Ei lahjojen määrä lasta pahenna

Ei se varmaan lasta pilaakkaan. Ollaan vaan itse mieheni kans mietitty että ilahtuuko se lapsi enää lahjasta # 27 yhtä paljon kuin muista. Siksi ollaan päädytty ostamaan vähemmän mutta varmasti mieluisia.

tai siis lasten vanhemmilla?



itsekin muistan, kun toivoin ja sain joululahjaksi mm. kirjepaperia. helppohan sitä oli ostaa edullisia lahjoja useampia. vaikka en kiellä sitäkään, että olisihan sitä toivonut "hienompiakin" lahjoja saavansa.



nykyään on tarjolla jos jonkinlaista härpäkettä ja hintaa helposti hajoavilla muovileluilla aivan käsittämättömästi.. pitää jatkuvasti miettiä hintaa ja ennen kaikkea laatua.

Kyllä se "pilalle meneminen" tulee paljon suuremmista asenne- ja kasvatusasioista kuin joulupakettien lukumäärä.



Muistan miten nautimme siitä, että lahjoja oli MONTA ja vanhempien mielstä oli hauskaa panostaa siihen. He paketoivat eriksen niin lelut kuin tarpeelliset vaatelahjatkin. Yksi paketti sisälsi AINA sädetikkuja ja yksi pörrösukat.



En jaksa osallistua tähän materiaalisen joulun parjaamiseen. MInusta jouluun kuuluu kimallus ja runsaus, värit, postikorttikaruselli ja raikuvat joululaulut. Lisäksi ihmiset yrittävät hymyillä tavallista enemmän ja olla hyvällä mielellä. Toisten puoleasta halutaan tehdä hyvää.



Olisin itselleni tekopyhä, jos sanoisin, etten tahdo yhtään lahjaa, että pääasia olisi saada rauhoittua kynttilän äärellä Jeesusta ajatellen. En ole oikeastaan yhtään uskovainen enää, mutta pidän joulun ajasta muuten.

Kyllä se "pilalle meneminen" tulee paljon suuremmista asenne- ja kasvatusasioista kuin joulupakettien lukumäärä.

Muistan miten nautimme siitä, että lahjoja oli MONTA ja vanhempien mielstä oli hauskaa panostaa siihen. He paketoivat eriksen niin lelut kuin tarpeelliset vaatelahjatkin. Yksi paketti sisälsi AINA sädetikkuja ja yksi pörrösukat.

En jaksa osallistua tähän materiaalisen joulun parjaamiseen. MInusta jouluun kuuluu kimallus ja runsaus, värit, postikorttikaruselli ja raikuvat joululaulut. Lisäksi ihmiset yrittävät hymyillä tavallista enemmän ja olla hyvällä mielellä. Toisten puoleasta halutaan tehdä hyvää.

Olisin itselleni tekopyhä, jos sanoisin, etten tahdo yhtään lahjaa, että pääasia olisi saada rauhoittua kynttilän äärellä Jeesusta ajatellen. En ole oikeastaan yhtään uskovainen enää, mutta pidän joulun ajasta muuten.

Jos sinusta materialistinen joulu on vielä edelleenkin ok, niin suoraan sanottuna olet mennyt pilalle. Ei silloin 80-luvun kulutushuumassa mietitty ympäristöarvoja, mutta nyt viimeistään olisi aika miettiä niitä. Kannattaisi miettiä, paljonko siitä halvastakin pikkusälästä lähtee päästöjä (valmistus, kuljetus, jätteenkäsitteenkäsittely). Ja kuinka paljon lahjapaperia työntää suoraan kaupan muoveista roskapönttöön.

En ole ilonpilaaja, en tarkoita että joulua pitäisi viettää ilman lahjoja pelkkää porkkanaa purren. Tarkoitan sitä, että jouluntunnelma ei mene piloille, jos vähentää turhaa kulutusta.

Onko halpaa ja turhaa pikkusälää ja turhaa kulutusta se, että paketteja on MONTA, mutta niistä löytyy ne tarpeelliset tavarat, jotka olisi pitänyt hankkia muutenkin? Vaatteet, kirjat, jouluiset sukat, herkutteluun karkit, MP3-soitin, luistimet, päiväkirja, CD-levy...? No joo, ihminen pärjää ilman karkkeja, kirjaa tai musiikkisoitinta, mutta me emme tosiaan ole askeettisia "viherpiiperöitä". Muuten en käyttäisi tietokonettakaan.



