Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsille ihan liian suuri muutos?
06.12.2011 |
Erosin lasten isästä (hänen aloitteestaan) 3 v sitten. Lapset tapaavat isäänsä joka toinen viikko torstaista sunnuntaihin.
Nyt olen tavannut miehen ja olemme tapailleet jonkin aikaa. Ongelma on se, että asumme 200 km päässä toisistamme. Miehellä on myös lapsia ja vuoroviikkotapaamiset.
Olen miettinyt eri ratkaisuja siihen, että voisimme asua ja elää yhdessä. Olisiko paras ratkaisu se, että minä muuttaisin lasten kanssa miehen ja hänen lastensa luokse? Lapset tapaisivat isäänsä joka toinen viikonloppu edelleen, mutta nyt 2 päivää vähemmän kuussa. Se ei ole valtava muutos. Lisäksi lapset voisivat lomailla isällään ja muuten käydä.
Mutta tietysti olisi sitten muutto toiselle paikkakunnalle ja uuteen kouluun, ympäristöön ja kavereihin tutustuminen. Jouduin eron myötä muuttamaan paikkakuntaa ja lapset päiväkotia. Joten tämä olisi toinen muutto, paitsi että nyt molemmat olisivat jo koulussa. Esikoinen vaihtaisi koulua ja kuopus aloittaisi ekan luokan.
Olisiko tämä ihan raakalaismainen ratkaisu?
Kommentit (19)
kokemusta, mielipidettä, näkemystä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyykö sinulle töitä myös tällä toisella paikkakunnalla?
mutta kauanko olette tunteneet? Siis kun kerrot että "nyt" olet tavannut miehen... Ettekö voisi vähän aikaa tapailla toisianne ilman yhteenmuuttamista? Teillähän olisi varmasti oiva tilaisuus viettää kahdenkeskisiä romanttisia viikonloppujakin:)
se tosi iso muutos ja ns. kriisi lapsille. Suostuuko eksäsi siihen, että lapset ovat hänen luonaan 2 päivää vähemmän kuukaudessa?
Eikö uusi miehesi voisi muutta sinun paikkakunnallesi?
Nähtävästi aika vähän aikaa sitten.
On mielestäni lähestulkoon idioottimaista lähteä muuttamaan tuossa vaiheessa miehen perässä 200km päähän ja repäistä lapset irti tutusta ympäristöstään. Mitäpä jos eroatte? Muutatko sitten takaisin vai jäisitkö silti sinne 200km päähän? Jos jäät niin sitten jollain tasolla ok. Jos et niin älä nyt nainen idiootti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisi toki mieskin muuttaa. hänellä lapset vaan olleet vuoroviikoin, joten tapaamiset vähentyisivät radikaalimmin kuin tässä toisessa vaihtoehdossa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ihmiset muuttaa.
Pienet lapset sopeutuu kyllä. Minäkin oon muuttanu ollessani 2.luokalla. Ei mitään ongelmaa.
Eri asia jos raahaat teinin erilleen kavereistaan, jotka on sille henki ja elämä. Siitä syntyis vähintäänkin sotaa kotirintamalla.
Tietty jos oot muuttamassa vaikka Helsingistä maalle, niin saattavat nuo lapset teininä siellä tyhjällä kirkonkylällä kehitellä katkeria ajatuksia, kun kaikki keikat, ostarit sun muut tapahtumat sekä ihmiset on kaupungeissa.
välttämättä ole koskaan ajankohtaista, ette varmaan vuoteen ainakaan ole muuttamassa yhteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vieraaseen kaupunkiin ja sen lisäksi vieraaseen perheeseen. Odottaisin että olisin itse vapaa lapsista. (Ja joo, yh:na tässä ollaan jo seittämättä vuotta ja muutama vuosi seurusteltu.)
Jos on ihan pakko muuttaa, niin sit omaan asuntoon. Voisitte sit nähä miehen kanssa useemmin.
vieraaseen kaupunkiin ja sen lisäksi vieraaseen perheeseen. Odottaisin että olisin itse vapaa lapsista. (Ja joo, yh:na tässä ollaan jo seittämättä vuotta ja muutama vuosi seurusteltu.)
Jos on ihan pakko muuttaa, niin sit omaan asuntoon. Voisitte sit nähä miehen kanssa useemmin.
vaikkakin yh:na ollut vasta vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi teidän pitäisi elää yhdessä? Uusperhekuvio on aina moninkertaisesti vaativampaa kuin tavallinen perhe.
Pidä lapset erillään jos haluat hyvän parisuhteen.
vieraaseen kaupunkiin ja sen lisäksi vieraaseen perheeseen. Odottaisin että olisin itse vapaa lapsista. (Ja joo, yh:na tässä ollaan jo seittämättä vuotta ja muutama vuosi seurusteltu.) Jos on ihan pakko muuttaa, niin sit omaan asuntoon. Voisitte sit nähä miehen kanssa useemmin.
vaikkakin yh:na ollut vasta vuoden.
ja yh olen ollut reippaat 6 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos haluat olla hyvä äiti, uhraat itsesi ja mahdollisen rakkauden lastesi vuoksi. Sinulla ei ole oikeutta rakkaussuhteeseen ja elämään yhdessä uuden puolison kanssa.
mutta tällaiset aloitukset tekevät minut vain surulliseksi.
Kerrot viestissäsi, että olet vasta NYT tavannut miehen...ja olisit jo HETI valmis tuollaisiin muutoksiin. HUHHUH...
mutta tällaiset aloitukset tekevät minut vain surulliseksi.
Kerrot viestissäsi, että olet vasta NYT tavannut miehen...ja olisit jo HETI valmis tuollaisiin muutoksiin. HUHHUH...
mietin vaihtoehtoja. kerroinhan jo aikaisemmin, että muutto ei ole vielä ajankohtaista...ap
vieraaseen kaupunkiin ja sen lisäksi vieraaseen perheeseen. Odottaisin että olisin itse vapaa lapsista. (Ja joo, yh:na tässä ollaan jo seittämättä vuotta ja muutama vuosi seurusteltu.)
Jos on ihan pakko muuttaa, niin sit omaan asuntoon. Voisitte sit nähä miehen kanssa useemmin.
kautta aikojen on muutettu yhteen ja erikseen ja on ollut isä-ja äitipuolia ja sisarpuolia. Miksi te ajattelette että lapsi särkyy välittömästi jos hänen äitinsä rakastuu? Ei meillä ainakaan lapset tai joku kuviteltu kamaluus estä ketään elämästä, minäkään en estä lapsia elämästä heidän elämäänsä pelkäämällä ja estämällä.
jos haluat olla hyvä äiti, uhraat itsesi ja mahdollisen rakkauden lastesi vuoksi. Sinulla ei ole oikeutta rakkaussuhteeseen ja elämään yhdessä uuden puolison kanssa.
Rakkaus lisää rakkautta, elämäniloa, onnellisuutta, rohkeutta. lapsetkin tykkäävät kybällä kun heidän äitinsä uhrautuu heidän takiaan. Go marttyyri go!
kokemusta, mielipidettä, näkemystä??