Äitipuolen rooli on niin raskas!

äitipuoli yhdelle lapselle neljän vuoden ajan. Nyt meillä on mieheni kanssa yhteinenkin lapsi. Olen huomannut, että helpoiten tämä sujuu, kun pitää hyvät välit myös lapsipuolen äidin kanssa.



Nykyisin joustamme puolin ja toisin lastenhoidossa. Joskus hän on hakenut meidänkin lasta hoidosta, kun meillä on ollut kiireitä. Sisaruspuolilla on silloin ollut yhteistä aikaa. Lasten keskinäinen suhde on tärkeä ja siksi me aikuisetkin pyrimme käyttäytymään toisiamme kohtaan. Lasten isä saa kantaa ehkä eniten vastuuta.

äitipuoli yhdelle lapselle neljän vuoden ajan. Nyt meillä on mieheni kanssa yhteinenkin lapsi. Olen huomannut, että helpoiten tämä sujuu, kun pitää hyvät välit myös lapsipuolen äidin kanssa. Nykyisin joustamme puolin ja toisin lastenhoidossa. Joskus hän on hakenut meidänkin lasta hoidosta, kun meillä on ollut kiireitä. Sisaruspuolilla on silloin ollut yhteistä aikaa. Lasten keskinäinen suhde on tärkeä ja siksi me aikuisetkin pyrimme käyttäytymään toisiamme kohtaan. Lasten isä saa kantaa ehkä eniten vastuuta.

Olet aivan oikeassa varmasti tuossa asiassa, mutta sitä ei ole minun tapaukseni äiti ymmärtänyt. Alussa kohteli minua erittäin huonosti esim kielsi tapaamasta lastaan ja etsi minusta tuttavien kautta kaikkia huonoja piirteita. (ei löytänyt kyllä sellaista mitä etsi mutta kuitenkin). Lisäksi monta muuta asiaa mitä teki tehdäkseen minun elämän vaikeaksi ja ikäväksi. Siihen meidän välit on sitten jäätyneet, eikä se varmasti edesauta sitä että minulla olisi helpompi suhde lapseen..

Jotenkin meillä vain käy niin, että vaikka minulla ja miehelläni on hyvä suhde ja meillä menee hyvin, niin viikonloput kun lapsi tulee, niin riitelemme, tappelemme ja hänen kanssaan.. ne viikonloput ovat kamalia niin minulle, hänelle kuin lapselle.

Jotakin täytyisi tehdä :/

etenkin lapselle aivan kamala tilanne, kun pitäisi päästä tapaamaan isää ja viikonloppu meneekin riitoja kuunnellessa.



Mulla on poikapuoli, asutaan saman katon alla ja vaikka välilä on ollut hankalaakin, niin olen silti onnellinen tästäkin ihmissuhteesta. Meillä on hyvät välit hänen äitiinsä ja elämä on siinä mielessä ollut helppoa, että miehen exän kanssa ei ole koskaan tarvinnut mistään tapella, vaan asiat on aina saatu sovittua hyvin. Tsemppiä!

etenkin lapselle aivan kamala tilanne, kun pitäisi päästä tapaamaan isää ja viikonloppu meneekin riitoja kuunnellessa. Mulla on poikapuoli, asutaan saman katon alla ja vaikka välilä on ollut hankalaakin, niin olen silti onnellinen tästäkin ihmissuhteesta. Meillä on hyvät välit hänen äitiinsä ja elämä on siinä mielessä ollut helppoa, että miehen exän kanssa ei ole koskaan tarvinnut mistään tapella, vaan asiat on aina saatu sovittua hyvin. Tsemppiä!

Joo tilanne on kamala. en teidä oikein mistä lähtisin apua hakemaan, ja miten taas tämä biologinen äiti siihen suhtautuu. En halua hänen luulevan että yritän olla äiti lapselle, mutta pitäisi meidän elämän olla mukavaa ja palkitsevaa myös silloin kun lapsi on meillä, ihan meidän kaikkien takia.

Onhan meillä näitä ongelmia mitä kaikilla uusioperheillä, että on erisääntöjä äidin ja isän luona yms, ja lapsikin on oppinut jonkun verran pelaamaan näillä säännöillä.. vaikka vasta pieni on. En tiedä apua pitäisi varmasti hakea koska tilanne on niin ärsyttävä että olen kyllä päättänyt että omia en ikinä hanki jos on olemassa pienikin mahdollisuus että he joutuvat tällaiseen tilanteeseen.

Siis meillä mies saa hoitaa itse lapsensa kun tulevat, eli en juuri puutu, eikä mies sitä edellytäkkään. Tietysti vähän ärsyttää kun joka toinen viikonloppu ei ole omaa rauhaa, mutta yritän keksiä ja järjestää mahdollisimman paljon omia menoja silloin. Ja hyvin menee, minulla, miehellä, lapsilla ja kaikilla myös yhdessä.

Kodin ulkopuolella siis, teatteri, shoppailu, leffa, ystavat tms.



Anna lapselle omaa aikaa isansa kanssa tuollon. Eikohan tilanne jo sillakin vahitellen ala rauhoittua.



Ala kasaa liikaa odotuksia ja paineita asiaan. Alaka valita hottojakaa siita, mita ex -mahdillisesti ajattelee. Ela omaa elamaasi ja valitse olla onnellinen!

Näin teen.. sitä olen yrittänytkin välillä mutta sitten tulee olo että olen luovuttanut.. mutta enhän minä mitään ole luovuttanut. Lapsi tulee olemaan isän kanssa eikä minun kanssa!



varaanpa siis viikonlopuksi liput teatteriin ja lähden viettämään tyttöjen kanssa shoppailupäivää, kun mies ja lapsi jäävät katselemaan aamun piirrettyjä :)



KIITOS, AP

Maailman kauhein asia olla äitipuoli. Saat kaikki velvollisuudet, muuta et saakaan.