Lue keskustelun säännöt.
Äitini ei halua auttaa lastenhoidossa meillä.
13.12.2011 |
Hän vaatii, että me matkustamme hänen kotipaikkakunnalleen, jolloin hän voi olla apuna. Näin kolmen lapsen äitinä sitä osaisi arvostaa jos hän joskus raahaisi ahterinsa tänne meidänkin avuksemme.
Kommentit (8)
, saati sitten avuksi.
Kun ei itse jakseta pakkautua aina pitkän matkan reissulle heille, niin napsii herneitä nenään ja raahaa ahteriaan meille päin vieläkin harvemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän vaatii, että me matkustamme hänen kotipaikkakunnalleen, jolloin hän voi olla apuna. Näin kolmen lapsen äitinä sitä osaisi arvostaa jos hän joskus raahaisi ahterinsa tänne meidänkin avuksemme.
Miksi olet väsännyt noin monta kakaraa, jos kerran et jaksa niitä hoitaa? Äidilläsi on oma elämänsä, hän on omat lapsensa jo aikuiseksi saattanut, eikä hänellä ole mitään velvollisuuksia hoitaa sun lapsia. Törkeää marista tuollaisesta asiasta!
Oisin osannu lonkalta jo kirjottaa tänkin sitruunahaitarin viestin :)
Joo, ap, ymmärrän sua. Sitä toivoisi, että isovanhemmatkin haluaisivat ihan omatoimisesti tavata lapsia, ja minusta nuo hoitohetket (jos eivät ole liian pitkiä) ovat tärkeitä siinäkin mielessä, että lapsen pitäisi pystyä luomaan luottamuksellinen suhde muihinkin aikuisiin kuin vanhempiinsa. Luonnollisesti isovanhemmat ovat yleensä ne ihmiset, joihin tällainen suhde syntyy.
Ja toivottavaa tietysti olisi, että mummotkin nauttisivat touhuta kahden kesken lastenlasten kanssa, ja kokisivat saavansa siitä jotain.
yhden aikuisen olevan helpompi raahata ahteriaa muualle kuin kuljetella kolmea lasta paikasta toiseen. Itsekkyyttä sanon minä! Kuuluikohan äitisi siihen ikäluokkaan, joka hoidatti omia lapsiaan isovanhemmilla? Sillä periaatteella, ettei isovanhempien tarvitse kantaa vastuuta eikä osallistua lastenlasten hoittoon, ei varmaan tarvitse myöskään olettaa omien lasten hoitavan/auttavan/vierailevan vanhenevan äidin luona kun tämä muuttaa vanhainkotiin tms ja tarvitsisi apua. Sitäpaitsi vanhainkoteihinkaan ei enää oteta kovinkaan hyvä kuntoisia, että kotonaan pitää pärjätä mahdollisimman kauan. Ei varmasti kannata odottaa apuja tuolloin lapsilta tai heidän lapsiltaa. Yksin on jokaisen näillä itsekkäillä asenteillaan pärjättävä, näemmä. Kätevää, vaiko?
Kolmen lapsen äitinä olen ollut äärettömän kiitollinen jokaisesta hetkestä, jonka etäällä asuva, sairasteleva äitini on lasteni kanssa kyennyt viettämään. Hoitoapua en ikinä ole ollut vailla. Äitini on omat lapsensa hoitanut ja vieläpä paljon vähemmillä resursseilla kuin mitä esim. yhteiskunta tänä päivänä vanhemmille tarjoaa.
Hän vaatii, että me matkustamme hänen kotipaikkakunnalleen, jolloin hän voi olla apuna. Näin kolmen lapsen äitinä sitä osaisi arvostaa jos hän joskus raahaisi ahterinsa tänne meidänkin avuksemme.
Miksi olet väsännyt noin monta kakaraa, jos kerran et jaksa niitä hoitaa? Äidilläsi on oma elämänsä, hän on omat lapsensa jo aikuiseksi saattanut, eikä hänellä ole mitään velvollisuuksia hoitaa sun lapsia. Törkeää marista tuollaisesta asiasta!Oisin osannu lonkalta jo kirjottaa tänkin sitruunahaitarin viestin :)
Joo, ap, ymmärrän sua. Sitä toivoisi, että isovanhemmatkin haluaisivat ihan omatoimisesti tavata lapsia, ja minusta nuo hoitohetket (jos eivät ole liian pitkiä) ovat tärkeitä siinäkin mielessä, että lapsen pitäisi pystyä luomaan luottamuksellinen suhde muihinkin aikuisiin kuin vanhempiinsa. Luonnollisesti isovanhemmat ovat yleensä ne ihmiset, joihin tällainen suhde syntyy.
Ja toivottavaa tietysti olisi, että mummotkin nauttisivat touhuta kahden kesken lastenlasten kanssa, ja kokisivat saavansa siitä jotain.
Mun äitini on panostanut todella paljon siihen, että on saanut luotua läheiset välit taaperoikäiseen ensimmäiseen lapsenlapseensa. Välimatkaa on nimittäin yli 500 km, mutta hän on kuitenkin onnistunut. Salaisuus on tässä tietenkin se, että hän on aina lapsen nähdessään omistautunut lapselle ja tehnyt varta vasten matkoja, jotta saa hoitaa lasta. Nyt 1,5 vuoden ikäinen taapero kokee mummon läheiseksi aikuiseksi, vaikka eivät ihan jatkuvasti näekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet väsännyt noin monta kakaraa, jos kerran et jaksa niitä hoitaa? Äidilläsi on oma elämänsä, hän on omat lapsensa jo aikuiseksi saattanut, eikä hänellä ole mitään velvollisuuksia hoitaa sun lapsia. Törkeää marista tuollaisesta asiasta!