¤¤¤HAAHUT loppuviikkoon 45¤¤¤

Masunasu, sinä taisit pohtia tuota joulukorttien tekemistä. Onko sinulla tai jollain muulla jotain kivaa helppoa ideaa? Itsekin tykkään tehdä joulukortteja mutta on niin vaikea keksiä mitään uutta. Ja mitään kovin monimutkaista ei viitsi alkaa väkertämään.



Isot pahoittelut Maijalle ja Margariinille menetyksistänne. Ja neronjalle tietysti myös voimia epätietoisuuteen. Se on kyllä täysin totta että tämä pino saisi kuihtua kokonaan pois ja tietysti niin että me kaikki saataisiin se oma nyytti kainaloon. Ja pian!



Hei, piinailijoitakin löytyy, jännää! Kerttukasperille ja sanille ainakin isot peukut ja olikos teitä muitakin? Tsemppiä kaikille tasapuolisesti.



Omassa navassa ei mitään uutta. Kp kai jotain 20 mutta kierron pituudesta ei aavistustakaan. Ovistestillä sain tasavahvat viivat tuossa jokunen päivä sitten (olikos se nyt kp14 vai 15) mutta enpä usko että mitään ovista on ollutkaan kun lämmöt on pysyneet aika alhaalla ja muutenkin heittelehtineet ihan kummallisesti. Ja muutkin oireet jäi vähäisiksi. Kirves on kaivossa jo, plumpsista vaan... :o(



Täytyy koittaa myös ruveta keskittymään joihinkin ihan muihin juttuihin kun alkaa taas masentaa tämä kropan toimimattomuus. Sama juttu kuin esikoista yrittäessäkin, puolen vuoden yrittämisen ja toivomisen jälkeenkin oli prolaktiinit vieläkin ihan sekaisin eikä silloin tietysti kovin helpolla tärppää. Jospa sitten ensi vuoden puolella... :o(



Mukavaa loppuviikkoa kaikille haahuille kuitenkin. Kaipa täältä suosta taas noustaan. Ja anteeksi masentavasävyinen kirjoitukseni...



rosmariini



P.S. Jotain positiivistakin sentään on, tyttö on jo parantunut inhottavaakin inhottavammasta RS-viruksesta ja päästään taas ulkoilemaankin.

Huomenta!



Tämä rouva pääsi eilen Ikeaan ostoksille ja nyt on makuuhuoneessa kauniit lipastot...Aamulla kun heräsin tuoksui tuore puu nenään... :)



Tänään lasten kanssa töissä uimaan, työpäivän päätteeksi jumppaan ja sitten kaverin luokse viihdyttämään 3-vee " puolivartaloa kipsissä" tyyppiä. Katotaan, jos vaikka yöllä eksyisi kaupunkiinkin. Tekis kovasti mieli, viime viikonloppuna kun meni ihan puihin.



Margariinille pahoittelut tälle puolelle paluusta.



Mua vähän ketuttaa. Tän äsken mainitsemani kolmevuotiaan äiti saattaa olla raskaana. Uusi mies kuvioissa ollut kuukauden verran eivätkä ole käyttäneet mitään. Tuntuu vähän pahalta kun hän mulle tuskailee, miten olis kamalaa, jos nyt olis raskaana ja miten on ihan samanlainen olo kuin silloin viimeksi...ja meille vaan vauvaa ei kuulu.



Oma napa voi ihan hyvin. Vatsatautia tai flunssaa en ole vielä onnistunut saamaan, mutta ilmeisesti ärsyttänyt taas lakto-invan syömällä kaikkea maitopitoista töissä. Siellä kun ei oikein ole varaa valita. Nyt on sitten vähän hankalaa edes tutkailla omaa kroppaa, kun tuntuu, et vatsa on kuin ilmapallo ja nippailee vähän sieltä sun täältä koko ajan...Tikutin eilen ja tänään varmuuden vuoksi. En mitään stressiä aijo ottaa enkä koopeistä tiedä mitään, mutta haluan pysyä kärryillä, että varmasti ovuloin. Ne kuitenkin kyselee sitä sitten jos päästään sinne tutkimuksiin.



LT: Vaaka näyttää jo 81 kiloa...vähän pinnistellään vielä niin päästään ehkä sen 80 kilon alle...Luotan silti enemmän peiliin, joka kertoo, mitä painan. Tänään siis jumppaan taas...maanantaina ja keskiviikkona kävin.



