Lapsestani tulee mielisairas, haluatko kysyä jotain?

sua noin periaatteesta tippaakaan, sitten kun se häiriköi koulussa ja myöhemmin joutuu vankilaan tai mielisairaalaan ja/tai tekee itsarin?

Lapsi joutuu kuuntelemaan aikuisten tappelua ja elämään jatkuvan hylkäämisen pelon alla.

Ja jos lapsi hylätään, se onkin sitten viimeinen niitti, alamäki on valmis.

Tuo nyt on vaan liian herkkis kestämään elämää.

Tai erittäin voimakas perimä esim. skitsofreniaan?

kohdussa niin "erilainen", että sille mitä siitä tulee ei vaan voi yhtään mitään. Joidenkin kohtalo on se, että niistä tulee mielisairaita.

ja yhdessä se tekee yhden kokonaisen hullun.

Millaista apua olet hänelle hankkinut?

elämästään ja se saa uuden äidin. Hylkääminen sattuu vähän aikaa, mutta lapsi on vielä niin pieni, että ehtii kiintyä uuteen äitiin eikä enää muista minua parin vuoden päästä.

Se on paras apu lapselleni.

sulla yhtään on järkeä, niin abortti on ainoa oikea vaihtoehto. Kaikki voittaa, lapsi, vanhemmat ja yhteiskunta.

jos tilanne on oikeasti vaikea ja moniongelmainen, niin adoptio on yksi vaihtoehto.



Kantsisko ehkä jutella nyt alkuun neuvolassa niin kartoittavat että oletko nyt vain sinä jossain murheen alhossa (masis?) vaikka puitteet ja asiat muuten ns. perusok. Jos taas asiat sekaisin ja taustalla isoja vaikeita ongelmia enemmänkin (huumeita, alkoholia, väkivaltaa, äidillä mielenterveysongelmia, vakavia elämänhallinnan ongelmia jne. jne.) ja olotilasi ja arviosi lapsesta on tuo ja ammattilaisetkin näkevät tilanteessa riskejä lapselle, niin ehkä lapsen pysyvä sijoitus tai ihan adoptio ovat parhaat vaihtoehdot hänen kannaltaan.



Kerro siis ihan ensimmäiseksi rehellisesti ajatuksesi neuvolassa niin ohjaavat sinut eteenpäin saamaan joko itsellesi apua masennukseen tai apua koko perheelle tai apua lapsen saamiseksi parempiin oloihin.

lastenneuvolaan, koska olen etävanhempi. Asia ei kuulu minulla ja etänä on helppo lopettaa lapsen tapaamiset kokonaan ja sen teen jo tänään, kun en mene sovitusti tapaamaan.

Neuvola-asia ei kuulu minulle ja omasta hoidostani vastaan vain itselleni jos en halua apua, en sitä ota.