Hienoa terv.keskus meininkiä taas, voi

Voin sanoa, että kun aikuisena olen siellä jonottanut samassa kuumetilassa, ottaa ihan sairaasti päähän, että melkein jokainen lapsi pääsee suoraan jonon ohi, vaikka ihan nätisti odottavat vuoroaan.

Itse olen saanut lapselleni alle vartissa lääkereseptin kun mentiin pippelitulehduksen takia viikonloppupäivystykseen. Ei siis ehditty edes istua odotusaulaan. Eilen hoitui sukkelaan silmätulehdusasia omalääkärillä. Tosin saatiin päivystysaika iltapäiväksi kun aamulla soitin. Tänään iski sama vaiva toiselle lapselle niin soitto sairaanhoitajalle riitti ja lääkäri laittoi puhelinreseptin apteekkiin. Joskus kun on kovan kuumeen takia menty niin heti on päästy tutkittavaksi ja lähetteet eteenpäin on onnistuneet mainiosti.

Voin sanoa, että kun aikuisena olen siellä jonottanut samassa kuumetilassa, ottaa ihan sairaasti päähän, että melkein jokainen lapsi pääsee suoraan jonon ohi, vaikka ihan nätisti odottavat vuoroaan.

Meillä ei jonoja ohitella. Ensiksi pitää jonottaa sairaanhoitajalle ja sen jälkeen jonotetaan lääkärille.

Meillä suoraan lääkärille ei anneta edes aikoja.ap

Että jonottamaan/odottomaan joutuu.

Voin sanoa, että kun aikuisena olen siellä jonottanut samassa kuumetilassa, ottaa ihan sairaasti päähän, että melkein jokainen lapsi pääsee suoraan jonon ohi, vaikka ihan nätisti odottavat vuoroaan.

Meillä ei jonoja ohitella. Ensiksi pitää jonottaa sairaanhoitajalle ja sen jälkeen jonotetaan lääkärille.

Meillä suoraan lääkärille ei anneta edes aikoja.ap

Jos perusterve, jonottaa pittää. Kummasti ne lapset vaan jaksaa siellä odotustiloissa riehua, vaikka äidin mukaan ovat ihan kauhian sairaita. Hoitajat kyllä osaavat arvioida, tapausten kiirellisyyden.

Meidänkin terveyskeskuksessa joutuu jonottamaan tunti tolkulla. Oltiin maanantaina pissatulehduksesta kärsivän kuumeisen lapsen kanssa 4 tuntia jonossa! Kun mentiin, siellä oli 5 ihmistä ennen meitä, ja kun lähdettiin, niin ihmisiä oli ainakin 30. En tiedä kuinka kauan muut jonottivat...

Surkeaa tämä, kun ei saa hoitoa ajallaan.

aivan kauhea tk-lääkäri.

Epäiltiin, että korvakierteestä kärsivällä lapsellamme on korvatulehdus. Merkit olivat tutut; lapsi ei kuullut normaalia puheääntä, hänellä kuumetta, imusolmukkeet niskassa pullottivat rajusti (kaulassa näkyi selvästi herneen kokoiset patit), kasvot olivat aivan valkeat ja silmänaluset tummat, ja lapsi valitti korvakipua. Yleensä näillä oireilla hänellä oli korvatulehdus.

Vaan ei. Lääkärin mielestä lapsi oli täysin terve ö.ö. Yksityinen korvalääkäri kuitenkin totesi pahan korvatulehduksen pari tuntia tk-lääkärin diagnoosin jälkeen. Ab-kuurin myötä kuulo palasi ja oireet poistuivat.



Tämä episodi käytiin läpi useita kertoja muutaman kuukauden aikana. Muille lääkäreille ei meidän asuinaleemme ihmiset saaneet aikoja, joten oltiin tosi paskassa tilanteessa tämän yhden lääkärin kanssa >:(



Lopulta päädyttiin putkittamaan lapsen korvat yksityisellä puolella. Julkisella ei päästy edes korvalääkäriin kun eihän lapsella tk-lääkärin mukaan ollut mitään vaivaa, varsinkaan korvissa.

