Jos taas tämän myötä hetken muistaisi olla kiitollinen terveistä lapsistaan...
...ja nurisematta turhista asioista.
http://www.iltalehti.fi/terveys/2011122014978734_tr.shtml
Itkin kun katsoin tuon videon. Koskettava.
Kommentit (22)
Mutta kunnon AV-mamman mukaan se on rikos ja siitä pitää rangaista arvostelemalla ja kritisoimalla asiaa, aivan kuten sinä(kin) nyt teet.
Juuri tuota tarkoitin!!!
En minäkään kolmen lapsen äitinä ja arjen hulinassa aina muista "ah, onneksi on terveet lapset".
Ja vaikka joku muistaa, niin kai sitä voi sympatiseerata sitä jolla menee huonosti eikä tosiaan muistuttaa toisia siitä että "kyllä mulla on asiat huonosti ja mulla on oikeus siitä narista" Ihan itsestäänselvyys on se että ihmisellä on oikeus olla väsynyt, äreä jne.
Toiset vaan on niin minäkeskeisiä että oikein huvittaa.
Mutta minä olen myös niitä, jotka muistavat kolmen lapsen arjen hälinässäkin olla joka päivä kiitollinen siitä, että lapset ovat terveitä.
Ja minusta on hassua se, että jotkut tarvitsevat noinkin tärkeän asian muistuttamiseen tällaisia mässäilyvideoita.
Hassuksi kun voi mieltää niin monenlaisia asioita.
Myös ajatuksissa, ei vaan teoissa.
vaikka esikoinen onkin parantumattomasti sairas ja olen ollut keskeyttämässä rv 18, ehkä juuri näistä syistä lähtee joka ilta kiitos yläkertaan.
on oman navan ympärillä pyörimistä, niin minä ainakin kaipaan selvitystä tuolle ajatukselle. Miten se kiitollisuus ja oma napa liittyvät toisiinsa?
ja omaan napaan tuijottelua, jos on joka päivä kiitollinen terveistä lapsistaan? Eikö juuri niitä omia lapsia pitäisikin ajatella joka päivä, siinä arjen hulinassakin, eikö nimenomaan ole tärkeintä, että muistaa ne läheiset ihmiset koko ajan sen sijaan, että netistä tuijottelee videoita mitä karmaisevammista sairauksista?
jotka ei muista olla kiitollisia. Eihän siinä muuten oo mitään logiikkaa.
t: se neljän äiti, jolla esikko parantumaton jne
verran tiedosti oikein selvästi miten onnellisia olemme myös vammaisista ja sairaista lapsistamme, joilla ei kuitenkaan ole noin vaikeata vaivaa.
Aivan ihana pikkupoika.
Tämmöisiä videoita jos katsoo niin mä aina hetken verran tunne suurta häpeetä siitä kun valitan joskus niin pienistä, mutta kai se on inhimillistä sekin?
että omillakin lapsilla kaikenlaista vaivaa ja toiselle pitkäaikainen sairaus mutta ei tosiaan mitään tähän verrattuna, ei mitään.
Joskus tulee nuristua vaan niin turhasta...
T. Ap
Oman olonsa voi tuntea ihan millaiseksi vain, ei sille tarvitse mitään oikeutusta. Ihminen saa olla vaikka onnellinen, vaikka olisi itse vammainen, perheessä olisi vammainen tai vaikka jollakulla muulla olisi asiat vielä surullisemmin tai paremmin.
vaikka yhdellä heistä onkin parantumaton sairaus. En uskalla hehkuttaa minkään puolesta, että itsellä olisi asiat muita paremmin. Tilanne kun voi hetkessä muuttua toiseksi, ihan kenen kohdalla tahansa.
Herttaista! Uutisen vauveli näytti ihan siltä zombie-vauvalta Braindead-leffasta! :)
Mikä ei ole mitenkään huono asia. Zombie-vauvat on cooleja.
uskalla ees mennä kattoo tota.. ehkä olisi parempi "päästää" lapsi pois noista kivuistaan..
mikä oikeesti on hyvin omassa elämässä ja jättää narinat vähäksi aikaa sivuun.
Siunausta sille pikkuiselle.
Minä kyllä muistan olla kiitollinen terveistä lapsistani joka ikinen päivä ihan ilman ylimääräisiä muistutuksia.
Sen sijaan väsynyt olen ja saankin olla ja saan myös nurista kun tässä nyt pian 2kk sairasteltu putkeen, onneksi tänään tulleet nieluviljelyn tulokset olivat sentään puhtaat lapsella.
Minä kyllä muistan olla kiitollinen terveistä lapsistani joka ikinen päivä ihan ilman ylimääräisiä muistutuksia.
Sen sijaan väsynyt olen ja saankin olla ja saan myös nurista kun tässä nyt pian 2kk sairasteltu putkeen, onneksi tänään tulleet nieluviljelyn tulokset olivat sentään puhtaat lapsella.
Tottakai jokainen narisee välillä, se on inhimillistä, mutta jos mä olisin sun sijassa niin varmasti ajattelisin että onhan tässä asiat kuitenkin ihan mallillaan. Mutta jokainen meistä ajattelee tavallaan.
Vaan siitä, että minä en tarvitse erityisiä "muistutuksia" asiasta, siis siitä että olen kiitollinen terveistä lapsistani tms.
Yksi asia mitä en siedä on se kuinka ihmiset arvottavat toistensa "kärsimyksiä" ja sitä onko kenties "oikeus" olla loppu/väsynyt/naatti/valittaa jne.jne
Aina on maailmassa joku jolla on asiat vieläkin huonommin kuin itsellä ja esim tuolla linkin perheellä.
Minä kyllä muistan olla kiitollinen terveistä lapsistani joka ikinen päivä ihan ilman ylimääräisiä muistutuksia.
Sen sijaan väsynyt olen ja saankin olla ja saan myös nurista kun tässä nyt pian 2kk sairasteltu putkeen, onneksi tänään tulleet nieluviljelyn tulokset olivat sentään puhtaat lapsella.Tottakai jokainen narisee välillä, se on inhimillistä, mutta jos mä olisin sun sijassa niin varmasti ajattelisin että onhan tässä asiat kuitenkin ihan mallillaan. Mutta jokainen meistä ajattelee tavallaan.
En minäkään kolmen lapsen äitinä ja arjen hulinassa aina muista "ah, onneksi on terveet lapset".
Ja vaikka joku muistaa, niin kai sitä voi sympatiseerata sitä jolla menee huonosti eikä tosiaan muistuttaa toisia siitä että "kyllä mulla on asiat huonosti ja mulla on oikeus siitä narista" Ihan itsestäänselvyys on se että ihmisellä on oikeus olla väsynyt, äreä jne.
Toiset vaan on niin minäkeskeisiä että oikein huvittaa.