kuinka paljon vanhempanne sponssaavat teitä?
Ovatko esim. auttaneet asunnon ostamisessa, maksaneet vuokraa tms.? Ja onko se teidän mielestänne sopivaa? Mitä mieltä olette ihmisistä, joiden vanhemmat hyysäävät häntä taloudellisesti?
Itse olen pian 30. Vanhempani maksoivat vuokrani koko opiskeluajan ja laittoivat tililleni rahaa säännöllisesti, jotta minun ei tarvinnut ottaa lainaa. Nyt he tahtoisivat ostaa minulle asunnon ikään kuin ennakkoperinnöksi. Olen saanut tästä aika nurjaa palautetta ihmisiltä. Suomessa tuntuu olevan se mentaliteetti, että lapset pärjätköön omillaan heti täysi-ikäisyyden saavutettuaan, vaikka vanhemmat olisivatkin varakkaita. Etelä- Euroopassa taas vanhempien holhousta pidetään itsestäänselvyytenä, oli lapsi minkä ikäinen tahansa.
Vanhempieni tulot ovat moninkertaiset omiini nähden ja he tahtovat jakaa omastaan. Pitäisikö minun potea huonoa omaatuntoa, että annan heidän tehdä sen?
Kommentit (56)
Äitini oli pienituloinen yksinhuoltaja ja nyt pienituloinen eläkeläinen. Miehen vanhemmat ovat varakkaita ja antavat meille rahaa usein. Ei pistetä vastaan, omia rahojaanhan antavat ja miehelle ne joskus tulee kuitenkin. Mun mielestä kukin tekee niinkuin haluaa ja antaa rahojansa kenelle ja koska haluaa.
Olen maksanut kaiken 14-vuotiaasta.
Halveksin kyllä ap:n kaltaisia syvästi. En oikein osaa pitää "aikuisina"...
Sain opiskeluaikana (4v.) pientä vuokra-avustusta isältäni, joka kyllä oli hyvin tervetullutta. Töihin mentyäni olen maksanut elämisestäni ihan itse ja olen ollut tähän tyytyväinen.
Tietenkin otat kaiken taloudellisen avun vastaan, mitä sinulle annetaan. Ei se ole keneltäkään kaveriltasi pois, kunhan vaan kateuttaan napisevat.
jos ja kun on taloudellisesti epäonnistunut omassa elämässään, ts. ei kykene elättämään itseään. Tuo on sellaista "venytettyä opiskelijaelämää", jolle ei välttämättä sitten loppua näykään. Vaan mitäs siitä, jos vanhemmilla on varaa aikuisen ihmisen elättämiseen!
jos ja kun on taloudellisesti epäonnistunut omassa elämässään, ts. ei kykene elättämään itseään. Tuo on sellaista "venytettyä opiskelijaelämää", jolle ei välttämättä sitten loppua näykään. Vaan mitäs siitä, jos vanhemmilla on varaa aikuisen ihmisen elättämiseen!
Ajatellaan, että vanhempien sponsoroimat ovat automaattisesti laiskoja ja keskenkasvuisia. Itse olen kuitenkin tehnyt opintojeni ohessa AINA töitä, senkin lisäksi, että olen saanut vanhemmiltani rahaa. Olen tehnyt elämäni aikana melkein kaikkia ns. "paskaduuneja" valittamatta. Tällä hetkellä olen maisteri, mutta vailla vakituista työsuhdetta. Minulla on kertynyt jonkin verran säästöjä, joiden avulla pystyn tekemään myös paljon hyvää.
Olen saanut paljon, joten myös annan paljon. Vien mielelläni ystäviäni syömään ja autan aina jos jollekulle iskee taloudellinen hätä. ...Ihmisten suhtautuminen minuun muuttuu kuitenkin aika pian, jos saavat selville vanhempieni osuuden. Olen oppinut vuosien aikana salaamaan sen aika hyvin.
ap
en todellakaan halveksi tai mitään ap:n kaltaisia, joille vanhemmat oma-aloitteisesti antavat tukeaan. Mitä helvettiä se muille kuuluu! Eri asia jos ap ihan leuhkisi saamallaan hyvällä, mutta eihän tuossa sellaista ilmennyt.