Sinänsä outo juttu, että lapsi piristyi silminnähden korvien putkituksen jälkeen ja lakkasi saamasta niitä jatkuvia tauteja. Kuulokin palautui jopa paremmaksi kuin se oli koskaan ollut. Tämä kaikki oli varmaan ihan vaan taikuutta. Koska tk-lääkärit ovat täysin erehtymättömiä, ei lapsen pareneminen voinut johtua 'turhasta' korvien putkituksesta.



Tehtiin valitus lääkärin toiminnasta. Saatiin semmoinen vastaus, että lääkäri on pätevä, ja korvatulehdus voi kehittyä nopeasti.



Onneksi saatiin vaihdettua terveyskeskusta ja nyt meillä on ihan asiallisia tk-lääkäreitä.

Jos perusterve, jonottaa pittää. Kummasti ne lapset vaan jaksaa siellä odotustiloissa riehua, vaikka äidin mukaan ovat ihan kauhian sairaita. Hoitajat kyllä osaavat arvioida, tapausten kiirellisyyden.

Meidän poikamme leikki odottaessaan vuoroa lääkärille. Ja arvaas mitä hoitaja ja lääkäri sanoi? Pahimmassa kunnossa oleva lapsi, mutta siltikin jaksoi leikkiä. Samasta ongelmasta jonotti muutama muukin lapsi, mutta eivät jaksaneet leikkiä. Ei se leikkiminenkään kerro kaikkea -.-

Jatkossa?! Ei terveyskeskusten jonotus tilanne pitäisi olla kenellekkään yllätys. Vakuuttakaa rakas jälkikasvunne ja käyttäkää yksityisiä. Ompahan odotustiloissa vähemmän riehuavia ja pitkin käytäviän juoksentelevia.

Eikö lapsen kuume hoidu ihan reseptivapaillakin lääkkeillä? =O

Jos perusterve, jonottaa pittää. Kummasti ne lapset vaan jaksaa siellä odotustiloissa riehua, vaikka äidin mukaan ovat ihan kauhian sairaita. Hoitajat kyllä osaavat arvioida, tapausten kiirellisyyden.

Meidän poikamme leikki odottaessaan vuoroa lääkärille. Ja arvaas mitä hoitaja ja lääkäri sanoi? Pahimmassa kunnossa oleva lapsi, mutta siltikin jaksoi leikkiä. Samasta ongelmasta jonotti muutama muukin lapsi, mutta eivät jaksaneet leikkiä. Ei se leikkiminenkään kerro kaikkea -.-

nestehukasta kärsivä lapsi sairaalan odotustilassa. Meni sitten yhtäkkiä ihan veltoksi, ja siinä vaiheessa oli niin pahasti kuivunut ettei sopivaa suonta tiputusta varten meinannut löytyä.

Mutta vointi oli ilmeisen hyvä niin kauan kuin jaksoi leikkiä.

Nesteytys onneksi lopulta onnistui. Muutaman päivän lapsi makasi sairaalassa taju kankaalla tiputuksessa.

Kun niitä ei kaikkialla ole joka päivä tavattavissa tai jos on niin voivat olla useiden 10 km päässä!!

Kaikki kun eivät asu Helsingissä tai muissa kaupungeissa!

Jatkossa?! Ei terveyskeskusten jonotus tilanne pitäisi olla kenellekkään yllätys. Vakuuttakaa rakas jälkikasvunne ja käyttäkää yksityisiä. Ompahan odotustiloissa vähemmän riehuavia ja pitkin käytäviän juoksentelevia.

hoitajia vastaan. Tuo systeemi vaan tökkii, että lääkärille ei pääse suoraan ja sitten jonotetaan.



Aamulla soitin ko.paikkaan ja kerroin lapsen vaivat ja tiesin itsekkin,myös hoitaja että tarvitsemme lääkärillä käyntiä, mutta siitä huolimatta asiat nyt tehdään näin.

Itse kärsin viikon ajan toistuvista, lamaannuttavista alavatsakivuista. Menin terveyskeskukseen, joaa lääkäri totesi, että toinen keuhkoni ei toimi.



