Kertokaa kansantajuisesti, miten LTO:n työ eroaa lastenhoitajan työstä(LH)?

että pedagogiseen ja didaktiseen toimintaan. Hän suunnittelee toiminnot siten, että ne mahdollisimman hyvin auttaisivat lasta saamaan valmiuksia esim matemaattisten ja kielellisten taitojen kehittämiseen, eli oppivat hahmottamaan lukujoukkoja ja lukumääriä jne. Nykyaikaa seuraava Lto on myös ymmärtää, ettei esteettinen orientaatio tarkoita vain askartelua ja toiminta toimintatuokioita, vaan kaikessa toiminnassa on pedagoginen lähtökohta, myös perushoivassa, mihin näitä opetuksellisia elementtejä sidotaan leikin muotoon.

Perusideahan varhaiskasvatuksessa on, että lapsen mielikuvitusta ja itseilmaisukykyä tuetaan sekä tutkivan oppimisen prosesseja, mikä lapsillta lähtee ihan siitä ihmettelystä ja tutkimisesta. Lapsen ajattelun taitoja kehitetään projektimaisella työskentelyllä, ei malliaskartelulla, mitä ilmeisesti vielä jossain päiväkodeissa ikävä kyllä suositaan.

Ltolla taitaa ryhmässä olla eniten tietoa lapsen kielellisen kehityksen erityisvaikeuksista, neurologisista erityisyyksistä, lapsen itsesäätelyn ongelmista ja sen vaikutuksesta käyttäytymiseen yms. ja keinoista, millä näitä itsesäätely yms. taitoja voidaan tukea ja kehittää. Osalla Lto:sta on myös suomi toisena kielenä-koulutus ja taito ohjata sellaisten lasten kielen opetusta, joilla suomi on toinen kieli ja äidinkieli siis joku muu.

Lto:n koulutukseen ja ammattitaitoon kuuluu paljon lapsen emotionaaliseen, sosiaaliseen, motoriseen, kognitiiviseen ja kielelliseen kehitykseen liittyviä asioita, jotka tukevat kaikkia lapsia heidän kehityksessään ja taitojen oppimisessa. Ideana on, että kukin lapsi saa toimia taitojensa ylärajoilla ja näin oppia uutta, sillä tuolla lähikehityksen vyöhykkeellä lapsi oppii uusia asioita ja on usein motivoitunein toimimaan.

Eli esim. tätä pedagoginen vastuu tarkoittaa ja erottaa lto:n työn lähihoitajan työstä.

Voisitko tarkemmin kertoa miten lapsen itsesäätelytaitoja tuetaan lton toimesta.

Olisin myös kiinnostunut kuulemaan sisältääkö pedagoginen vastuu myös lapsen emotionaalisen kasvun seuraamisen ja tukemisen,jos niin niin kertoisitko lähemmin mitä ja miten emotionaalista kehitystä lto tukee päiväkodissa.

että pedagogiseen ja didaktiseen toimintaan. Hän suunnittelee toiminnot siten, että ne mahdollisimman hyvin auttaisivat lasta saamaan valmiuksia esim matemaattisten ja kielellisten taitojen kehittämiseen, eli oppivat hahmottamaan lukujoukkoja ja lukumääriä jne. Nykyaikaa seuraava Lto on myös ymmärtää, ettei esteettinen orientaatio tarkoita vain askartelua ja toiminta toimintatuokioita, vaan kaikessa toiminnassa on pedagoginen lähtökohta, myös perushoivassa, mihin näitä opetuksellisia elementtejä sidotaan leikin muotoon.

Perusideahan varhaiskasvatuksessa on, että lapsen mielikuvitusta ja itseilmaisukykyä tuetaan sekä tutkivan oppimisen prosesseja, mikä lapsillta lähtee ihan siitä ihmettelystä ja tutkimisesta. Lapsen ajattelun taitoja kehitetään projektimaisella työskentelyllä, ei malliaskartelulla, mitä ilmeisesti vielä jossain päiväkodeissa ikävä kyllä suositaan.

