keskenmenon jälkeinen odotus

Ihan pakko vastata, koska tarvitset tukea kohtalontoverilta. Itselläni yksi keskenmeno takana. Meillä meni yli vuosi kun tulin uudelleen raskaaksi, mutta ei sitä keskenmenoa vaan unohda. Se on kova suru yhä ja aiheuttaa pelkoa nykyisessä raskaudessa, vaikka olenkin jo sentään viikolla 14 eli pelottavin eka kolmannes on jo takana. Eka ultra kyllä vähän auttoi uskomaan, että vauvalla todella on kaikki hyvin, mutta kyllä sitä siltikin pienistäkin vaivoista säikähtää vähän. Uskoisin kyllä että aika auttaa eli mitä pitemmälle raskaus menee sitä paremmin alkaa uskoa, että tämä onnistuu tällä kertaa.



Alavatsan vihlaisukivut (yleensä aika hetkellisiä eikä mitään jatkuvaa kipua) ovat täysin normaaleja itse asiassa koko raskauden ajan. Minulle kätilö sanoi, että ne voivat olla välillä poissakin, mutta kohdun kasvaessa lisää niitä voi sitten taas myöhemmin tulla. Itse alan ehkä pikku hiljaa ymmärtää, että jos kipu ei kauaa jatku kerralla, se on todennäköisesti vain asiaan kuuluvaa vihlaisukipua eikä todellakaan tarkoita, etteikö vauvalla olisi kaikki hyvin. Yritä sinäkin vain rauhoittua ja oppia uskomaan, että nyt kaikki menee hyvin. Vaikka helppohan se on toisten sanoa... Netti muuten auttaa aika hyvn, kun sieltä saa paljon tietoa, kunhan muistaa suhtautua vähän kriittisestikin. Onnea odotukseen!

Tule tuonne KESKENMENON KOKENEET-ryhmään jakamaan olojasi, olen pahoillani menetyksestäsi!!