Akateemiset, mitä ajattelette ihmisistä jotka eivät ole akateemisesti koulutettuja?
Esimerkiksi, mitä ajattelette tradenomeista, merkonomeista, ammattikoulun käyneistä?
Kommentit (47)
Ei jumalauta et jotkut voi olla yli mielisiä!!
ite oon vaan amiskan käynyt mut näköjään nyt saa kuulla ettei oo mitään. ois kiva tietää mikähän tää akateemikko ite on kun arvostelee toisia
itselläni ei ole mitään lahjoja käytännön ammatteihin, ja niistä saa nykyään paljon parempia palkkoja ja työllistyy paremmin kuin akateemisena.
Ehkä jossain vaiheessa joutuu itsekin vaihtamaan, mutta onhan se eri asia tehdä jotain siksi, että siihen on lahjoja ja siitä pitää, kuin siksi, että on pakko.
tosi vaikea arvata ammatin perusteella, koska esimerkiksi kunnan palveluksessa voi olla rinta rinnan akateemisia ja muun koulutuksen saaneita.
Selkeästi akateemisia ammatteja on loppujen lopuksi aika vähän, esimerkiksi opettajakaan ei automaattisesti ole akateeminen, mutta esimerkiksi sairaanhoitaja taas saattaa olla jos on lukenut terveystiedosta tutkinnon yliopistosta.
Minä olen enemmänkin yllättynyt siitä, että joku ihminen, jota en olisi ikinä arvannut akateemiseksi, onkin maisteri.
sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat akateemisia.
En edes uskalla tutustua kehenkään ei-akateemiseen, kun tuntemani akateemisetkin ovat usein aika rajoittuneita ja ajattelussaan yksioikoisia. Siis miten tyhmiä ei-akateemiset sitten mahtavat olla??
eikä edes AMK, ajattelen, ettei tällä ihmisellä ole kovin korkeat tavoitteet elämässään. Eri asia, jos kyseessä on unelma-ammatti johon on aina halunnut, mutta joku sähkömies tai autonkorjaaja? Voiko se muka olla jonkun unelma?
Olen myös huomannut, että akateemiset ovat paljon suvaitsevaisempa ja sivistyneempiä kuin amikset. Millainen edes on ihminen, joka ei halua peruskoulun jälkeen muuta sivistystä kuin sen, miten nämä hiukset nyt värjätäänkään? Ei mitään hajua Suomen historiasta tai mistään. Toki voi ottaa itse selvää, mutta harva näistä taitaa ottaa. Työssä ei tarvita aivoja, työ on aina ah-niin-rankkaa ja viikonloppuna pitää sitten nollata rankasti.
Pari vuotta koulussa, ammatti plakkarissa ja töihin. Töitä on aina, koska eipä ne sähkömieheltä tai leipurilta lopu. Minulla ei ole lainkaan käytännön taitoja, tuntuu etten edes pärjäisi amiksessa.
**Tradenomi** Tutkinto jostain ammattikoulun ja yliopiston välimaastosta - vaikea sanoa, kumpaa ollaan lähempänä. Nuorilla miestradenomeilla usein keskinkertaiset taidot, kovat luulot ja heikko lukiomenestys tai ammattikoulutausta. Jonkin verran on myös hieman kunnianhimoisempia, jotka etenevät nopeasti työelämässä, perustavat oman yrityksen tai jatkavat opintoja yliopistossa valmistuttuaan. Tyypillinen naistradenomiopiskelija taas on valinnut alan joko sattumalta tai koska ylioppilastutkinnon arvosanat eivät ole riittäneet yliopistoon. Tavoitteena on löytää AMK:sta kohtuullisesti tienaava tuleva insinöörimies. Eivät kyllä herätä suuremmin kunnioitusta millään tasolla. Kaikesta negatiivisesta huolimatta tradenomeille on tarvetta yrityselämässä, joskaan ei ehkä aivan siinä määrässä kuin heitä koulutetaan. .
Vai tällaista voi joku ajatella tradenomeista:)
Olen kyseisen alemman korkeakoulututkinnon suorittanut nainen ja sitä ennen opiskellut yliopistossa aineita, joiden opiskelu ei valmistanut suoraan mihinkään erityiseen ammattiin tai tehtävään. Olen todella tyytyväinen yliopistotaustaani, mutta onneksi järkevöidyin ajoissa ja hankin tradenomin koulutuksen.
Yhdenkään insinöörin kanssa en ole edes seurustellut, mutta DI:n kanssa kylläkin. Oma mies on tohtori, en kerro alaa.
Ammattikorkeakouluun pääsin hyivllä pisteillä, koska sain työkokemuksesta täydet. Väitän, että minun oli huomattavasti helpompaa päästä yliopistoon. Hakuvuonnani ei ollut yhteishakua ja pääsin 4 eri yliopistoon.
Piti nyt vähän kertoa ja mainostaa täällä, jos vaikka ihmisillä on kirjoittajan kanssa samanlaisia luuloja ja ajatuksia.
jos määrittelisin ihmisen hänen koulutuksensa perusteella. Sivistys ilmenee ihan eri asioista kuin niistä papereista.
en ajattele yhtikäs mitään. Ystävissäni ja sukulaisissani on eri koulutustasojen edustajia aika tasaisesti.
t. tohtori, töissä yliopistolla
En tunne yhtäkään sellaista...
Ai niin,Porvoossa kampaajat on yliopistolta =)?
Tää on nyt karkea jako mutta:
huonoimmillaan akateeminen ajattelu voi töissä olla ylianalysointia, johon liittyy sen lisäksi jahkailua ja kyvyttömyyttä tehdä päätöksiä.