Mutta en nyt yleensäkään jaksa kadehtia ketään. Paitsi se saattaisi vähän ärsyttää, jos joku tosiaan leuhkisi ja samalla vähättelisi "köyhemmin" eläviä.
Ostavat esim. vauvajuttuja meille. Vaikkapa suurimman osan kestovaipoistamme on ostanut äiti. Käytettynä tosin, mutta silti.
Olen maksanut kaiken 14-vuotiaasta.
Halveksin kyllä ap:n kaltaisia syvästi. En oikein osaa pitää "aikuisina"...
Jollei 14-vuotiaan elämistä äiti ja/tai isä kustanna, niin sehän on todella väärin! Ei mitään hienoa tuollaisessa pahimmassa murrosiässä olevan nuoren tavallaan laiminlyönnissä. Turhaan kaadat sentään katkeruuksiasi muiden niskaan. Lapsia ei ole pakko hankkia, mutta jos hankkii, on vanhempi niistä vastuussa ihan jo lainkin mukaan 18v. asti. Ja muulla tavoin ajateltuna voisi sitä sitä 19veetäkin ja 20veetäkin tarvittaessa autella. Miten on sulta pois, jos ap saa tukea vanhemmiltaan? Joskushan hän ne kuitenkin saa, jos sitä rahaa siis ihan enemmänkin on.
t. se, jota vanhemmat tukivat 18v. saakka
Silloin kun asuttiin vuokralla antoivat rahat vuokran maksuun. Sitten kun äitin sijoituskämppä vapautui niin muutettiin tähän, ei makseta yhtään mitään. Lisäksi antavat mulle parisataa euroa rahaa kuussa tilille ja äiti tykkää ostella lapselle ja mulle vaatteita yms.
Meillä ei tiedättekö ole kauheasti vaihtoehtoja koska ovat ostaneet mulle myös osakkeita useamman sadan tonnin arvosta joten mitään tukia en saa. Jos eivät sponssaisi niin mun olisi pakko myydä osakkeet, mitä eivät antaisi mun ikinä tehdä.
Mullakin ikää vähän alta 30 ja kyllä välillä ärsyttää se että olen vähän niinkuin ikuisesti lapsi, mutta toisaalta en voi olla ihmettelemättä tätä mentaliteettia että varakkaat vanhemmat eivät yhtään auta vaikka lapsella menisi kuinka huonosti.
ei ole sponsseja; mies on saanut perinnön toisen vanhempansa kuoltua, siinä se.
Ihan ok pärjätään ilman, tietysti auttaisivat, jos meillä olisi joku paha taloudellinen kriisi.
Jokainen voi itse valita ottaako vanhemmiltaan rahaa vastaan, jos ilmankin pärjää. Ennakkoperinnöksi ostettu astunto kertoo siitä, että vanhemmilla on varaa sponsorointiin, miksi eivät saisi ostaa silloin lapselleen asuntoa. Mutta ei pitäisi olla mitään pakkoa tukea, jos vanhemmat mieluummin tekisivät rahoillaan jotain muuta, tuhlaavat vaikka kalliiseen purjeveneeseen ja taloon Espanjassa/Floridassa, lasten ei pitäisi olla katkeria jos kaikkia rahoja ei käytetä heihin. Täällä on aina välillä näitä valituksia, etteivät vanhemmat anna rahojaan, talojaan ja muuta omaisuuttaan pois jo eläessään, sitä valitusta en ymmärrä.
ja sain pysyvän työpaikan, eivät ole mua sponssailleet: olen heitä erittäin reilusti suurituloisempi. Opiskeluaikana kyllä sponssasivat paljonkin. Mutta silti mä en tajua mikseivät varakkaat vanhemmat jotka vapaasta tahdostaan haluavat auttaa lapsiaan saisi tehdä niin? Mikä voisi olla argumenttina sitä vastaan, jos se on molempia osapuolia tyydyttävä järjestely?
Olen maksanut kaiken 14-vuotiaasta. Halveksin kyllä ap:n kaltaisia syvästi. En oikein osaa pitää "aikuisina"...