Jos nämä lahjat tekevät minut pilalle menneeksi materialistiksi, myönnän sitten auliisti. Pikkusälää ei juuri mene. Vai lasketaanko Duplot sellaiseksi? Pitäisikö ne sitten hylätä ja tehdä itse puupalikoita suomalaisesta koivusta? En pysty tuollaiseen ympäristötietoisuuteen.

Onko halpaa ja turhaa pikkusälää ja turhaa kulutusta se, että paketteja on MONTA, mutta niistä löytyy ne tarpeelliset tavarat, jotka olisi pitänyt hankkia muutenkin? Vaatteet, kirjat, jouluiset sukat, herkutteluun karkit, MP3-soitin, luistimet, päiväkirja, CD-levy...? No joo, ihminen pärjää ilman karkkeja, kirjaa tai musiikkisoitinta, mutta me emme tosiaan ole askeettisia "viherpiiperöitä". Muuten en käyttäisi tietokonettakaan.

Jos nämä lahjat tekevät minut pilalle menneeksi materialistiksi, myönnän sitten auliisti. Pikkusälää ei juuri mene. Vai lasketaanko Duplot sellaiseksi? Pitäisikö ne sitten hylätä ja tehdä itse puupalikoita suomalaisesta koivusta? En pysty tuollaiseen ympäristötietoisuuteen.

Jos tavarat ovat tarpeellisia, niin ei kai ne silloin turhia ole? Vai? Pääasia on se, että miettii, onko ne tarpeellisia.

Monet tuntuu ostavan lahjoja ihan vaan ostaakseen lahjoja. Kenenkään lapset ei tartte niin paljon leluja. Kaikkein pahinta on mun mielestä joku turha pikkusälä, ostetaan joku posliinikoira ihan vaan siksi, että on hauskaa laittaa se pakettiin.

mutta muuten ei sitten ostettukaan leluja jatkuvasti. Pääasiassa tavaraa sai jouluna ja synttärinä.

Nykyäänhän monet ostavat lapsille "jotain pientä" melkein joka markettireissulta. Siinä on mun mielestä se suurin ero. Eli jos muutenkin tavaraa tulee koko ajan joka tuutista, niin ei joulukaan tunnu enää niin ihmeelliseltä.

Näin siis ainakin meijän perheessä. Ehkä muillakin 80-luvulla syntyneillä? Eli esim. ala-asteikäisenä oli 90-luvun lama.

Ja juurikin tuli myös yöpukuja, kirjoja, kyniä, vihkoja jne. Ja kaikesta tuosta yhdessä muodostui se iso määrä paketteja.

Itse olen yrittänyt pitää samaa linjaa lapsille. Eli joulut ja synttärit on niitä, kun saa lahjoja. Muuten vain erikoistapauksissa.

tai millä motiivilla niitä ostavat? Jos se posliinikoiran saaja ei ole muuta toivonutkaan ja on kerännyt kokoelmaansa viimeiset 70 vuotta? Viimeisenä joulunaan puristaa hartain, haurain käsin kauneinta asiaa, mitä eläissään on nähnyt ja nukkuu levolliseen ikiuneen ja sinä menisit vaihtamaan sen ekologiseen käpylehmään! :D



NO joo, minusta on inhottavaa, että mikä tahansa käy syyllistämisen aiheeksi ja kaikesta täytyy tuntea häpeää. Jokainen tehköön kohdllaan omat laupeudentekonsa muita tuomitsematta.

Jos tosiaan paketeista löytyy muutenkin tarvittavia asioita ja niiden hankkiminen on vain keskitetty jouluun niin minustakin ok...ihan niinkuin jo joku aiemmin mainitsi: on sukkaa, yöpukua, neuletta, korua, kirjaa, cd-levyä, leffaa, palapeliä, lautapeliä, luistinta ja pulkkaa sekä jokin "must-lelu"...

MUTTA, jos paketeissa on 7barbia, 5 bratziä, kuudet korvikset ja korusetit ja päälle vielä kaikki joulun hittilelut lelukirjan kannesta kanteen, niin VÄITÄN ettei jokainenlahja ole ajatuksella avattu eikä niillä ole puolillakaan minkäänlaista tunnearvoa vaikka kummit ja mummit ja puolisukua on laittanut niihin omaisuuden (ja vielä lisäksi: mikä määrä jätettä!)

älä nyt mene toiseen äärimmäisyyteen. Ei kukaan tuollaista kannesta kanteen -lahjamäärää saakaan.

älä nyt mene toiseen äärimmäisyyteen. Ei kukaan tuollaista kannesta kanteen -lahjamäärää saakaan.

