Olen niin pettynyt. 16-vuotias tyttäreni on raskaana!
Kertoi tänä aamuna siitä minulle. Olen hyvin pettynyt häneen. En hyväksy tätä! En pysty käsittämään, että jo noin nuoret harrastavat seksiä. Minun lapsuudessani harvoin harrastettiin sukupuoliyhdyntää noin nuorena. Tyttäreni ei ole valmis äidiksi. Ehdotin aborttia, mutta tyttö alkoi vain itkemään ja huusi minulle, ettei pysty tekemään sitä. Ei ole puhunut minulle sen jälkeen.
Minua ottaa päähän nämä nykynuoret. Kun tyttäreni täytti 13-vuotta, kaikki muuttui. Hänellä on biseksuaalinen ystävä. Se on ihan ok, mutta kun tutustuin tyttöön, aloin pelkäämään, että tyttäreni saa vaikutteita hänestä. Tyttäreni ei kuitenkaan ole jäänyt vielä päihteistä kiinni, ja siitä olen kiitollinen. Olen yrittänyt ottaa selvää tytön nykypäivien elämästä tutkimalla hänen päiväkirjaansa jonkin verran. Tiedän, ettei se ole oikein, mutta olen huolissani.
Tyttäreni poikaystävää en ole vielä tavannut, ja toivottavasti en tapaakkaan. Pelkään, että hän on sellaisesta roskasakkiperheestä. Mitä voisin tehdä tälle tilanteelle? Tämä ei ole provo, olen vain todella huolissani.
Kommentit (30)
Terv. 19-vuotiaana lapsen saanut. Elämä meni täysin peruuttamattomasti pilalle. 25-vuotiaana uudestaan raskaaksi 2x ehkäisystä huolimatta, onneksi tuolloin olin vahingosta viisastunut ja tein abortin, joka oli elämäni paras ratkaisu. Nyt ikää mulla 27, lapsella 6v ja asuu isänsä vanhempien luona (isä asuu siellä myös mutta keskittyy enemmän tietokoneella pelaamiseen kuin lapseen, eipä hänkään taida vielä olla kypsä isäksi) Minulla ei ole työtä, opinnot päin jotakin, ei rahaa, ei mitään toivoa paremmasta. Toivon vilpittömästi tyttärellesi parempaa kuin itselleni.
Sitähän hän ei olisi sinun seurassasi. Ja miten voit syyttää lastasi siitä, ettei ole koulutusta, työtä, ei rahaa?! Huh, jo on otsaa. Jotkut vaan on luusereita syntyessään, sinä lienet sellainen. Ei lapsi sun elämääsi pilannut, vaan sinä itse ja oma saamattomuutesi ja laiskuutesi.
Terv. Joku joka sai lapsen nuorempana kuin sinä, vaan eipä se ole estänyt ammattia ja työpaikkaa hankkimasta. Ja elämä hymyilee muutenkin :)
Kyllä, on totta että mulla on niin heikot sosiaaliset taidot että elämäni olisi ihan varmasti mennyt pilalle vaikka mikä olisi. Mutta haluan silti kertoa oman tarinani vastapainoksi noille tarinoille joissa teiniäideillä menee hyvin, koska kaikilla ei todellakaan mene.
Yritän oppia virheistäni: olen miettinyt että yrittäisin hakea sterilisaatiota mielenterveysperusteilla mutta ajatus alapään ronkkimisesta ällöttää liikaa. Todellakin olen sitä mieltä että minun se pitäisi tehdä etten vaan saa 10 vuoden päästä päähäni hankkia lisää lapsia. No yritän nyt kerätä rohkeutta ja teettää sen sitten kun täytän 30.
raskaaksi tullessa olin 16.
Vaihtoehdot oli joko abortti tai ulos kotoa.
Valitsin ulos kotoa ja vanhemmat laittoivat välit poikki minuun.
Nyt olen 31, lapsi 14 vuotias. Olen opiskellut korkeakoulututkinnon, olen mielekkäässä ja hyvä palkkaisessa työssä. Olen onnellisesti naimisissa, meillä on ihana oma koti ja lapseni on aivan ihana nuori.