Ltolla taitaa ryhmässä olla eniten tietoa lapsen kielellisen kehityksen erityisvaikeuksista, neurologisista erityisyyksistä, lapsen itsesäätelyn ongelmista ja sen vaikutuksesta käyttäytymiseen yms. ja keinoista, millä näitä itsesäätely yms. taitoja voidaan tukea ja kehittää. Osalla Lto:sta on myös suomi toisena kielenä-koulutus ja taito ohjata sellaisten lasten kielen opetusta, joilla suomi on toinen kieli ja äidinkieli siis joku muu.

Lto:n koulutukseen ja ammattitaitoon kuuluu paljon lapsen emotionaaliseen, sosiaaliseen, motoriseen, kognitiiviseen ja kielelliseen kehitykseen liittyviä asioita, jotka tukevat kaikkia lapsia heidän kehityksessään ja taitojen oppimisessa. Ideana on, että kukin lapsi saa toimia taitojensa ylärajoilla ja näin oppia uutta, sillä tuolla lähikehityksen vyöhykkeellä lapsi oppii uusia asioita ja on usein motivoitunein toimimaan.

Eli esim. tätä pedagoginen vastuu tarkoittaa ja erottaa lto:n työn lähihoitajan työstä.

Voisitko tarkemmin kertoa miten lapsen itsesäätelytaitoja tuetaan lton toimesta.

Olisin myös kiinnostunut kuulemaan sisältääkö pedagoginen vastuu myös lapsen emotionaalisen kasvun seuraamisen ja tukemisen,jos niin niin kertoisitko lähemmin mitä ja miten emotionaalista kehitystä lto tukee päiväkodissa esim alle kolmevuotiaiden kohdalla.

ohjaaminen. Tunteiden säätelyssä aikuinen auttaa lasta päiväkodissa ihan samalla tavalla kuin vanhempikin, auttaa lasta tunnistamaan ja sietämään tunteita, käsittelemään niitä tavoilla, jotka eivät vahingoita toisia ihmisiä. Lto:lla on vastuu päiväkotitoiminnan suunnittelusta siten, että se tukisi lapsen kokonaisvaltaista kehitystä mahdollisimman hyvin, joten myös emotionaalisen kehitys kuuluu Lto:n työnkuvaan, sehän on kaikkein tärkein asia lapsen kehityksessä ja kaiken oppimisen ja kasvatuksen perusta.



Lto havainnoi lapsia ja arvioi heidän kehitystarpeitaan: mitkä kasvatukselliset tekijät edesauttaisivat kunkin lapsen kohdalla lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä. Niitä yritetään tukea päiväkodin voimavarojen rajoissa, sillä ei tosiaankaan ole aina helppoa riittää tukemaan kaikkia lapsia koko aikaa, sen taitaa tietää jokainen monilapsisen perheen vanhempi.



Itsesäätelyn tukemiseen liittyy kielellisen kehityksen tukeminen, sillä kielelliset vaikeudet ovat yksi perussyy lapsen itsesäätelyn ongelmiin. Muita keskeisinä tekijöinä ovat vuorovaikutukseen ja lapsen kiintymyssuhteen laatuun liittyvät tekijät ja se, millaista ohjausta lapsi on kotona saanut näiden taitojen säätelyyn. JOillakin lapsilla on myös neurologisia tai geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat itsesäätelykyvyn kehittymiseen.



Netistä löytyy Tomera-hankkeesta tietoa, siinä esitellään tarkemmin päivähoidon tavoista tukea lapsen toiminnan ohjauksen ja itsesäätelyn kehitystä.

varhaiskasvatukseen opinnoissaan erikoistunut sosionomi (AMK). AMK-taustalla ei tosin toistaiseksi saa esiopetuskelpoisuutta, mutta muuten täyden LTO-kelpoisuuden kylläkin.

en nyt kyllä kommentoisi, että lto:lla on kapea-alaisempi koulutus kuin lähärillä, varsinkaan kun puhutaan päiväkodissa työskentelystä.

