Koiran ottaminen

Ja tuon ikäisiä lapsia ei voi muutenkaan velvoittaa ulkoilemaan yksin koiran kanssa, jomman kumman vanhemman mukana sitten kyllä. Sitten, kun lapsille kertyy vuosia vähän lisää, ja koira on koulutettu käyttäytymään hihnassa ja tottelemaan myös lasten komentoja, niin alkuinnostuksen jälkeen yleensä se ulkoilutus menee ihan kotityönä muiden joukossa, kuitenkin varmaan jotain siivoamista miellyttävämpänä.



Meillä koiran ulkona käyttäminen on yleensä yhden henkilön vastuulla, koska aikatauluihin sopii parhaiten niin, mutta muut auttavat silloin, kun tarvitsee ja vaikka ei tekisi mielikään, niin pakko siellä on silti käydä. Ja lukuunottamatta ihan pahimpia pakkasia ja myrskyjä, on se itse ulkoiluttaminen periaatteessa jokaiselle ihan mieluista hommaa, kunhan vaan saa aikaiseksi lähteä kotoa lämpimästä ulos.



Sen sijaan leikkiä on jokainen jaksanut koiran kanssa aina, jos vain lapset ovat eläinrakkaita, niin siihen ei alkuinnostuksen hiipuminen taida vaikuttaa.

Aukaistaan ulko-ovi ja saavat vapaana monta tuntia pihalla juosta. Eivät koskaan karkaa. Tietysti, asutaan maalla ja omakotitalossa isolla tontilla.

Musta 12-vuotias on kyllä tarpeeksi kypsä lenkkeilyttämään koiraa, täällä näkee 10-vuotiaitakin yksin lenkkeilemässä ja ihan hyvin näyttää sujuvan.

Eli oletatko että otat koiran ja lapset huolehtivat ulkoilutuksesta? Ilman että te aikuiset olette valmiita ulkoiluttamaan, niin sanoisin että älkää ottako koiraa.



Jos haluatte että lapset huolehtivat ulkoilutuksesta, niin varmaan olisi ihan sama homma kuin että lapset huolehtisivat monta kertaa päivässä pesukoneen tyhjennyksestä ja roskien ulosviennistä yms. kotihommista. Eli vaadit ja lahjot siitä että tekevät, mutta annat sanktioita jos eivät tee.



Tosin en tiedä onko järkeä ottaa koiraa josta tulee vain yksi (ja aika iso) kotityö vastuu lapsille.



t: Äiti, jolla 12v, 10v ja 7v lapset ja koiranpentu

Eli oletatko että otat koiran ja lapset huolehtivat ulkoilutuksesta? Ilman että te aikuiset olette valmiita ulkoiluttamaan, niin sanoisin että älkää ottako koiraa.

Jos haluatte että lapset huolehtivat ulkoilutuksesta, niin varmaan olisi ihan sama homma kuin että lapset huolehtisivat monta kertaa päivässä pesukoneen tyhjennyksestä ja roskien ulosviennistä yms. kotihommista. Eli vaadit ja lahjot siitä että tekevät, mutta annat sanktioita jos eivät tee.

Tosin en tiedä onko järkeä ottaa koiraa josta tulee vain yksi (ja aika iso) kotityö vastuu lapsille.

t: Äiti, jolla 12v, 10v ja 7v lapset ja koiranpentu

Meillä aikuisilla on suurin vastuu, mutta kun molemmat käyvät toissa niin ei koira voi sitä aikaa olla lasten kanssa käymättä kertaakaan lenkillä. En ole MISSÄÄN vaiheessa sanonut että en itse osallistuisi koiran hoitoon - tottakai osallistun!

Ovatko lapset itse halukkaita ulkoiluttamaan koiran joka päivä koulun jälkeen? Ovatko lapsesi pitkäjännitteisiä ja luotettavia? Miten jaksavat rutiinihommia?



