Onko avioliitto aina yhtä helvettiä?
Oi-voi! Olen todella murtunut ja en jaksaisi enää tälläista! Avioliittoni aikana meillä on ollut useita todella isoja traumaattisia kokemuksia ja niistä on kai jotenkin päästy yli.
Nyt kuitenkin näistä tapatumista on mennyt muutamia vuosia ja yhteiselämä miehen kanssa on helvetillistä. Mies on kärsinyt masennuksesta ja minä en kai ole osannut häntä auttaa. Välillä tilanteet ajautuvat todella pahoiksi, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Mies saattaa hajoittaa suuttuessaan eteensä tulevia asioita. Viimeksi meni vuosi sitten uusittu terassin ovi :( Vielä ei ole agressiotaan minuun tai lapsiin purkanut, mutta pelkään että niinkin voi vielä käydä. Lisäksi on todella ahdistavaa, kun pahana päivänä mies puhuu itsensä tappamisesta. Sydän kurkussa jyskyttäen olen joutunut useamman kerran tarkistamaan onko mies hengissä.
Pelkoa, ahdistusta, itkua ja tuskaa on minun avioliittoni. Minulla on kai jotenkin vääristynyt kuva parishteesta, kun en uskalla poiskaan lähteä ja toivon tilanteen paranevan. Ei kai tämä voi olla terve parisuhde?
Kommentit (3)
eikä eds hetkittäistä sellaita.
Onko miehesi hoidossa masennuksensa takia? Minusta on yksiselitteisesti väärin jättää puoliso sairauden takia, mutta yhtä väärin on sen puolison jättää yrittämättä kaikkensa parantuakseen tai tehdäkseen sairautensa haitat mahdollisimman pieniksi. Jos sairautta ei saada sellaiseen kuntoon, että sairastunut ei olisi vaaraksi ympäristölleen (mitä miehesi nyt on) hänet pitää saada pakkohoitoon. Ota yhteyttä miehen hoitotahoon tai jos sellaista ei ole, teidän omaan terveyskeskukseen ja kuvaa tilanne, raivokohtaukset, ja paikkojen hajottamiset ja pelkosi.
itselleni sinuna aikarajan. kyllähän lapsetkin tuossa kärsii. Hankitte miehelle kunnon hoidot ja laitat itsellesi takarajan, jos ei esim. muutosta miehen tilassa 1v /2v miltä tuntuu miten jaksat. avuista huolimatta, eroat. Sit teet sen päätöksen ja infoat miehelle myös.
Olen itse eronnut miehestäni masennuksen, lääkkeiden väärinkäytön ja lopullisen sekoamisen vuoksi, miehestä joka ei näe itsessään mitään vikaa vaan aina tilanne muiden/olosuhteiden vika. eikä hakenut itselleen apua, vaikka kädestä pitäen sairaalaan talutettiin, kirjautui sieltä ulos parin päivän pakollisen olon jälkeen, koska on mielestään terve. Ja hoitoon sairasta ei voi pakottaa oli mitä harhoja tahansa jos ei tee jotain traagista, kuten tapa toista ihmistä.
Muista että et ole miehestäsi vastuussa. Lapset menee edelle. joskus sairasta ihmistä ei voi auttaa ja sinun on pelastettava itsesi ja lapsesi, ennen kuin te menette siinä mukana(loppuunpalaminen). pitkään syytin itseäni, mutta joskus on vain päästettävä irti
hyvät rasvahapot masennukseen siis lievään sellaiseen! On aivoruokaa ja terveyskaupasta saa neuvoja. Vakavat jutut on lääkärijuttuja vaikkei nekään aina osaa auttaa!