Nyt töihinpäin...



Nonna

Tein tänä aamuna pregent stickin ja juuri ja juuri erottuvaa haamua näyttää eli selvä peli. Nyt on ainoa jännitys sitten se keskiviikon ultra, että onko tyhjentynyt itsestään vai tarviiko tehdä jotain. Saakohan tuolta yksityisen kautta sytoteciä tms. jos näyttäisi olevan tarvetta?



Ajattelin tänään aloittaa taas painonvartijoiden pisteiden laskun (mitenkähän pystyn isänpäivänä vastustamaan täytekakkua, itsekuri on taas löystynyt aika tavalla). Lisäksi rupean ottamaan Vitamore totalia. Sitähän täällä palstalla mainostettiin. Tarkoituksena siis saada hormonitoiminta kondikseen.



Masunasu, minut voi siis poistaa plussanneista. Esittely pitäisi sitten taas miettiä eli: minä 36, mies 43. Lapset 98, 00, 01 ja 02. Km:t 10/96 rv5+, 3/04 rv12+, 8/04 rv12+, tm 7/05 rv9+ ja 11/05 rv6+. Kainuussa asutaan.

Tässä laihistiimiin esittely.

Nimimerkki: neronja

Pituus ja lähtöpaino, BMI: 160 cm/70kg; 27,3

Ongelmakohdat: olen perso herkuille, liikun liian vähän

Keinot: lasken Painonvartijoiden pisteitä, liikun väh. 2x/vko

Tavoite: 5 kg pois





Niin, kaksonen kysyi, mistä positiivisuuteni juontaa juurensa. Olen tainnut iän myötä muuttua positiivisemmaksi, koska nuorempana otin monet asiat paljon raskaammin. Äitiys on kyllä muokannut ajatusmaailmaani tosi paljon. Jotenkin vaan vastoinkäymisten aikaan alan heti etsiä asioihin positiivista näkökantaa, mikä mulla tosi nopeasti lievittää pettymystä. Jokaisen km:n hetkellä olen iloinnut neljästä lapsestani (neljä on kuitenkin jo ihan hyvä lapsiluku). Lisäksi ajattelen niin päin, että mitä useampi km on takana, sitä todennäköisempää on se, että seuraava raskaus on se, joka onnistuu (tiedän kyllä, mitä km:jen todennäköisyydestä sanotaan, mutta haluan ajatella asian näin päin). Ja sekin on aika helpottava seikka, että meillä tämä yritys on " vain" yhdestä lapsesta kiinni. Eli jos ja kun me onnistuttais se yksi lapsi vielä saamaan, niin multa saa laittaa vaikka piuhat kiinni. Ja tietysti myös toisten onnistumiset luo itsellekin toivoa, kuten Gooseberryn, joannan ja petjun tapaukset ;-).



Pahoittelut vielä tällekin puolelle margariinin km:sta :´(. Jaksamista sinulle ja miljoona kertaa parempaa onnea seuraavaan raskauteen!!!



Sorry nämä viime aikojen oma-napa-painotteiset viestit. Yritän korjata tilannetta tästä eteenpäin.



Nyt on pakko lähteä aamupuuroa keittämään. Mukavaa päivänjatkoa kaikille!

Itse katselin pikaisesti netistä ja löysin vaan englanninkielisiä juttuja aiheesta. Mistähän kummasta tuon viruksen sitten saa..? Ymmärsin, että " ruumiinnesteiden" välityksellä se tarttuu ja parhaiten tietysti yhdynnän kautta. Minulla ollut sama seksikumppani kuitenkin jo viimeiset 15 vuotta, joten...



Ja ymmärsin, että virus voi aiheuttaa keskenmenon, kun sen saa raskauden aikana. Minulla ollut kuitenkin jo kaksi samanlaista km:a, kun sikiö kuoli kohtuun 11/04 rv 12+5 ja 08/05 rv 14+5. Tämähän tietysti selittyisi sillä, että virus voisi jäädä kohtuun pidemmäksi aikaa. Olisipa kurjaa joutua vielä vuoden paussi yrityksessä pitämään.. :(



Kiitos kuitenkin sinulle, kun jaksoit vastata! Lääkäri sitten selvittänee lisää.