En minäkään, mutta nyt kun lapseni on kahden opettajan vetämässä eskariryhmässä, niin välistä kaipaan ryhmään hoitajaa. Lapsen terveyteen liittyvissä asioissa opettajat ovat yhtä maallikkoja kuin minäkin, mutta hoitajat ovat osanneet sanoa jotain kuulemisen arvoista, jos jokin lapsen terveydessä on askarruttanut.

Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa opettajien ammattitaito onkin sitten ihan eri tasolla kuin hoitajilla.

Minusta on kummallista, miten meidän vanhempien annetaan ymmärtää, että kaikki olisivat ihan samanlaisia työntekijöitä. Eivätkö päiväkodin työntekijät arvosta omaa ja toistensa osaamista? Ja sitä, että jokainen on erikoistunut johonkin, vaikka perushoitoa tekevätkin kaikki?

Tiivistetysti:



- jos lapsen kehityksessä joku mietityttää tai tarvitsee erityishuomiota, juttele opettajalle



- jos lapsen terveydessä jokin mietityttää, juttele hoitajalle



Päivän kuulumiset osaa kumpikin kertoa.

Molemmilla on kasvatuksellinen vastuu.

vastaan, vaikka en tuo aiempi kirjoittaja olekaan.



Itse olen ollut diabeetikkolapsen omahoitajana päiväkodissa useita vuosia. Nyt diabeetikoitakin hoidetaan eri tavalla, mutta aiemmin lähihoitajalla oli siitä vastuu, siis esim. pistämistä ja verensokerin mittausta.



Aika olennainen osa päiväkodissa olevan diabeetikkolapsen arkea.

Ltolla.



Eli hänen tulee valvoa, jotta lasten varhaiskasvatuksen mukainen kasvatus on kohdallaan.



Tämä ei poissulje sitä, että lastenhoitajat vetäisivät mm. toimintatuokioita.



Myöskin työaika on säädetty eritavalla ltolla sekä lastenhoitajlla. Kuinmyös toki palkka.

hoitamassa lapsia ja vastaavat kasvatuksesta, kolmas päivähoidon keskeinen ja tärkeä osa-alue, pedagogiikka eli opetus ja sen suunnittelu, on lto:n vastuulla.



Päivähoidosta, joka koostuu siis kolmesta osasta: hoivasta, kasvatuksesta ja opetuksesta, vastaa moniammatillinen tiimi. Se tarkoittaa että vaikka tehdään töitä yhdessä, jokaisella oman alansa ammattilaisella on oma asiantuntijuusalue - moniammatillisuus ei tarkoita, että kaikki tekisivät samaa! Vaikka ehkä se vanhemmista siltä näyttääkin.

Sen voin sanoa yli 20 vuotta päiväkodissa työskennelleenä. Kyllä siellä kaikki tekevät kaikkea. Jokainen vuorollaan vastaa päivän kulusta. Oli koulutus mikä tahansa.

Kaikki on totta mitä kerrot teoreettisista tosiasioista mutta olennaisin kuitenkin tuntuu puuttuvan.Tämä lapsen emotionaalisen kasvun tukeminen ja kognitiivisten toimintoijen harjoittaminen ei onnistu ilman merkitsevää suhdetta sekä lapseen että lapsen vanhempiin.Lapsi oppii hallitsemaan tunteitaan ja huolehtimaan itsestään merkitsevien ihmissuhteiden varassa. Ei ole olemassa kikkoja ja keinoja ohittaa tätä tosiasiaa. Kelto joka pyrkii vastaamaan kaikkien ryhmän lapsien emotionaalisen kehityksen tuesta ei ole käsittänyt asian ydintä.Väheksymättä mitenkään koulutuksen merkitystä on kuitenkin kaikkein tärkeintä pienten lasten kohdalla panostaa läheiseen suhteeseen ja tämän kautta lapsen todelliseen ymmärtämiseen,ilman tätä kauniit puheet ovat vain sanojen helinää ja lapsille täysin merkitsemättömiä.