Ihmettelin tätä, koska minulla ei ollut kipua keuhkoissa eikä vaikeuksia hengittää. Vaan alavatsakipuja. Lääkäri katsoi minua haudanvakavasti ja sanoi, että minun pitää välittömästi lähteä keskussairaalaan. "Muutaman tunnin kuluttua sä voit olla jo vaikka KUOLLUT." hän sanoi silmät suurina.



Kummastelin, että minusta ei yhtään tuntunut siltä, että olisin kuolemassa. Sain lähetteen keskussairaalaan, jossa minua kuvattiin ja koputeltiin. Lopulta yksi lääkäri ilmoitti, että olen tullut sinne turhaan haaskaamaan heidän aikaansa ja minun keuhkoissani ei ole mitään vikaa.



Totesin, että sitähän minäkin. Kivut kun ovat alavatsassa. Voisiko sitäkin tutkia? Tähän lääkäri, että kyllähän ihmisillä aina kaikenlaisia kuvitteellisia kipuja on.



Lähdin kotiin potemaan kuvitteellisia kipujani. Kun ne äityivät niin pahoiksi, etten päässyt omin neuvoin edes sängystä ylös, lähdin yksityiselle. Hän passitti minut uudelleen sairaalaan, nyt umpisuolenleikkaukseen.



Leikkauspöydällä todettiin, että umpisuolessani ei ollut mitään vikaa. Minulla olikin kysta munasarjoissa.



Ja minut tutki 6 eri lääkäriä. Hurraa tätä Suomen lääkärien ammattitaitoa. Ei yhtään ihme, että terveyskeskuksissa on jonoja, kun diagnoosit on tätä luokkaa...

nykyään kun käy ilmottautumassa, niin kertovat heti kuinka pitkä jonotusaika on ja saa mennä kotiin odottelemaan,yleensä vielä soitan ja tarkistan jonotustilanteen ennen kuin menen takaisin.

Tämä on tietty hankalaa jos ei ole autoa käytössä.

Ei kannata muuttaa kauas terveyskeskuksista eikä yksityisiltä lääkäriasemilta.



Asumme 10 minuutin kävelymatkan päässä terveyskeskuksesta. Näin asuimme myös lapsuudessani, vain eri kaupungissa. Yksityiselle lääkäriasemallekaan ei ole pitkä matka.



Henk.koht. haluan asua lähellä palveluja.

Voe, kuulkaas, mulla on ennätys 8 tuntia jonottamista lapsen lievän korvatulehduksen vuoksi. Ja siitä sitten vielä apteekkiin jonottamaan... Oli hermot kireellä!

Jos perusterve, jonottaa pittää. Kummasti ne lapset vaan jaksaa siellä odotustiloissa riehua, vaikka äidin mukaan ovat ihan kauhian sairaita. Hoitajat kyllä osaavat arvioida, tapausten kiirellisyyden.

siinäkös se vika olikin ettei terveyskeskuksen TH meinannut alkaa otattamaan CRP:tä lapselta (ja kun se tuli otetuksi, päästiin kiireenvilkkaa lääkärille hakemaan lähete sairaalaan lastenpäivystykseen...)

Jos perusterve, jonottaa pittää. Kummasti ne lapset vaan jaksaa siellä odotustiloissa riehua, vaikka äidin mukaan ovat ihan kauhian sairaita. Hoitajat kyllä osaavat arvioida, tapausten kiirellisyyden.

siinäkös se vika olikin ettei terveyskeskuksen TH meinannut alkaa otattamaan CRP:tä lapselta (ja kun se tuli otetuksi, päästiin kiireenvilkkaa lääkärille hakemaan lähete sairaalaan lastenpäivystykseen...)

Äidit ne nyt näkee lapsensa sairaampina, mitä ovat ja jokainen diaknoosi on elämän kuoleman kysymys vaikka esim. keuhkokuume lapsella on varsin yleistä, eikä niinkään vaarallinen, kun esim. iäkääntyneellä väestöllä. Ja CRP-pitoisuuskin kasvaa herkästi yli 200, ilman sen suurempia huolia.