Neronja tosi kurjaa että se meni näin. Onneksi kuitenkaan sinun ei enää tarvi olla epätietoisuudessa. Toivottavasti seuraava kerta olisi sitten se onnellisesti menevä kerta! On se jännä miten usein odottavat äidit tietävät etukäteen että kaikki ei ole hyvin, niin kuin nyt neronja epäili alusta lähtien ettei onnistu ja porkkana samaten. Myös minäkin ajattelin silloin, että ei tämä taija loppuun asti mennä. Äidinvaisto on ihmeellinen asia..



Katrille piti vielä tulla sanomaan, että jos ainoastaan testien hinta on syy mikset testaa niin neuvolassahan saa käydä testaamassa ilmatteeksi.. Eikö jokapaikassa oo kuitenkin näin?



Rosmariini kiitos tsempityksestä, toivotaan että tästä kierrosta olisi tärpännyt vaikka.. Toivottavasti sinullakin alkaisi ovulaatio toimimaan ja saisit pysyvän plussan mahdollisimman pian! Ja myös kaikki muutkin.



Tsemppiä ja jaksamista kaikille haahuille!

sani-74:

Rosmariini kiitos tsempityksestä, toivotaan että tästä kierrosta olisi tärpännyt vaikka.. eli vaikka olenkin hieman skeptinen sen suhteen.

ja sitten oli tullut noita murresanoja:

siin ilmatteeksi = ilmaseksi

Jippii! Tuntuu välillä niin hölmöltä, että kun toinen on vaan yhden yön pois, niin on jo kauhea ikävä. Ja kyllähän tässä nyt " käyttöä miehelle" keksisi tähän aikaan kierrosta, joten sitä paremmalla syyllä ihana saada mies kotiin. ;-)



Tässä kyllä vähän harmistelen tän hetken tilannetta, kun ei vaan ovislimoista ole mitään tietoa se vatsan kipistelykin on mennyt eilisen jälkeen ohi. No senhän näkee sitten jokusen viikon päästä mikä on tilanne.



Titi75 (kp15)



P.S. Anteeksi pölhöyteni, mutta tarkoittaa kun merkitsette joidenkin päivien perään...ilmeisesti ovulaation jälkeisiä päiviä -->pp ja numero. Mistä tuo pp tulee? Ajattelin varmistaa kun en ole nyt ihan varma.

Tarkoittaako se pp=piinapäivä eli ovulaation jälkeen kun aletaan jänskäilemään tulee oireita tms. Käyn tässä keskustelua itekseni...heh...jos olen ihan hakoteillä, niin oikaiskaa. En ole itsekkään vielä niin kauaa näillä palstoilla pyörinyt, että on vähän mennyt ohi.

Ihanaa kun on perjantai, tosin joudun illaksi töihin niin kuin huomennakin, mutta silti ihanaa ku on viikonloppu.

Isänpäivälahjaa olen tässä vielä kuumeisesti miettinyt, mutta mitään ei ole tullut mieleeni. Kortin olen kyllä jo tehnyt..



Oma napa: kp16/26-31.. Eilen tosiaan bongasin oviksen tikutuksen avulla ja toivoin, että kun pääsen töistä kotiin niin pöllyyteltäis peittoja miehen kanssa. Mutta, EI. Miehellä oli kivasti sielä Alastarolla iskenyt migreeni, joten pöllyyttelyt jäi väliin. Itku pääsi. Eli eipä ole toiveet enään kauhean korkealla tässä kierrossa, että tärppi olis käynyt. Kp13 pöllyyteltiin peittoja viimeksi, niiden pöllyytyksien toivossa tässä taidetaan mennä eteenpäin.

Mieli on maassa. Tiedän että tuommoiselle migreenille ei voi mitään, mutta silti ottaa päähän. Jos tänään vielä tekis ovistestin ja jos kerkiäis ennen töihin menoa peittojen väliin touhuileen.. Kaikki on vain nyt enään jos ja jos. Tuossa katsoin vielä sitä eilistä ovistestiä niin kyllä se testiviiva on todella tummempi kuin tuo viiva johon verrata. Jos sitä toivois että se munasolu vielä olis " voimissaan" .. Ovislimojakaan ei ole enään niin kauheasti kuin eilen oli.

Plääh.



Nyt vähäks aikaa kotihommiin..



Kaksonen76

...