Vanhempani yrittivät korjata välejämme, mutta en voi unohtaa ja vihaan edelleen äitiäni. He hylkäsivät minut kun eniten heitä tarvitsin.
Mieti ap että tämä tilanne voi olla sinunkin edessä! Sinä saatat menettää tyttäresi totaalisesti, onko se sen arvoista? Mietii asiaa pitkäkantoisesti!
Nämä ovat perinnöllisiä juttuja..... teiniäitien tytöt ovat teiniäitejä...toisin se on meillä fiksummilla naisilla..koulutamme itsemme, etsimme kunnon elättäjän lapsille ja tämä jatkuu sukupolevesta toiseen.
Ei täällä mikään haise. Ainakaan omakehu!
Kyllä, on totta että mulla on niin heikot sosiaaliset taidot että elämäni olisi ihan varmasti mennyt pilalle vaikka mikä olisi. Mutta haluan silti kertoa oman tarinani vastapainoksi noille tarinoille joissa teiniäideillä menee hyvin, koska kaikilla ei todellakaan mene.
Yritän oppia virheistäni: olen miettinyt että yrittäisin hakea sterilisaatiota mielenterveysperusteilla mutta ajatus alapään ronkkimisesta ällöttää liikaa. Todellakin olen sitä mieltä että minun se pitäisi tehdä etten vaan saa 10 vuoden päästä päähäni hankkia lisää lapsia. No yritän nyt kerätä rohkeutta ja teettää sen sitten kun täytän 30.
Joten et huomaa koko ronkkimista. Ja sitten vielä tiedoksi, ei mene muuten kaikilla kolmenkympin kieppeilläkään lapsensa saaneilla elämä hienosti eikä edes lähelle sitä.
mutta sulle sanoisin että kaikki ei ole samanlaisia luusereita kuin sinä. Itse olin 19v:na kahden äiti, 27v:nä neljän lapsen äiti ja kaikki lapset toivottuja ja ihan yrittämällä yritettyjä. En ymmärrä miten elämäni olisi "ikuisesti pilalla". Voisitko selittää miten se menee lapsesta pilalle? Minulla kun on sellainen kokemus että lapsen myötä oma elämäkin ja kaikki siinä tapahtuva saa syvemmän merkityksen.
niin tyttärellä olisi vaihtoehdot: abortti tai kotiin ei ole enää ikinä tulemista.
Yritä puhua hänelle rauhallisesti abortin puolesta ja selittää että siellä on vain solumöykky eikä mikään vauva vielä. Adoptiokin on vaihtoehto mutta ehkä kumminkin kallistuu aborttiin jos näytät hänelle vaikka jonkun kauhuvideon synnytyksestä. Puhumattakaan siitä että elämä ihan oikeasti on ikuisiksi ajoiksi pilalla jos noin nuorena saa lapsen.
Terv. 19-vuotiaana lapsen saanut. Elämä meni täysin peruuttamattomasti pilalle. 25-vuotiaana uudestaan raskaaksi 2x ehkäisystä huolimatta, onneksi tuolloin olin vahingosta viisastunut ja tein abortin, joka oli elämäni paras ratkaisu. Nyt ikää mulla 27, lapsella 6v ja asuu isänsä vanhempien luona (isä asuu siellä myös mutta keskittyy enemmän tietokoneella pelaamiseen kuin lapseen, eipä hänkään taida vielä olla kypsä isäksi) Minulla ei ole työtä, opinnot päin jotakin, ei rahaa, ei mitään toivoa paremmasta. Toivon vilpittömästi tyttärellesi parempaa kuin itselleni.
mutta sulle sanoisin että kaikki ei ole samanlaisia luusereita kuin sinä. Itse olin 19v:na kahden äiti, 27v:nä neljän lapsen äiti ja kaikki lapset toivottuja ja ihan yrittämällä yritettyjä. En ymmärrä miten elämäni olisi "ikuisesti pilalla". Voisitko selittää miten se menee lapsesta pilalle? Minulla kun on sellainen kokemus että lapsen myötä oma elämäkin ja kaikki siinä tapahtuva saa syvemmän merkityksen.niin tyttärellä olisi vaihtoehdot: abortti tai kotiin ei ole enää ikinä tulemista.
