Lopetin vuosia sitten yhteydenpidon erääseen
ihmiseen, kun tuntui että tämä henkilö antaa minulle enemmän negatiivista energiaa kuin positiivista. Silloin tunsin tällä tavalla, enkä nyt tänäkään päivänä kaipaa kyseistä ihmistä elämääni. Mutta. Olen alkanut miettimään, että olisiko vain pitänyt tuolloin jatkaa ystävyyttä? Siitä huolimatta että tuo ihminen aiheutti minussa niin negatiivisia tunteita? Hänen käyttäytymisensä oli minua kohtaan ylimielistä, tunsin itseni koko ajan huonoksi, köyhäksi, rumaksi, lihavaksi. Myönnän, että myös kateudella on osuutta asiaan, mutta olisiko kaikesta huolimatta pitänyt jatkaa ystävyyttä tämän ihmisen kanssa?
Kommentit (4)
mistä nuo kertomasi tunteet kumpusivat. Mutta ei mun mielestä sun tarvitse tuntea syyllisyyttä valinnastasi. Kuulostaa silti, että tunnet, koska nyt mietit tätä. Miksi?
mutta jos joskus mietin oisko ystävyyttä kannattanut jatkaa, tiedän että se on vaan omasta huonosta itsetunnostani ja älyttömästä miellyttämisenhalustani johtuvaa irrationaalista syyllisyyttä. Ei mua haittaa nimittäin ollenkaan se, etten ole tuon ihmisen kanssa enää tekemisissä. Mut se hirvittää, että miten minä uskalsinkaan mennä suututtamaan jonkun ihmisen, joka ei sitten varmaan enää pidä minusta, vaikka mulle on niin hirveän tärkeää, että olen kaikille mieliksi.
kyse oli ystävästä, jonka kanssa tuli työpaikalla mitta täyteen. Nyt vaikea enää vuoden jälkeen vaikeeta ottaa yhteyttä. Toisaalta, oli niin ärsyttävä tyyppi kyseesä, että antaa olla. mädäntykööön yksinään.
Jos et kaipaa ihmistä, unohda koko juttu.