Akateemiset, mitä ajattelette ihmisistä jotka eivät ole akateemisesti koulutettuja?
Esimerkiksi, mitä ajattelette tradenomeista, merkonomeista, ammattikoulun käyneistä?
Kommentit (47)
En muuta. Jos saan kuulla, missä ko. ihminen työskentelee, niin saatan kiinnostua kuulemaan hänen työstään lisää.
Mutta koulutus sinällään ei määritä minulle ihmisarvoa. Tunnen monia, joilla ei ole loppututkintoa, ei edes ammatillista kolutusta - eikä näin aikuisena sillä ole enää merkitystä.
Jos ihminen on hoitanut asiansa hyvin, kenties menestynytkin, niin mitä silloin merkitsee koulutus?
Nuorempana saatoin arvottaa korkeasti koulutetut muita ylemmäs, mutta se liittyi opiskeluaikaan ja vuosien myötä arvottaminen loppui kokonaan.
Lapsilleni tulen kuitenkin suosittelemaan pitkäjänteistä opiskelua ja tutkinnon suorittamista.
Tutkinnot saattavat helpottaa elämää, mutta eivät valitettavasti takaa onnea.
Kadehdin hieman heitä, sillä koulutukseen ei olisi kannattanut panostaa ihan niin paljoa kuin minä tein. Olisi pitänyt jäädä kotiseudun lähelle asumaan ja keskittyä muuhun. Hukkaan meni 6 vuotta yliopistossa. Ja yhteiskunnalle kallis paukku olen. :-(
T. työtön maisteri
Kunnon töissä kädetkin likaantuu! Repikää siitä!
T. Aborttibloggari
Luonne on se, mikä ratkaisee, ja tietenkin sydämen sivistys :)
tosi vaikea arvata ammatin perusteella, koska esimerkiksi kunnan palveluksessa voi olla rinta rinnan akateemisia ja muun koulutuksen saaneita.
No mutta käytännössä esim. esimiehet ja tutkijat ovat pääosin akateemisia. Vai onko sinusta vaikea arvata, onko esim. joku "tutkimusjohtaja" akateeminen vai ei? Tai vaikka "talousjohtaja".
vaikka opiskelen vasta sitä akateemista tutkintoa.
Työskentelen aspana ja sitä kautta kokemusta on ei-akateemisesta ajattelutavasta. Olen samaa mieltä kuin joku edellinen, riippuu niin ihmisestä, kuinka koulutus tai sen puute näkyy tai onko sillä ylipäätään mitään merkitystä. Joskus vähemmän koulutettujen kohdalla ärsyttää laaja-alaisen ajattelun puute, sen ymmärryksen puuttuminen, että asioilla on joskus isompi kokonaiskuva, jossa ne syy-seuraussuhteet jylläävät. Eli joskus jonkun kohdalla olen toivonut, että edes lusikalla annettaisiin hiukan analyyttisyyttä ihan sen vuoksi, että voisi hahmottaa, että käytännöissäkin voi olla erilaisia vaihtoehtoja.
Olin itse naimisissa miehen kanssa, joka oli käynyt vain peruskoulun ja sairastunut sen jälkeen vakavaan masennukseen ja oli eläkeläinen ollut sen jälkeen. Itse olen maisterin tutkinnon suorittanut. Koskaan ei hänen kanssaan keskustellessa tullut mieleen, että olen meistä se fiksumpi. Sitä paitsi ihmisissä on muitakin puolia, tärkeämpiäkin kuin perinteinen älykkyys. Arvostan itse avarakatseisuutta, lämpöä ja myötätuntoa. Nämä piirteet ovat kyllä ihan koulutustasosta riippumattomia.