu hajontaa lopputulos on se mitä ap:n lapselle on käynyt.

Vaikka huoltajalla onkin toki oikeus saada tietää lastansa koskevat arviointiperusteet, ope taitaa kuitenkin olla nyt lomalla. Luulen, että odottelet aika turhaan siellä vastausta kyselyysi.



Toisaalta arviointiperusteita miettiessäni, jos ap:n lapsi lukee sanoja kangerrellen, mielestäni se on silloin juuri "osaa vähän" tai ehkä seuraava "arvosana", jota nyt en ap:n lapsen tapauksessa muista.



Olen itsekin ope, enkä todellakaan mene enää lukemaan työsähköpostia tai Wilmaa, etten saisi jonkun vanhemman ryöppyä niskaani. Teilatkaa vaan, mutta olen sitä mieltä, että ehtii tammikuussakin. Niin ja ennen kuin ammutte, olen itsekin ekaluokkalaisen äiti...

Lapsi oppinut lukemaan 5 vuotiaana. Eskarivuoden ajan lukutaito kehittyi ja ekalle mennessään luki sujuvasti.

Ei tosin halua lukea vielä mitään paksuja romaaneja, mutta sujuvasti lukee ääneen ja ymmärtää lukemansa.



Minunkin järjen mukaan äidinkielen taidot ovat varmasti keskivertoa paremmat. Opettaja jakoi alussa lapset 3 ryhmään: lukemattomat, tavulukijat ja lukevat. Lapseni oli lukevissa.

Kotitehtävät on saanut tehdä piirtämällä tai kirjoittamalla ja lapsi on piirtänyt sekä kirjoittanut 1-2 lausetta aina mitä tapahtuu.



Vanhempain vartissa opettaja näytti testiä, jossa piti virheettömästi lukea tekstiä 2 minuutn ajan. Siitä hän vain sanoi, että tavoite kevääseen mennessä tuplata luettu määrä.

En tiedä kuinka paljon ekaluokkalaisen sitten pitää ehtiä lukea. Nyt hän oli ehtinyt n. puoliväliin ja opettaja sanoi että se oli täysin virheetöntä.



Neliportainen asteikko ja toiseksi parhaassa oli. Ihmettelin hieman, koska kuvittelin lapseni olevan parhaimpien joukossa äikässä.

En tiedä vertaako opettaja sitten kehittymiseen, siis joku joka on oppinut lukemaan syksyn aikan, on tietenkin oppinut enemmän.

Tai en tiedä.

Kuvailin itse muille, että lapsemme lukee vähän. Ei olisi tullut mieleenkään sanoa, että lapsi osaa lukea,jos hän ei osaa vaikeampia sanoja lukea. Sitten kun laittaa reipasta tahtia menemään aamun lehdestä, niin lukutaito on hyvä. Ap:n lapsi lukee siis vähän ja se on upea asia.

Omaani olisin kehunut, toisin kuin ap, ja olisi juotu torttukahvit todistuksen kunniaksi. Kaikki eivät todellakaan lue tuon vertaa, ap:n tyttö vähäisen lukutaitonsa kanssa on oikein hyvin edistynyt.

Kauhea haloo yhdestä todistuksesta! Ja opeenkin olet ollut yhteydessä! Kuolisin sinuna häpeästä. Ja mitä viestität lapsellesi, lohduttelet yms. Meillä oli lapsella yksi erittäin hyvä, loput osaa hyvin ja osaa melko hyvin. Matikka oli minusta ehkä alakanttiin arvioitu, mutte en tosiaankaan ala opettajaan ottaa yhteyttä ja penätä oikeutta. Mitä väliä ekan luokan todistuksella on oikeasti? rento asenne kehiin ja lapselle opetus, että elämä ei ole noin vakavaa.

Vanhemman on oikeus saada tietää arvioinnin perusteet. Ja opettajalta voi ja pitääkin kysyä, jos jokin asia vaivaa.

on normaalia että lapsi ei osaa vielä lukea sujuvasti ekaluokan syksyn jälkeen, niin miten sitten kirjoittamisen puolella pitää osata tehdä kirja-arvosteluja tai esseitä aiheesta mitä tein viikonloppuna?



mistä löydän tuon opetussuunnitelman

VUOSILUOKAT 1?2



Vuosiluokkien 1?2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.



TAVOITTEET

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas

• tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin

• oppii kuuntelemaan keskittyen

• oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään

• kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan.



Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät

Oppilas

• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen

• kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä

• oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana

• oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia.



Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu

Oppilas

• tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa

• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

• tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja

• tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.