Yritä puhua hänelle rauhallisesti abortin puolesta ja selittää että siellä on vain solumöykky eikä mikään vauva vielä. Adoptiokin on vaihtoehto mutta ehkä kumminkin kallistuu aborttiin jos näytät hänelle vaikka jonkun kauhuvideon synnytyksestä. Puhumattakaan siitä että elämä ihan oikeasti on ikuisiksi ajoiksi pilalla jos noin nuorena saa lapsen.
Terv. 19-vuotiaana lapsen saanut. Elämä meni täysin peruuttamattomasti pilalle. 25-vuotiaana uudestaan raskaaksi 2x ehkäisystä huolimatta, onneksi tuolloin olin vahingosta viisastunut ja tein abortin, joka oli elämäni paras ratkaisu. Nyt ikää mulla 27, lapsella 6v ja asuu isänsä vanhempien luona (isä asuu siellä myös mutta keskittyy enemmän tietokoneella pelaamiseen kuin lapseen, eipä hänkään taida vielä olla kypsä isäksi) Minulla ei ole työtä, opinnot päin jotakin, ei rahaa, ei mitään toivoa paremmasta. Toivon vilpittömästi tyttärellesi parempaa kuin itselleni.
Sinun elämästäsi en tietenkään voi tietää mutta oletan silti ettet rauhassa saanut aikuistua jos olit jo 19-vuotiaana 2 lapsen äiti. Tuskinpa olet muutenkaan ehtinyt tehdä mitään kauhean mielenkiintoista tai opiskella hienoa ammattia? Täälläkin on monet kerrat todettu että yleensä juuri ne kaikkein epäkypsimmät lisääntyvät nuorina (tämä pätee ainakin itseeni) Mutta kuten sanoin nämä ovat yleistyksiä, juuri sinun tilanteestasi en osaa sanoa.
Lapseni on muuten poika eikä enempää tule joten onneksi teidän ei tarvitse pelätä että minä joutuisin tuohon tilanteeseen.
-5
Uskomattoman törkeää ja pinnallista tekstiä aikuiselta ihmiseltä! Olisiko kermaperse kerho heittänyt sinut ulos jos tytöstäsi olisi tullut vaikka lesbo? "Roskasakkiväen lapsi" siis ihan sairasta puhetta. Ja raskaus ei ole iästä kiinni. Se on paljon henkilökohtaisimmista asioista kiinni. Esimerkiksi onko omasta mielestä valmis rakentamaan oman perheen. Asuuko jo omassa kodissa. Onko vakava suhde. Miten raha-asiat on yms. Ei se että kuinka monta vuotta on laskettu siitä kuin synnyit koska sillä ei ole mitään merkitystä. Joku 16 vuotias voi vielä leikkiä barbeilla ja pikkuautoilla. Kun taas joku toinen on voinut olla jo 2 vuotta äitinä. Eräs ystäväni tuli 14 vuotiaana raskaaksi. Muutti poikaystävänsä kanssa omaan asuntoon ja ovat edelleen yhdessä. Huhhuh että pistää vihaksi ihmisten lokerointi
Kun äidiksi ryhdyt on sinun kestettävä seuraukset! Miten edes kehtaat ehdottaa aborttia? Sinun tehtävänäsi on tukea tytärtäsi ja antaa hänen itse tehdä ratkaisut asioihin. Mieti jos tyttäresi katuu abortti päätöstään myöhemmin. Tai jos tytär pitää lapsen painostuksestasi aborttiin välittämättä. Joka tapauksessa varmasti vaikuttaa sinun ja tyttäresi väleihin. Nuoret harrastavat seksiä, ja se on normaalia. Herää tähän päivää. Ole tukena, auta, kuuntele, sillä sinä olet äiti, ja sinun tulee olla tyttäresi tuki ja turva haastavassa tilanteessa!
Hanki elämä.