Ja vastaavasti ei-akateeminen voi ajatella asiat suoraviivaisesti ajattelematta "liikaa", joskus taas ei-akateeminen ajattelu voi jäädä jumiin tiettyihin uomiin, jossa ei ole kuin yksi vaihtoehto nähdä asiat.
Molemmilla katsantokannoilla on siis puolensa.
esim. toimintaterapeutin, kätilön tai sosionomin koulutukseen. Itse hain sosionimiksi - en päässyt, kuitenkin samana vuonna pääsin yliopistoon.
Restonimit ja tradenomit ovat usein niitä, jotka ovat päätyneet alalle vahingossa. Varsinkin useat tradenomi-ystäväni ovat vieläkin vähän pihalla, miksikä haluavat isona :D. ..Saman fiiliksen olen saanut usealta amikselta.
Mut joo, itse en valitse ystäviäni koulutuksen mukaan. Kaikenlaista tallaajaa löytyy kaveripiiristä ja se on rikkaus!
En tunne yhtäkään sellaista...
Ai niin,Porvoossa kampaajat on yliopistolta =)?
parasta ystävääsi vain sen vuoksi, että hän leikkaa hiuksesi?
Mä menin yliopistoon koska halusin ammattiin, jossa tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto. Itse akateemisuudella ei ollut mulle itseisarvoa.
Musta on oleellista, että yhteiskunnassa löytyy työlle tarvittava määrä osaavia tekijöitä, ei kenenkään koulutus.
Ja olen näitä naisia (joita ei Soinin mukaan ole olemassa), jotka ovat naineet itseään vähemmän koulutetun miehen.
jossa on paljon ei-akateemisia.
Ja kyllä, ajattelen eheidän olevan yksinkertaisempia. Puhetyyli on sivistymättömämpää, kiroillaan esim. paljon.
Naisilla on lyhyet, täällä kananpersetukaksi kutsutut hiukset ja käsivarsissa ja/tai nilkassa tatuoinnit. Ja kalja maistuu pullon suusta vapaa-ajalla.
Vapaa-ajalla katsotaan televisiota ja ehkä jossain koulun jumpassa käydään. Teatteriin tai konserttin kukaan ei vapaaehtoisesti mene. Korkeinattan jossain Linnanmäen Peacokissa katsotaan kerran ammattiosaston tarjoama sketsishow.
Matkustetaan Tallinnnaa tai jos rahaa on nin Kanarialle aurnkoon makaamaan. Matkoilla ei vo käydä kaupunkilomilla ja ei todellakaan mssään hstoriallisesti kiinnostavassa paikassa.
Tunnen usein olevani eri planeetalta.
Outo kysymys. Enn ajattele yhtään mitään. Minulle ei ole mitään merkitystä sillä, miten kukakin on kouluttatunut. ja miksi pitäisikään olla? Jokaisen oma valinta.
**Tradenomi**
Tutkinto jostain ammattikoulun ja yliopiston välimaastosta - vaikea sanoa, kumpaa ollaan lähempänä. Nuorilla miestradenomeilla usein keskinkertaiset taidot, kovat luulot ja heikko lukiomenestys tai ammattikoulutausta. Jonkin verran on myös hieman kunnianhimoisempia, jotka etenevät nopeasti työelämässä, perustavat oman yrityksen tai jatkavat opintoja yliopistossa valmistuttuaan.
Tyypillinen naistradenomiopiskelija taas on valinnut alan joko sattumalta tai koska ylioppilastutkinnon arvosanat eivät ole riittäneet yliopistoon. Tavoitteena on löytää AMK:sta kohtuullisesti tienaava tuleva insinöörimies. Eivät kyllä herätä suuremmin kunnioitusta millään tasolla.
Kaikesta negatiivisesta huolimatta tradenomeille on tarvetta yrityselämässä, joskaan ei ehkä aivan siinä määrässä kuin heitä koulutetaan.
**Insinööri (AMK)**
Opiskelijoiden lähtöaines tunnetusti on mitä on, mutta onneksi pahimmat karsiutuvat matkan varrella. Siitä huolimatta vaatimustaso oleellisesti matalampi kuin DI-tutkinnoissa, mutta työtehtävät varsin samankaltaisia. Ovat hyvin harvoin samanlaisia "rupelihattuja" kuin DI:t, enemmänkin pragmaattisia rattaita yrityskoneistossa. Käytännönläheisyyttä tuo monien AMK-insinöörien aiempi ammattikoulutausta. Lukiotaustaiset ovat pahimmillaan kokonaan vailla käytännöntaitoja ja teoriapuolikin ontuu. AMK-insinööreillä on kuitenkin paikkansa teollisuuden alemmassa ja keskijohdossa.
**Merkonomi**
Käytännönläheinen kaupallinen koulutus, jonka vuoksi työuran alkupään työtehtävät tyypillisesti kaupan kassalla tai varastotyötä. Heikko palkkaus ja mahdollisuudet toiminimi-luonteiseen yksityisyrittäjyyteenkin heikommat kuin kädentaitajilla. Valtaosaa merkonomien töistä voisi tehdä täysin ilman koulutusta. Ehkä kunnianhimottomin ammattikoululinja, jota tuskin kukaan näkee unelma-ammattinaan.
**Putkimies tai levyseppähitsaaja**
Perustutkinto konepaja- tai teollisuustyöhön. Ajan myötä näistä kouliintuu usein alansa ammattilaisia ja esim. kokeneilla putkimiehillä on hyvät mahdollisuudet myös oman pienyrityksen pyörittämiseen. Opiskeluaines nyt toki tuskin on keskimäärin aivan huiman motivoitunutta, joskin joukkoon mahtuu myös jonkin verran niitä, joilla on erittäin korkea ammattietiikka ja kiinnostus omaa työtään kohtaan.