En usko lainkaan mt-ongelmien geneettiseen periytymiseen.

Esim. skitsofreniaan on hyvin voimakas perinnöllinen alttius tietyissä suvuissa.

Siis skitsofrenia. Minun äitini veljellä visiin on se. Itselläni diagnosoitu masennus ja psykoosi. Miten tuo skitsofrenia periytyy?

saa mielenterveyshäiriön "puhkeamaan". Lapsen saama hoiva ja kohtelu ja sen aikaansaamat tunnekokemukset vaikuttavat aivojen toiminnalliseen kehittymiseen ja siihen, mitkä geenit aktivoituvat ja siten vaikuttavat ihmisen kehittymiseen. Eli vaikka olisi geneettinen alttius, vasta ympäristötekijät määrittävät, mitkä geenit alkavat toimia ja määrittää ihmisen ominaisuuksia.

luennolla, jossa kerrottiin mielenterveyden häiriöistä aivotasolla, kaikki mt-häriöt tullaan tulevaisuudessa todennäköisesti paikantamaan johonkin osaan aivoista. Tuo mitä 5 kirjoitti on aivan totta. Oletko alan ihminen?

ja sitä kautta tutustui tähän nykyiseen näkemykseen mielenterveyshäiriöiden synnystä. Varhainen vuorovaikutus ja lapsen tunnekokemukset vaikuttavat voimallisesti aivojen kehitykseen ja sitä kautta elimistön säätelyjärjestelmien kehitykseen ja geenien metylaatioon, ja sitä kautta monien psyykkisten ja fyysisten häiriöiden syntyyn.

että vain epäsuotuisa kasvualusta taudit puhkaisee.



Kyllä niitä lapsia "täydellisisäkin" perheissä sairastuu.

Minä olen myös vähän ko. alan ihmisiä. t.6

että vain epäsuotuisa kasvualusta taudit puhkaisee.

Kyllä niitä lapsia "täydellisisäkin" perheissä sairastuu.

aika metsään menee, jos kuvittelee ettei..

Ja skitsofrenian yhteyttä lois- yms infektioihin kai parhaillaan tutkitaan.

entero-virus, sillähän on esim, diabetes 1- puhkeamisessa merkittävä rooli varhaisen lehmänmaitoaltistuksen kanssa. Mutta siis näissä neuroottistasoisissa mielenterveyden häiriötiloissa ja persoonallisuushäiriöissä aika usein epäsuotuisa ympäristö liittyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Skitsofreniassa on taidettu kanssa löytää raskaudenaikainen virusaltistus yhtenä vaikutustekijänä, vaikka skitrofrenian koko syntymekanismia ei vielä tunnetakaan.



5

Täysimetystä 6 kk ja ensimmäinen maitoaltistus 1 vuotiaana ja kas vain diabetes puhkesi 4-vuotiaana.

jokaa tutkimusten mukaan aktivoituu entero-viruksen ja varhaisen lehmänmaitoaltistuksen myötä. Maidon määrälläkin näytti olevan yhteyttä, max 4 dk vrk taisi olla suositeltu määrä. Mitä lie tuolla varhaisella altistuksella nyt sitten tarkoitetaankaan, mikä on siinä se ikäraja...



Ehkä jossain vaiheessa löydetään jokin muu selitys, mutta tämä nyt on se tällä hetkellä vallalla oleva selitys. VOihan olla, että jollain muillakin tekijöillä on vaikutusta. Vaikka siis joka viidennellä on altistava geeni, silti aika harvalle diabetes1 puhkeaa.

Täysimetystä 6 kk ja ensimmäinen maitoaltistus 1 vuotiaana ja kas vain diabetes puhkesi 4-vuotiaana.

Mä en ole tissimaitoa saanut kun kerran elämässäni ja muuten sitten lehmänmaitoa. Koko mun suku molempien vanhempien puolelta on diabeteksen riivaama, tosin suurilta osin kakkostyyppiä. Mä olen kuinkin terve (ainakin siltä osin). Edes raskauksien aikana ei se puhjennut, vaikka terkat pelotteli asialla puolikuoliaaksi.

kaikilla ei ylläripylläri mee kuin teillä.

kaikilla ei ylläripylläri mee kuin teillä.

miten se ei ole mulle tullut, kun kaikki natsaa. Mulla on ollut se enterorokkokin vuosia, vuosia sitten (niin kai se on entero-viruksen aiheuttamaa...?)

Mua on nimittäin jokainen th kaikissa tarkastuksissa, niin töissä kuin neuvolassakin, uhkaillut ja varoitellut ja ladellut todennäköisyyksiä diabeteksestä. Siis siinä vaiheessa kun olen rastittanut onko suvussasi -kohtaan "kyllä" diabetesrutuun, ja sitten vastannut että kenellä? -kysymykseen kattavalla listalla kaikista lähisukulaisista.

eli ruokavalio ja liikunta, 1:een ei (ellei ota tuota lehmänmaitolatistusta mukaan).

jos elintavat ovat kehnot, mitä terveemmin elää sen kauemmin sen saa pidettyä loitolla, vaikka olisikin geneettinen alttius. Nimenomaan elintavat vaikuttavat sairastumiseen, ehkä sinun sukulaistesi elintavat ovat heikommat kuin sinun, ja siksi se on niin yleinen suvussasi? Kannattaa itse kiinnittää erityistä tarkkuutta liikunnan määrään ja ravinnon laatuun.

skitsofrenikko, lasteni isän suvussa ko sairautta esiintynyt myös. Itse olen ollut huolissani yhden lapseni puolesta. Nuori on saanut tukea ongelmiinsa mutta on selvästi muita herkempi ihminen ja ehkä siksi muita alttiimpi mielenteveyden ongelmille. Itselleni sairaus on lähipiiristä niin tuttu etten osaa sitä pelätä mutta en tietenkään ikinä toivoisi sitä kenellekkään.

periytyä. Skitsofrenia-sukuja on vaikka kuinka paljon, samoin bipolaarinen mielialahäiriö näyttää periytyvän. Esim. tuttavaperheen mummolla, tyttärellä ja tyttärentyttärellä on tuo bipo. Sattumaa tuskin.

Depression suhteen olen skeptikko, sillä monilla puhkea depressio käsittelemättömien traumojen tai kriisien vuoksi. Toki malli suhtautua vastoinkäymisiin periytyy jollain tapaa.

Tiedän myös perheitä, joissa on vaurautta, ehjä koti, terveet vanhemmat, mutta lapsi on sairastunut ahdistuneisuushäiriöön.

Yksi sisarussarja oireilee bipon kanssa. Lapsuuskotinsa oli ollut järkyttävä juoppovanhempineen ja laiminlyönteineen.

joiden suhteen on aivan sama, mitä av-mamma uskoo.

ja sitä kautta tutustui tähän nykyiseen näkemykseen mielenterveyshäiriöiden synnystä. Varhainen vuorovaikutus ja lapsen tunnekokemukset vaikuttavat voimallisesti aivojen kehitykseen ja sitä kautta elimistön säätelyjärjestelmien kehitykseen ja geenien metylaatioon, ja sitä kautta monien psyykkisten ja fyysisten häiriöiden syntyyn.