Tämäkin äärimmäisyys on nähty!

Yks pointti tuli mieleen, mitä ette ole käsitelleet: lapsen ikä.

Kouluikäiset niitä paketteja laskee ja tykkää availla, niille on ihan ok paketoida joka huulirasva ja kengännauha omaan pakettiinsa. Mutta ne taaperoikäiset, ne ahdistuu eikä ole kiinnostuneita pakettikasasta. Aattele nyt itse: lapsi saa ekan paketin vaivoin revittyä auki ja seieltä löytyy jokin mielenkiintoinen härveli... just kun meinaat tutustua siihen tarkemmin, äiti kiskoo sen käsistä pois ja lykkää eteen uutta pakettia. Sama toistuu parikymmentä kertaa. Lopulta lapsi väsyy, kiukuttlee, äiti hermostuu, mummo ei enää omaan pakettiinsa saakaan sitä odottamaansa riemastunutta kiljahdusta ja siitä lelukasasta ei lopulta erotu mikään. Roskakaskin on suurempi, ja jonkun pitäis siivota, että mahtuis leikkimään....

Kyllä mä mieluumin ostan noille pienemmille kauppareissulta jotain vaikka kerta kk, kuin koko vuoden edestä jouluna.

Kaikkia toiveita ei tietenkään, vaan punnitaan hinta-laatusuhde. Ulkopuolisille ei pahemmin lahjoja ostella, paitsi kummeille jotain parempaa glögiä, skumppaa tms. Jouluruokien kanssa ei myöskään hullutella kuten monet täällä laittavat aivan älyttömiä määriä kalliita ruokalajeja, syöttävät koko suvun (ja ostavat kaikille turhakelahjat) ja kiroavat sitten jälkeenpäin.



Panostetaan siis lapsiin ja siihen, että lahjoista on iloa koko pitkäksi talveksi ja siitä eteenpäinkin. Paketteja en laske, on mitä on.

siis oikein tosi paljon, mutta ne olivat yleensä halvemmasta päästä. Omat 3 lastani saavat myös paljon lahjoja ja heille ostetaan tavaraa myös ympärivuoden. Silti jostain kumman syystä lapseni osaavat arvostaa lahjojaan. Eivät ne lennä nurkkaan pölyttymään, mutta se ehkä johtuu siitä, että mä ostan aina toivottuja lahjoja, kivan näköisiä käyttölahjoja kuten aamutossuja ja sellaista mistä tiedän heidän pitävän. Ehkä toiset osaavat kasvattaa lapsensa arvostamaan niitä monen sadan euron upeita lahjoja ja lämpöisiä villasukkia. Kaikilta se ei näköjään onnistu.

Epäilen vahvasti sitä, että joku äiti repisi lapseltaan lahjoja käsistä pois että lahjat saadaan avatuksi. Sulla ei taida olla kokemusta kiireettömästä, rauhallisesta, rakastavasta ja suurista lahjakasoista.

älä nyt mene toiseen äärimmäisyyteen. Ei kukaan tuollaista kannesta kanteen -lahjamäärää saakaan.

Tämäkin äärimmäisyys on nähty!

Yks pointti tuli mieleen, mitä ette ole käsitelleet: lapsen ikä.

Kouluikäiset niitä paketteja laskee ja tykkää availla, niille on ihan ok paketoida joka huulirasva ja kengännauha omaan pakettiinsa. Mutta ne taaperoikäiset, ne ahdistuu eikä ole kiinnostuneita pakettikasasta. Aattele nyt itse: lapsi saa ekan paketin vaivoin revittyä auki ja seieltä löytyy jokin mielenkiintoinen härveli... just kun meinaat tutustua siihen tarkemmin, äiti kiskoo sen käsistä pois ja lykkää eteen uutta pakettia. Sama toistuu parikymmentä kertaa. Lopulta lapsi väsyy, kiukuttlee, äiti hermostuu, mummo ei enää omaan pakettiinsa saakaan sitä odottamaansa riemastunutta kiljahdusta ja siitä lelukasasta ei lopulta erotu mikään. Roskakaskin on suurempi, ja jonkun pitäis siivota, että mahtuis leikkimään....

Kyllä mä mieluumin ostan noille pienemmille kauppareissulta jotain vaikka kerta kk, kuin koko vuoden edestä jouluna.

Epäilen vahvasti sitä, että joku äiti repisi lapseltaan lahjoja käsistä pois että lahjat saadaan avatuksi. Sulla ei taida olla kokemusta kiireettömästä, rauhallisesta, rakastavasta ja suurista lahjakasoista.

