Nonni, mitä sille opelle pitäsi viedä?

koulupuvun jollekkin kehitysmaassa asuvalle lapselle.

Helppoja hävittääkin, jos ope ei tykkää :D

Sekä opettajana että useamman lapsen vanhempana olen todella iloinen siitä, ettei meillä päin ole tuota lahjontakulttuuria oikeastaan lainkaan.

Näillä tuloilla ei muuta hankita eikä lapsi ole innostunut askartelemaan. Eikä ne sopisi tämän open täydelliseen kotiin maisemaa pilaamaan.

Lapsen itsensä askarteleman kortin, koristeen tms. Minulla on joka joulu esillä joulujutut, joita olen vuosien saatossa oppilailta saanut. Muistan lämmöllä kyseisiä lapsia laittaessani niitä esille.



Eilen kävin vintillä avaamassa Suuren Joulukoristelaatikon, ja kyyneleet nousi silmiin ottaessani esiin ihanat, oranssit, lasiset tuikkukupit, jotka eräs Mari antoi 10 vuotta sitten. Ne ovat hieno muisto haastavasta tytöstä. Eivät ole tosin itse tehdyt, mutta kuulemma omilla viikkorahoilla Tiimarista ostetut. :)

ja vie opettajalle itse tekemän kortin sekä hamahelmistä tehdyn kuusenkoristeen (joka teipataan koristeeksi kortin "aukkoon". Jos lapsi osaisi virkata muutakin kuin ketjusilmukkaa, niin tekisimme langasta sokerivedellä kovetetun kuusenkoristeen.

nimi nyt olikaan :) Löysin Heurekan kaupasta, takana kiva teksti mihin kaikkeen käyvät (villi päivä oppilailla, kokeita tarkastettavana jne, tohon tyyliin). Ne voi syödä ja siinä se :)

Itse en ainakaan tahtoisi lahjaa ihmiseltä, joka ostaa sen vain velvollisuudesta. Sen sijaan lämmöllä ja vilpittöästi annetut pienet muistamiset otan ilolla vastaan, olivat ne mitä tahansa.



Erityisen mieluisia muistamisia ovat olleet oppilaan yksin tai yhdessä vanhemman kanssa leipomat leivät/piparit/ym. Liian kalliita juttuja en suosittele, niistä tulee opena vain vaivaantunut olo.