Ehkä se jäi minulta siksi pois, koska pidin sitä niin itsestään selvänä asiana, etten tajunnut kirjoittaa sitä edes ylös sen vuoksi. Se kun on kaiken lähtökohta. No, minäkin olen ihminen enkä aina hoksaa kaikkea, etenkään, kun en nyt ihan täysillä keskityä näihin av:n kirjoitusten tekemiseen. Huomiosi oli hyvä ja tarpeellinen lisä.

Jossain päiväkodeissa lto:n ja lh:n roolit tarkemmin eroteltu, jossain "kaikki tekee kaikkea". Vaikka tiimissä yhdessä työskennellään ja yhdessa suunnitellaan toimintaa ja vetovastuu toimintatuokioista ja esim. omasta pienryhmästä on vuorollaan myös lastenhoitajilla niin silti koen, että lastentarhanopettajana minulla on vastuu ryhmän toiminnasta. Tiimipalavereissa koitan pitää lankoja käsissäni ja huolehdin siitä, että arkirumban suunnittelun lisäksi käydään läpi kasvatuksellisia asioita esim. pohditaan yhdessä toimintatapoja tiettyjen lasten kohdalla, käydään läpi hankalia tilanteita ja mietitään niihin ratkaisua.Kasvatuskeskusteluihin valmistaudutaan yhdessä, vakka ne olisiskin jaettu myös lastenhoitajille.

mutta lisäkysymys; missä LTO-tutkinto suoritetaan, ammattikorkeassa vai jossain muussa laitoksessa?

Miksi nimike on edelleen on LTO vaikka lastentarhoja ei kuulemma enää ole olemassakaan? Muuttuuko nimike lastenpäiväkodinopettajaksi tai päiväkodinopettajaksi, onko muuttumassa?

lto päättää mitä askarrellaan ja katsoa päälle että ei askarrella hölmöjä juttuja. ja se saa sitten ne haukutkin aina varmaan.

en kyllä osaa sanoa muuta, kun en alaa tunne

sillä tavalla ne eroavat, ja tietenkin palkkauksessa. Muuten käytännön lastentarha työssä eroa ei näe mitenkään.



Lisäksi sanoisin, että lasten suosikki ihminen tarhassani on ollut kouluttamaton "täti", joka piti seurakunnan puolesta raamattu tunteja.

Samoja töitä tekevät. Periaattessa open pitäisi olla tiimin vetäjä ja näin ollen pitää huoli siitä että kaikki tarvittavat paperit/tiedot ovat ajan tasalla. Ottaa päävastuun siitä että tiimissä tehdään toiminta suunnitelmat ja kertomukset.

lto on siis kasvatustieteiden kandi/maisteri (kandi riittää pätevyyteen). lto saa järjestää esiopetuksen, lastenhoitaja ei. lastenhoitaja voi siis jakaa paperia ja kyniä, mutta lto on se, joka opettaa lapsille, miten kirjaimet kirjoitetaan. usein myös lto tekee vähän eri hommia kuin lastenhoitaja: toki molemmat hoitavat lapsia, mutta paperihommat hoitaa useimmiten lto ja perushoidon lastenhoitaja. lto:lla on huomattavasti korkeampi koulutus ja myös ainakin vähän parempi palkka.

Lisäksi sanoisin, että lasten suosikki ihminen tarhassani on ollut kouluttamaton "täti", joka piti seurakunnan puolesta raamattu tunteja.

"tädin" persoonasta ja toimintatyylistä kuin koulutuksesta (tai siis koulutuksettomuudesta).