Neronjalle pahoitteluni, että kuitenkin siinä kävi näin.

Ja, toivotaan että kaikki tulis itsestään ulos ettet joutuisi kaavintaan.

Uskon että tuo äiteys on antanut tuota uskomatonta voimaa sinulle, jota ihmettelin eilen ja ihmettelen tänäänkin. =) Olet todella vahva ihminen.

Voimia sinulle ja perheellesi!

Eli minut voi poistaa plussanneista.. :(( Eilen rv 5+jotain sain keskenmenon, jälleen kerran..



Pitkä yritys taas jatkuu ja olo on ihan tyhjä, en osaa edes itkeä :( Ei vaan käsitä, miksi taas??



Hcg:tä seurataan, että varmasti lähtee laskuun.



Lapsettomuustutkimuksiin ollaan jonossa, maaliskuusta ' 04 ollaan yritetty toista lasta.



Laitan uuden esittelyn listalle myöhemmin..



t.Annine *paha olla :((

Olen todella pahoillani keskenmenostasi. =( Tämä maailma on välillä todella julma.

Se itku tulee sitten kun se tulee ja silloin sinun tulee itkeä, se on osa sitä surua. Sinä saat surra rauhassa olethan sinä kokenut menetyksen.

Kukaan ei varmaan oikein osaa sanoa syytä tuohon, että miksi keskenmenoja tulee.. Ei edes lääkärit. Tai, onhan lääkäreille teoriansa.



Oikein paljon voimia sinulle ja perheellesi!

Eli taidan viimein uskaltaa poistua tältä palstalta...Olin neljä päivää sairaalassa tiputuksessa aivan järkyttävän pahoinvoinnin takia, menin niin huonoon kuntoon että ottivat mut suoraan osastolle tippaan. Maanantaina kaupungilla pyörryin tyylikkäästi ja tiistaina onneksi mies tajusi pakottaa mut hakemaan apua...Pääsin vaatimuksestani ultraan ja siellä oli kaikki hyvin, tyyppi on nyt 7,5 mm pitkä ja syke kuului komeasti. Taidan nyt siis sanoa heippa kaikille teille ja toivottaa tasaisesti mukavia plussatuloksia kaikille! Neronjalle ja Anninelle suuret pahoittelut :(.



Minna kiittää ja kuittaa rv 6+3 (muuttui hiukan eilisessä ultrassa)

Toivottavasti saisitte pian uuden ja tällä kertaa myös kestävän plussan!!! Sehän se km:oon se paras lääke olisi. Voimia teille!



MinnaY:lle onnittelut hyvin kasvavasta pikkuisesta! Paljon tarrasukkia ja onnea matkaan!!! Toivottavasti olosi olisi jatkossa parempi kuin mitä nyt on ollut.



Vielä liittyen tuohon positiivisuuteen. Kyllä mulla on välillä tullut sellainen olo, että voi kun osaisin itkeä. Joskus kun olen ollut masentunut näitten km:jen takia, silmät kostuu ja muutama kyynel saattaa vierähtää, mutta enempään en ole kyennyt. Tämän viimeisimmän km:n jälkeen tuli tilanne, että just kun alkoi vähän enemmän itkettää, niin joku lapsista oli vailla jotain ja siihen jäi se itku, kun en viitsi kenenkään nähden itkeä. Olenkin miettinyt, että jääkö mulla nämä asiat kytemään pinnan alle, jääkö ne mulla surematta. En oikein osaa sanoa. Ehkä jos oikein alkaisin miettiä noita sikiöllisiä raskauksia, jotka on mennyt kesken ja miettiä niiden vauvanalkujen piirteitä tai sitä millaisia heistä olis tullut tms., saisin itseni tietyissä fiiliksissä hyvinkin surulliseksi, mutta toisaalta en näe sitä oikein tarpeelliseksi. Tuntuu että se olis enemmänkin sellaista tarkoitushakuista surussa piehtaroimista, joka ei ilmeisesti omaan mentaliteettiini oikein kuulu (enää, on tainnut joskus nuorena kuulua ;-). Jotenkin vaan tuntuu, että nämä asiat on vaan pakko hyväksyä, koska en millään tavalla pysty vaikuttamaan niihin itse. Tästä ei kuitenkaan kannata kenenkään loukkaantua. Meillä jokaisella on oma tapamme surra. En halua arvostella ketään, vaan kirjoittelen pelkästään itsestäni ja omista tunteistani.



