Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa lapsen (-sia) ja minä en, mitä teen!?
29.11.2011 |
Olemme olleet yhdessä 9 vuotta ja aina oltu yhteisymärryksessä ettei meille tule lapsia. Nyt viimeisen vuoden aikana mies on ruvennut puhumaan lapsista, leikittää kavereiden ja hiplaa jopa vauvanvaatteita kaupassa (!). Minulla ei ole mitään halua edelleenkään lapsiin, kuten ei ole koskaan ollutkaan. Viime vkl mies sitten totesi, että haluaa perheen. Rakastaa minua koko sydämestään, mutta ei kuulemma voi elää ilman omia lapsia. Hän sanoi, että tekisi mitä tahansa jotta suostuisin yrittämään.
En tiedä mitä tehdä. En vihaa lapsia, mutta en vain ole ksokaan tykännytkään. Minulla ei ole koskaan ollut edes hetkellstä halua lapseen. Koskaan. Rakastuuko siihen lapseen väkisin jos tekisin sen miehen vuoksi? Sakkiin ose miehen kellon tilitys joskus jos pelaan aikaa? Meillä on kaikki niin hyvin nyt!
Kommentit (28)
Kun lapsesta kantaa vastuun, rakkaus kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hankkimatta lapsia vastoin athtoaan. Erotkaa, on parasta kummallekin.
Kiintymyssuhde on lapsen ja hänen huoltajansa (yleensä äidin) välinen tunnesuhde, joka syntyy lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta. Lapsi muodostaa ensimmäisen suhteensa äitiin tai muuhun häntä ensisijaisesti hoitavaan henkilöön. Kun lapsen tarpeet huomataan ja niihin reagoidaan oikein ja nopeasti, vauva oppii luottamaan aikuiseen ja hänelle syntyy turvallinen olo.
Lapsuudessa luodut kiintymyssuhteet vaikuttavat merkittävästi lapsen persoonallisuuden kehitykseen, itsetuntoon, minäkuvaan ja siihen, miten hän aikuisena luottaa muihin ihmisiin.
Kiintymyssuhteita on neljänlaisia; turvallisesti, välttelevästi, vastustavasti ja ristiiriitaisesti kiintyneitä.
Turvallinen kiintymyssuhde, jossa lapsen tarpeet on huomioitu, ja lapsen ja vanhemman välinen suhde on toimiva. Lapsi luottaa siihen, että vanhempi on saatavilla jos lapsi tarvitsee tätä. Turvallisesti kiintynyt lapsi on aikuisena tasapainoinen, avoin ja luottavainen ja hän luo onnistuneita ihmissuhteita.
Ei kannata lisääntyä jos ei ole varma. Jokainen lapsi tarvitsee rakkautta ensihetkistä alkaen ja mielellään syntyä kotiin, jossa on syli auki jo valmiiksi.
Juuri tuosta syystä ei katsota hyvällä naisia, jotka menevät töihin kun vauva on 4 kk.
että varmasti sitä omaansa sitten rakastaa joten lapsia vaan tekemään. Nyt kun itselläni on omia lapsia, ja tiedän paljonko vanhemmuus vaatii, olen sitä mieltä että toi on oikeasti tosi vaikea tilanne. On kohtuutonta elää ilman lapsia jos niitä kovasti haluaa, ja on hulluutta tehdä lapsia jos ei niitä aivan oikeasti halua. Toivottavasti ap löytää miehensä kanssa jonkinlaisen ratkaisun.
Mutta miehesi biologinen kello ei pysähdy vaan alkaa tikittämään kovempaa ja kovempaa, kunnes ei enää pysty olemaan kanssasi.
Halu lisääntyä on osalle niin primääri tunne, että siinä ei järkipuheet auta.
Jos olet reilu, päästät miehesi tulevan oman perheensä luo... Miehesi katkeroituu muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biologinen kello tikittää myös miehillä
Julkaistu 07.07.2008
Tutkijat kertovat löytäneensä myös miehiltä biologisen kellon, joka alkaa tikittää, kun ikää on kertynyt lähelle neljääkymmentä vuotta. Asiasta uutisoi BBC News.
Joku joulukukka, sukua hortensialle?
Ensiksikin, ei ole pakko. Myös mies voi olla se, joka luopuu haaveestaan. Tai eroatte.
Mutta ei lapsiin tarvitse olla sellaista järjetöntä paloa. EIkä vauvaan välttämättä rakastu, mutta se rakastuminen voi juurtua myöhemminkin. Minä suorastaan inhosin vauva-aikaa sen sitovuuden ja hankaluuden takia. Vaikka toisaalta suojeluvietti oli ihan normaalin voimakas ja onhan se vauva ihana, kun se nukkuu ;). Minun kiinnostukseni kasvoi sen mukana, kun lapsesta tuli osallistuvampi ja enemmän persoona.
Nyt 4- ja 7-vuotiaiden äitinä ne ipanat vaan on niin ihania ja mielenkiintoisia seurattavia. Ajatuksen kehittymisen ja mielikuvituksen herrämisen katsominen on erityisen hauskaa. Ja kun ne on omia, niissä on niin paljon selliasta tuttua ja ymmärrettävää.