Lue keskustelun säännöt.
Minä en vaan jaksa enää
18.12.2011 |
Arki on yhtä selviytymistä. Selviytymistä lasten kiukusta, koskaan ei mikään oo hyvin. Selviytymistä kotitöistä, aina on joku paikka rempallaan. Selviytymistä tilipäivästä toiseen, aina rahat loppuu 3 päivää liian aikaisin.
Joo, ei olisi pitänyt hankkia lapsia, kun ei "pää kestä". Toisaalta rakastan nuita kahta enempi kuin mitään.
Mutta olen vain niin väsynyt.
Tänäänkin 7-vuotias paiskoi tavaroita päin seinää ja karjui naama punaisena, kun ei saanut a) pelata b) herkkuja enempää c) haki huomiota, kun olin 2t siivonnut
Nyt 4-vuotias on kiukunnut ja itkenyt / kiljunut / potkinut seinää, kun ei halua nukkua omassa sängyssään, vaan yläsängyssä.
Palkkapäivä on tiistaina ja tilillä on 2€. Kaapissa on ruokaa, mutta autolla ei kestä ajaa kuin tiistaina suoraan tankille. Joten kävelen huomenna töihin (3,2km suuntaansa)
Ja lapset ovat hoitajan + koulun mukaan "iloisia, reippaita, erittäin hyvin käyttäytyviä", joista ei ikinä ole ollut mitään huolta. Kotona vaan sitten kiukkuavat senkin edestä..
Mies ei ole kuvioissa (on hoitolaitoksessa tällä hetkellä, sairastui psyykkisesti, pitkä tarina). Tukiverkkoa on tasan sisko, joka käy 2x vkossa 1-3 tuntia täällä lapsia hoitamassa, että pääsen koiran kanssa kunnon lenkille tuulettamaan päätäni.
Milloinhan taas tuo yhden huutaminen nukkumisesta loppuu, laskeutus se hetken hiljaisuus, joka saa taas uskomaan, että huomisestakin selvitään..
Kommentit (8)
Tollasta on aika monella, minulla myös. Paljon on omasta asenteesta kiinni! Ota se lapsi syliin, mitä sä täällä notkut toisen itkiessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietysti asiat voi nähdä noinkin ...että on mm vain se sisko joka auttaa kaksi kertaa viikossa...minusta sekin on paljon. Monella yhlla ei varmaan ole sitäkään.
3,2 km ei ole kovin pitkä matka kävellä. Jospa antasin sille raittiille ulkoilmalle vaikka mahdollisuuden piristää.
on sentään se sisko, kun monella ei ole ketään.
Tollasta on aika monella, minulla myös. Paljon on omasta asenteesta kiinni! Ota se lapsi syliin, mitä sä täällä notkut toisen itkiessä?
Hanki aivot tai painu helvettiin
t ei ap
Tollasta on aika monella, minulla myös. Paljon on omasta asenteesta kiinni! Ota se lapsi syliin, mitä sä täällä notkut toisen itkiessä?
Hanki aivot tai painu helvettiint ei ap
miten nää kommentit on nyt tälläsiä? Luletteko, että väsynyt ihminen kaipaa tällästä kommentointia? Menkää nyt itteenne. Vaikee nähdä sieltä Espoosta, että kaikilla elämä ei ole yhtä ruusuista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rankka vaihe sulla nyt, mutta olisin sanonut juuri samaa kuin yksi aiemmin että on hyvä merkki että lapset käyttäytyvät muualla sosiaalisesti ja hyvin. Kotona sitten päästelevät höyryjä ja etsivät rajoja ja sitä miten pitää elää. Pidä vaan edelleenkin itsestäsi huolta ja tuuleta täällä ihan rauhassa!!! Olet ajatuksissani!!!
Muistan hyvin nuo ajat, nyt helpompaa kun lapset isoja. Koti oli aina kuin taistelutanner ja yhden nurkan kun siivosi, niin toinen aina sotkussa. Paljon on yh.lla jaksamista ja aivan inhimillistä toivoa, että kotona sais vaan olla ja lojua edes hetken. Toivon teille rauhaisaa joulua! Ja ettei sataisi kaatamalla, kun kävelet töihin.
Muuta en oikein osaa sanoa. Paitsi, että on hyvä merkki että vaikka lapset kotona kiukkuavat, ovat muualla nätisti. Se on merkki hyvästä kasvatuksesta. Vaikka se on raskasta (tiedän), tietävät että sinulle on turvallista osoitta mieltä.