Kyllähän tässä niin kauan pärjää, kun ei vaan raskaana olevat " hypi silmille" . Eli odottajissa en voi käydä lukemassa ollenkaan. Silloin alkaa oma kohtalo tuntua pahemmalta. Samoin toivon, ettei kukaan tuttavapiirissä ala odottaa vauvaa.



Asiasta kolmanteen, onko teistä, joilla jo lapsia on, kukaan menossa tai jo käynyt Ti-ti Nalle konsertissa? Me mennään ke:na. Monta kertaa ollaan jo käyty aiempina vuosina ja lapset on aina kauheasti tykänneet. 7-vuotias poikakin vielä innolla odottaa konserttia.



Pakko yrittää ruveta tekemään jotain järkevää. Äsken tuli tv:ssä tosi hyvä jumppa, mutten millään jaksanut ruveta vielä jumppaamaan. Väsyttää vieläkin. Johtuu kai tästä flunssanpoikasesta.



Mitäs wbm:lle kuuluu? Eihän siitä kovin kauan ole, kun kirjoitit tänne, mutta silloin tuli niin kamalan huonosti keskityttyä toisten asioihin *pahoittelee*.

neronja:

Kyllähän tässä niin kauan pärjää, kun ei vaan raskaana olevat " hypi silmille" . Eli odottajissa en voi käydä lukemassa ollenkaan. Silloin alkaa oma kohtalo tuntua pahemmalta. Samoin toivon, ettei kukaan tuttavapiirissä ala odottaa vauvaa.

Eli koskien tuota tekstinpätkää. Tuolla en kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ex-haahut saisi käydä täällä kertomassa kuulumisiaan. Muutenhan me ei tiedetä teidän ultrista ym. mitään, jos ette käy täällä kertoilemassa ;-).

neronja:

Tämän viimeisimmän km:n jälkeen tuli tilanne, että just kun alkoi vähän enemmän itkettää, niin joku lapsista oli vailla jotain ja siihen jäi se itku, kun en viitsi kenenkään nähden itkeä.

Onhan se sureminen vähän " hankalaa" , jos on jo lapsia ennestään. Mä en ole itkenyt tarpeeksi mielestäni. Sitten jos itku joskus tulisi, niin lapset kaipaavat just äitiään sillä hetkellä, ja sitten pitää vaan kuivata kyyneleet ja jatkaa touhuja. Toissapäivänä mä kyllä rupesin itkemään, kun sattui olemaan oikein huono päivä, miehen kanssa vähän riideltiin yms. yms. ja tilanne jotenkin laukes, aloin itkemään, pakenin makkariin, johon lapset tietty hetken päästä tulivat. Ja koska tyttö oli ihan surullinen äidin puolesta, niin tottakai mun oli yritettävä koota itseni. Eli siihen sekin itku sitten jäi, vaikka sitä olis kyllä sillä hetkellä riittänyt.

Ja kuten kirjoitit, niin....ihan kohtuullisesti menis ja km:n pystyis edes vähän siirtämään mielestä pois, kunhan ei tarvis törmätä raskaana oleviin. " Ikävä kyllä" mulla noita odottavia on suvussa ja yks kaveri odottaa. Onneksi ei kovin usein nähdä. Tää kaveri ei kyllä ole yhtään tukenut tai kysellyt mun vointia. Hössöttää vaan omista vauvatavara ostoksistaan ja kyselee vaan, että millon meille vois tulla sovittaan tota rintareppua. Mä sitten olen yrittänyt olla niinkuin mitään ei ois tapahtunut. Tosin se ehkä on ollut virhe, koska mua ahdistaa se etten ole kellekään pystynyt sanomaan, että tuntuu oikeesti ihan p****lta välillä. Kaikista eniten mä pelkään, että yks mun serkku alkaa nyt odottaa. Heillä on samanikäiset lapset kuin meilläkin ja just viimeks hän totes, että toivottavasti ei tarvitse kauaa enää olla töissä. Kaipa se sitten pitää vaan sulatella, että heille se kolmas lapsi sitten olisi tulossa ja meille ei.