Äh... sä et oo nähny mun veljen ex-tyttökaveria ja hänen lastensa joulua.

AP:n kanssa samaa mieltä! Minä olen saanut lapsena PALJON lahjoja ja iloitsin jokaisesta. Omat lapseni saavat myös paljon lahjoja ja hekin jaksavat ihastella "pilkullisia sukkahousuja ja raidallisia pikkuhousuja". Lasten "turnauskestävyys" lahjojen avaamisen suhteen on hyvä, aikoinaan 3v avasi innolla vielä 1v pikkuveljenkin lahjat kun se ei häneltä itseltä vielä onnistunut. Lahjaksi tulee lelujen lisäksi paljon ihan tarpeellistakin ja kuluvaa tavaraa (värityskirjoja, askartelutarvikkeita, kylpyvaahtoa tai vaikkapa prinsessa-muroja).

Joten mikä tässä nyt on ongelma?

vähän häpeillen myönnän, että minusta lasten jouluun kuuluu melko iso määrä lahjoja :) No ei nyt monta kymmentä, mutta mielelläni paketoin jollekin koululaistytölle huulirasvat ja suihkushampoot eri paketteihin, jotta saa enemmän avattavaa :) Yritän ostaa mieleistä, enkä osta kovin paljon, mutta kun tuota sukua aattoiltana on koolla, niin kyllähän niitä lahjoja kertyy. Mutta niinhän se oli lapsenakin, sain paljon lahjoja, joista osa oli vähän kalliimpia, mutta eivät kaikki! Eikä meillä tosiaan mitään yletöntä kulutusjuhlaa vietetty. Tietysti ei 80-l. puhuttu samalla tavalla ympäristönsuojelusta kuin nykyisin, mutta teot ratkaisevat enemmän kuin sanat. Ei me reissattu ikinä ulkomailla ja kaikessa säästettiin sillai sopivasti, koska 40-l. syntyneille vanhemmilleni oli itsestäänselvää, että pahan päivän varaa täytyy olla. Nykyisin puhutaan luonnonsuojelusta, mutta silti pidetään itsestäänselvänä, että tekniikan kehityksessä on pysyttävä mukana ja uudet viihdehärpäkkeet on hankittava. Noin esimerkiksi.

että useimmilla ei ole varaa ostaa lapsilleen paljon lahjoja. Jos lapsi ei kehtaa pyytää uutta pyörää, vaikka edellinen on huono, niin luulis silloin vanhempien jo aikaisemmin ajatelleen asiaa. No, hyvähän se on antaa se pyörä edes jossain vaiheessa ja muodossa, mutta kertoohan se aika paljon siitä, että lapsiin ei ole varaa panostaa.

Sitten mollataan kaikki ne joilla on varaa, materialistisiksi pelleiksi, jotka kasvattavat mummojen potkioita, vaikka se taitaa todellisuudessa mennä aika usein toisinpäin.

kummilapsi perheessä, missä vasta 4 ja 7 -vuotiaat lapset.

Joka joulu lapselle/lapsille vähintään 30 pakettia leluja.

Lastenhuoneissa voisi joutoaikanaan pitää lelukauppaa...

että useimmilla ei ole varaa ostaa lapsilleen paljon lahjoja. Jos lapsi ei kehtaa pyytää uutta pyörää, vaikka edellinen on huono, niin luulis silloin vanhempien jo aikaisemmin ajatelleen asiaa. No, hyvähän se on antaa se pyörä edes jossain vaiheessa ja muodossa, mutta kertoohan se aika paljon siitä, että lapsiin ei ole varaa panostaa.

Sitten mollataan kaikki ne joilla on varaa, materialistisiksi pelleiksi, jotka kasvattavat mummojen potkioita, vaikka se taitaa todellisuudessa mennä aika usein toisinpäin.

Eli jos on varaa, niin voi ostaa lahjoja sen kummemmin miettimättä niiden tarpeellisuutta. Ja sekö ei ole materialistista?

Itse asiassa monet tuntemani ns. köyhät ostavat eniten turhaa moskaa. Halpoja muovihärveleitä, jotka hajoavat jo aattoiltana. Missälie kemikaaleista välittämättä lapsityövoimalla valmistettuja Halpatuontivaatteita. Jos rahaa on niukasti, vain hinta kiinnostaa.

Varakkailla on varaa olla tiedostavia. Ekot ja reilut kaupat kun maksaa huomattavasti enemmän.