KESKEISET SISÄLLÖT

Vuorovaikutustaidot

• suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluja

• keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista

• kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden



Lukeminen ja kirjoittaminen

• lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin

• painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen

• äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua

• kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua

• sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen

• tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä

• puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua

• kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä)

• oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua

• oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä

• omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa



Kirjallisuus ja kieli

• kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien

• kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa

• kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn

• kirjaston käytön opettelua

• kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia

Äimänkäkenä tarkastelin ekaluokkalaiseni ensimmäistä välitodistusta. Lukemisen opettaja oli arvioinut osaa vähän, vaikka lapseni lukee jo virkkeitä ja kappaleita tarinoista. Arviointiasteikko oli: Osaa erittäin hyvin, osaa hyvin, osaa melko hyvin, osaa kohtalaisesti, osaa vähän, ei osaa riittävästi.

Mitä ekaluokkalaisen pitää osata tässä vaiheessa ensimmäistä vuotta? Asumme Espoossa

Miksi sinun lapsesi tulisi saada sama arvosana kuin sellaisen joka osaa paremmin?

Kyllähän jo eskarilaiset osaavat näin joululomaan mennessä lukea virkkeitä ja kappaleita ja lyhyitä kirjojakin itsenäisesti, saati sitten koululaiset. Emmekä me edes asu Espoossa vaan täällä susirajalla...

Meillä lapsi sai osaa hyvin ja hän lukee sellaisia helppolukuisia tavullisia kirjoja. Mietin mitä siihen osaa erittäin hyvin vaaditaan.

Sekä vanhemmat että lapset ymmärtävät arvionnit ihan väärin ja loukkaantuvat aiheettomasti hyvää tarkoittavista rasteista.



Jos olisin sinä, ap, niin ymmärtäisin, että lasta kannattaa kannustaa lukemaan paljon. Voitte myös yhdessä lukea ja yrittää saada lapselle lukunopeutta lisää. Luultavasti erityisopettaja on testannut lasten lukunopeudet ja lapsesi ei ole ollut ihan nopeimmasta päästä, vaikka osaakin jo lukea. Hidas lukeminen vaikeuttaa opiskelua kaikissa reaaliaineissa. Varsinkin vähän lukevat pojat joutuvat kärsimään tästä koko peruskoulun ajan.



Lukekaa niitä todistuksia sillä tavalla, että ymmärtäisitte mihin kannattaa kiinnittää huomiota lapsen opiskelussa. Arvioinnilla ei muuten ole edes mitään merkitystä, jos sitä ei ymmärrä hyödyntää. Vasta peruskoulun yhdeksännen luokan todistukset merkitsevät jotakin.

että kyllä mun lapsi on oppinut kaiken mitä on käyty läpi, on tehnyt ja osannut kaikki läksyt. Mutta rasteja oli kaikissa muissa kohdissa paitsi ihan huonoimmassa.



Eli meillä lapsi ei ilmeisesti täyttänyt tavoitteita, mutta ei häneltä niitä tavoitteita sitten kyllä vaadittukaan, sillä hän teki ja oppi kyllä sen mitä vaadittiin.



Minä nyt en tuosta kuitenkaan ole mitään haloota nostamassa, sillä ei tuon meidän lapsen lukeminen mitään sujuvaa vielä ole. Joten eiköhän kevääseen arvosanat sitten nouse.



Ajattelen vain, että voi se ekaluokkalaisten arviointi ja opettaminenkin olla tosi hankalaa, kun siellä on niin kovin eritasoisia oppilaat. Ja kuten joku jo sanoi, niin juuri siksi on erityisen tärkeää, että arviointi perustuu opetussuunnitelmaan eikä siihen, että joku toinen lapsi luokalla yltää jo kolmasluokkalaisen tasoon lukemisessa.



Ikävä kyllä meidän koulun sivuilla ei ole koulun opetussuunnitelmaa nähtävillä.

Mikäli arviointi perustuu aina tuohon opetussuunnitelmaan eikä lainkaan verrata muihin niin miten kannustetaan niitä jotka jo osaavat asiat? Peruskoulussa(ainakin minun aikanani)oli erittäin ikävää että kaikista aineista sai kympin ilman yrittämistä kun otettiin aina huomioon ne hitaasti raahustavat joilla tuntui olevan työ ja tuska saada edes se 8 tai 9 arvosanaksi.



Vertauksena voisi olla se että Ralph Wiggumia ja Lisa Simpsonia pitäisi arvioida samalla asteikolla eikä vain lätkäistä molemmille samaa arvosanaa kuin molemmat kuitenkin pikkuisen yrittävät.

mutta mihin päätyy Lisa - vanhuksia kääntelemään dementiaosastolle.



Onneksi syyllinen löytyi se on 1-2 luokan opettaja.