Kyselit neronja ti-ti nallesta. Mä kävin esikoisen kanssa siellä konsertissa tällä viikolla. Ei tuo oikein malttanu paikallaan istua. Seuras kyllä esitystä, mutta oli varsin kiinnostunut myös niistä valoista, jotka siihen meidän selän taakse seinälle heijastu. :) Olis varmaan jaksanu paremminkin seurailla ellei meillä ois ollut niin huonot paikat. Oltiin ihan lavan sivussa ylhäällä, ei nähty nallejen ja riitan etupuolia olleskaan. Mutta ihan kiva meininki siellä oli kyllä.

Sitten omaa napaa.

KEskiviikkona oli jälkitarkastus. Terkkari oli aluksi siellä ihan pasmat sekasin kun ei löytänyt mitään mun papereita eikä tajunnut, että miksi mä siellä oikein olenkaan. Vastaanottoapulainen sille sitten kuului kertovan mun tulleen jälkitarkastukseen km:n jälkeen. Joten sen jälkeen täti vasta uskalsi mut sisään kutsua. Hemoglobiinin mittas, en tiä mitä oli kun ei kertonut. Sitten jotain vähän mun voinnista höpistiin ja tää sitten käski mun tehdä semmosen masennuslomakkeenkin. Sitten lääkärille. Lääkärin ekoja lauseita oli mm. " no positiivista on se, että tulet ainakin helposti raskaaksi" ja " menkkoja ei varmaan pitkään aikaan vielä tule" . Sitten sisätutkimus " jotain veristä täällä vähän näkyy valkovuodon joukossa, en sitten tiedä onko se menossa vai tulossa" . Jonka jälkeen lääkäri sai ahaa-elämyksen " sulla taitaa kuule ihan tässä just kohta alkaa menkat!" . Totesin vaan, että vähän sellasta olen arvellutkin. Ja niinhän ne sitten seur. päivänä alkoikin. Eli onneks kroppa sentään alkaa toimimaan nopsasti kaavinnan jälkeen. Tai ainakin menkat tulee ajallaan. MEnkat alkoi siis kp28. Lääkäri sitten lopuksi kysyi, että käskikös ne sairaalasta ehkäisyä käyttämään. MEinas, että hänen mielestään ei tarvii käyttää. Tuumasin, että ainakin verikokeisiin asti ehkäisyä. Lääkäri meinas, että onhan ne hyvä saada kokeetkin otettua. Vähän oli sitä mieltä, että voihan se olla, että meillä vaan on ollut huonoa tuuria. Sitten kyseli vielä masennuksesta ja totes vaan, ettei hän ainakaan mitään lääkkeitä ala määräilemään. Enkä mä olis ottanutkaan. Totesin vaan, että kun vaan sais edes nukuttua. Ei noi mulle alkuvuodesta määrätyt nukahtamislääkeetkään oikein enää auta, eipä niitä usein saa käyttääkään.

Että sellanen käynti. Mesentaa edelleen. Mutta se johtuu osittain tästä kamalasta väsymyksestä. Univelka on melkoinen ja vaikka väsyttää niin uni ei tule ja heräilen MONTA kertaa yössä. Ja kaiken lisäksi esikoinen nukkuu tosi huonosti nykyään. Jos sais nukutuksi, niin mielikin ois pirteempi.

Pahoittelut Anninelle keskenmenosta. Samoin neronjalle lohtuhalit.

-Porkkana kp2-

Porkkana: Hyvä, että nyt kierto ei hirveitä alkanut heittämään ja kroppa näyttää pelaamisen merkkejä. Kun kirjoitit, että pärjäisi km:jen jälkeen ihan ok, kunhan vaan ei näkis raskaana olevia naisia. Täällä on sama vika. Ajattelin kyllä jotenkin, että ottaa todella kovalle mennä sairaalaan katsoman siskon tiistaina syntynyttä vauvaa ja näin heidät tänään vielä kun pääsivät pois sairaalasta, mutta yllätyksekseni se ei tuntunut ollenkaan pahalta. Olihan se nyytti nyt niissä omissa varusteissaan ja haalareissaan niin hellyyttävä näky, että se ajatus tuli vaan mieleen, että voi kumpa meilläkin vaan pian olisi tuollainen ihana nyytti. Mutta pahimmalta tuntuu nähdä raskaana olevia naisia ja niitä ihania raskausmassuja¿mullakin on nyt tässä lähipiirissä ja työkavereissa tosi monta odottavaa tuttua ja kaveria¿kyllä se vähän kurjalta tuntuu. Mutta pakoilemaankaan en ala. Ei se siitä mihkään parane.