Etköhän sinä ole ennemminkin ihan vaan kateellinen?
on ihan luonnollista, että anoppi määrää keittiön verhojen mallin ja kuosin tai isoäiti päättää, mihin kouluun lapsenlapset menevät tai isoisä ilmoittaa, mikä auto ostetaan jne. Siellä isovanhemmat ovat osa perhettä sekä hyvässä että etenkin pahassa. Tuo holhous tuo mukanaan oikeuden puuttua aikuisten lasten elämään.
Mikäli vanhemmat olisivat varakkaita, niin mikäs siinä, voisin ottaa vastaan.
Uskon myös, että mielelläni sponssaan omia lapsiani, mikäli silloin on varaa. Toki edellytän sitä, että ovat ns. kunnollisia kansalaisia, eivät vetelyksiä (=opiskelevat, käyvät töissä jne)
tulot, mutta satoja tuhansia on silti siirretty eteenpäin isovanhemmilta meille päin. Enkä pidä sitä lapsellisuutena, vaan verosuunnitteluna. Miksi vanhempien pitäisi istua miljoonaomaisuutensa päällä, jos lapsiperheen elämää voi tehdä leveämmäksi, ja perintöveroja pienentää. Veroja olemme ennakkoperinnöistä rehellisesti maksaneet, mutta pienentävät nuo jutut sitä kokonaisveropottia kuitenkin.
Kateutta se minusta vaan on, jos joku tuota 'halveksii'. Rehellisesti, kuka teistä ei ottaisi rahaa jos isovanhemmilla on useampi miljoona euroa? Ja miksi ihmeessä?
sponssannu jonkin verran. Maksoivat lukion kirjat, ja kun lähdin jatko-opiskelemaan käytiin tyyliin 1xkk yhdessä kaupassa, jolloin mammabetalas. Isoimpiin ostoksiin myös avustivat, kun tarvin esim. pesukoneen... Aina ne auttaisi, jos tulisi tiukka paikka, mutta vaikeaa se on pyytää apua. Lapselle sitten ostavatkin paljon, siitä mun ei tarvi potea huonoa omaatuntoa, tekisivät sen kuitenkin.
asuin vanhempien omistamassa asunossa 20-25 vee. Tai sitten se oli poikaystävän vanhempien omistama asunto. Ja tiedän monia näitä ennakkoperintöjuttuja joissa vanhemmat antavat huomattavan summan esiasuntoa varten. Mun piireissä niin yleistä etten osaa paheksua, vaikken itse ole saannut juuri mitään vahemmiltani kotoa poismuuton jälkeen.
Meillä miniän perhe sponssaa reilusti, ottavat lainaa, että nuoripari saisi tahtomansa. Me taas emme anna rahaa ihan siksi, että se muualta tuleva raha näyttää kummasti sumentavan järjenkäytön. Jos itsellä ei ole tuloja tai en ovat hyvin pienet, niin onko järkeä ostaa purjevenettä tms. kallista ylläpidettävää? Siis vain siksi, että se halutaan ja isovanhemmilla on halua antaa rahaa, vaikka ei oikeastaan varaa.
Miniä meillä käydessään valittaa, kun emme anna miljoonaomaisuudesta heille mitään ja me ehdotamme, että hän voisi vaikka mennä töihin ja ansaita rahaa sen sijaan, että odottaa saavansa kaiken vain tahtomalla.
isovanhemmat ottavat lainaa antaakseen rahaa aikuisille lapsilleen. Mutta toisaalta turha sitä perintöäkään on hautoa. Ei sitä pyytää saa, mutta jos isovanhemmat haluavat antaa, niin hyvä niin. Meillä on lapsille jo nyt siirretty hieman omaisuutta, eivät siitä vielä itse tiedä, mutta ehdottomasti haluamme siirtää ennen kuolemaamme mahdollisimman paljon.
eli minä sponssaan vähävaraista äitiäni. Haluan "maksaa" takaisin ne rahat, mitä äitini syyti minun pohjattomaan opiskelijan lompakkooni silloin, kun olin sitä vailla!