Meillä tiedän että en joka päivä laittaisi lapsille odotusarvoisesti koiran ulkoilutusta. Haluan antaa lapsille vapautta olla kavereiden kanssa ja leikkiä. Silloin jos on jotain erityistä, niin voin pyytää sitä ja varmasti huolehtivat koiran- ei tarvitse miettiäkään.



Lisäksi oletko varma että lapset pärjäävät pennun kanssa? Pennuilla ikävä tapa esimerkiksi purra niillä naskalinterävillä maitohampailla. Pennut ovat myös usein riehakkaita ja eivätkä tottele, kun harvemmin vielä osaavat. Eli pennun kanssa on usein lapsen vaikeampi toimia kuin aikuisen hyvin opetetun koiran kanssa.



Eli kannattaa miettiä kuinka paljon pennusta haluaa antaa lapsille vastuuta ja mitä tehdä jos lapsi ei pysty vastuuta ottamaan?

Eli oletatko että otat koiran ja lapset huolehtivat ulkoilutuksesta? Ilman että te aikuiset olette valmiita ulkoiluttamaan, niin sanoisin että älkää ottako koiraa.

Jos haluatte että lapset huolehtivat ulkoilutuksesta, niin varmaan olisi ihan sama homma kuin että lapset huolehtisivat monta kertaa päivässä pesukoneen tyhjennyksestä ja roskien ulosviennistä yms. kotihommista. Eli vaadit ja lahjot siitä että tekevät, mutta annat sanktioita jos eivät tee.

Tosin en tiedä onko järkeä ottaa koiraa josta tulee vain yksi (ja aika iso) kotityö vastuu lapsille.

t: Äiti, jolla 12v, 10v ja 7v lapset ja koiranpentu

Meillä aikuisilla on suurin vastuu, mutta kun molemmat käyvät toissa niin ei koira voi sitä aikaa olla lasten kanssa käymättä kertaakaan lenkillä. En ole MISSÄÄN vaiheessa sanonut että en itse osallistuisi koiran hoitoon - tottakai osallistun!

Meillä koira voi olla työaikamme lasten kanssa käymättä ulkona. Lisäksi koira on sellaisessa paikassa ettei lasten tarvitse mennä koiran luo/ohi josseivat halua.

Meillä aikuiset ovat 6-7h päivässä pois kotoa, jonka ajan koira kyllä pärjää. Pennulla on sitten pissapaikka sisällä. Eli meillä hieman eri asenne tuohon koiran ottamiseen.

t: Se samainen äiti

Eri rotujen keskustelupalstoja kun lukee, niin siellä on aika paljon juttuja lasten ulkoiluttamista koirista, joita lapset eivät hanskaa. Liian nuori lapsi ei voi olla vastuussa koirasta ja 8v on kyllä liian nuori. 12v sitä vastoin jo sen verran isompi että pärjää jos osaa kohdella koiraa oikein, eikä päästä ihmisten ja toisten koirien päälle, sekä jos koira on tarpeeksi pieni että jaksaa pitää kiinni.

Jospa olet koirien kanssa varmempi kuin lastesi kasvatuksen kanssa- ainakin toivottavasti.

Se on lähtökohta. Mulla on niin mitta täys näitä lapsi-koira-yhdistelmiä tuolla kaduilla, että kohta annan koirani tehdä fileitä niistä rekuista. Lapsi kun ei hallitse koiraa vaan antaa sen tulla oman koirani luo räköttämään ja siitä se soppa sitten syntyy. Koirani ei aloita koskaan riitaa, mutta taatusti puolustaa itteään kun lapsen ei-hallitsema koira ryntää kimppuun.



Anteeksi jyrkkä vuodatus, vuosia jaksoin ja koitin ymmärtää, nyt en enää jaksa. Kai tää kuvastaa tätä aikaa ja aikuisten pakoilua vastuusta ja sälyttää se lapsilleen.