ON: Mies tuli kotiin tänään jo aikaisemmin kun piti¿se oli kiva ylläri. Käytiin kaupassa ruokaostoksilla ja peittojakin ehdittiin pöllyttämään, ennenkö mies lähti käymään jälleen kerran yhden ystävänsä varpajaisissa. Heille oli syntynyt samana päivänä tyttö, kun mun siskolle poika. Olivat sairaalassa viereisissä huoneissa. Hassua. =) No se meno tuli sitten kyllä tänne yllättävänä tietona, kun ajattelin että saadaan olla ihan vaan kaksi ja pupuilla rauhassa ja kölliä oman kullan kainalossa. No mä pidin kyllä huolen siitä että pupuilut tuli hoidettua ja pääsenhän mä tästä nyt kohta kullan kainaloon mammimaan. Ei se ollut sielä kun jotain 3 tuntia vaan. Mutta rassukka oli niin väsynyt työreissusta, että kaatui petiin kun pääsi takas kotiin. Väsymyksen päälle muutama saunaolut, eikä se sit muuta tarvinnutkaan. No mä olin tyytyväinen kun oman osani sain kuitenkin tälle päivälle. =) Tosin en nyt tiedä mikä tilanne ton oviksen kanssa mahtaa olla¿jotenkin on sellainen olo, ettei taitaa mennä tältä kuulta ohi. Oireita ei ole enää ollenkaan. Rakastellessa hieman kohdun pohjaa aristi, mutta siinä se¿ei limaa lainkaan. Onko näin, ettei jos sitä ovislimaa ei saa bongattua, niin ei ovuloi¿vai voiko ovuloida ilman sitä limaakin? Eikös se ollut jotenkin niin, että se lima antaa niille siittiöille hyvän elinympäristön¿eli jos sitä ei ole, niin siittiöt ei elä pitkään¿harmi. Saas nähdä miten käy¿tai sitten kierto on venymässä pitkäksi ja ovis tulee vasta myöhemmin. Blaah¿



Väsyttää ihan hirveesti. Mä menen kullan viekkuun nukkumaan. Huomiseen haahut! =)



titi75

katri72:

Sori, mutta nyt tulee omanapainen viesti kun olisi hieman kyseltävää, jos nyt osaatte vastata....

Oireita on siis vielä eikä menkkoja näy. Kp:t taitaa olla 40 jos en väärin muista.

Tässä siis ensimmäinen " tapaus" : Eilen iski pariin eriin kertaan yhtäkkinen viiltävä kipu alamahaan, oikealle puolelle. Oikein älähdin ja painuin kasaan käsilläni siitä kipukohdasta painaen. Mieskin kyseli pientä hätää äänessään et mikäs nyt tuli ja mihin sattuu. Sitten oli vielä jonkin aikaa hieman kumman tuntuinen siitä kohdin mistä toi pistos tuntui. Eipä ole moista ennen ollu. Mistä voisi johtua?

Sitten taas äsken tuntui navan ympärillä sellasta nipistelevää pientä kipua. Tuota oli kyllä kesälläkin. Samoin alkoi äsken vasemmassa lonkassa jomotella, mutta ei sekään kauaa kestänyt.

-Voi ei! Toivon sydämestäni, ett toi ei ole kohdun ulkoinen raskaus. Ihan kuulostaisi siltä. Soita lääkäriin/ päivystykseen ja kysy, jos vielä kovia kipuja.

Annine:

Eli minut voi poistaa plussanneista.. :(( Eilen rv 5+jotain sain keskenmenon, jälleen kerran..

-Pahoittelut.. ei voi muuta sanoa. " Halaus"

Neronja: samoin! Miksi samoille ihmisille käy näin! Aina ajattelee, että ei kai nyt enää... Onneksi löysit sen tarinan, josta aikaisemmin laitoit linkin...valoa synkkyyden keskellä.

Oma napa: pian piinaviikko käsillä, mutta tuskin t' ästä nyt mitään...

kp16 tai jotain...

..., niin että voihan se tietysti olla umppari. Toivotaan niin. Annahan kuulua itsestäsi :)

sormi napsaisi liian nopeasti enteriä...