Auttaako tällaiseen sosiaaliseen pelkoon mikään?
En siis uskalla tutustua lähemmin ihmisiin, enkä uskalla viedä tuttavuuksia pidemmälle, sillä pelkään että kun ihmiset oppivat tuntemaan minut, niin he itse katkaisevat suhteensa minuun. Ja sitä en kestäisi. Näitä on ollut menneisyydessäni paljon, enkä halua enää kokea mitään vastaavaa. Olen myös ollut koulukiusattu ja työpaikkakiusattu.
Kommentit (4)
täällä. haluan pitää mahdollisimman etäiset suhteet ihmisiin. ja siksi että en halua ilkeitä tai muuten omituisia kommentteja keneltäkään. en siis halua avautua asioistani.
joskus kuulen ohimennen kun ihmiset lavertelevat toisten asioita eteenpäin. niilläkin syödään sellaista ja nekin tekevät sitä ja tätä.
tutustuminen pienin askelin jonkun henkilön kanssa, joka vaikuttaa sinusta tutustumisen arvoiselta. Älä paljasta heti kaikkea, vaan anna ystävyydellenne aikaa kehittyä. Ja jos se ystäväehdokas tuntuu sinusta mukavalta, niin voisit hänelle kertoa, että sinun on vaikea uskoutua ja kerrot syyn. Muista myös kertoa hänelle, että haluaisit kuitenkin tutustua lisää juuri häneen. Siitä sitten pienin askelin ystävystytte enemmän, mutta aktiivinen pitää olla.
En nyt tarkoita, että jokapäivä pitäisi olla yhteyksissä, mutta jos vaikka kerran viikkoon puhelu/tekstari tms ja tapaaminen jonkun mukavan tekemisen merkeissä vaikkas 1-2x/kk (liikunta, leffa tms).
Sinunhan ei tarvitse valloittaa koko maailmaa ja alkaa avautumaan täysin ventovieraille ihmisille, mutta edes yksi oikea hyvä ystävä on jokaiselle tarpeen. Ellen nyt sitten ymmärtänyt koko pointtia väärin :)
Itsellä samaa. Takana koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen. Eipä siinä luottamus oikeasti synny helposti. Ehkä aika auttaa tai sitten ei. Myös itse kärsin masennuksesta ja sen takia uusiin tuttuihin ystävyyden pitäminen vaikeaa. En välttämättä halua mitään masennuskavereita kuitenkaan koska käyn juttelemassa tilanteesta. Joo ei ole helppoa. Muistakaa ettei koulu-työpaikkakiusaamista pidä tehdä tai sietää. Kellekään ei pidä aiheuttaa tälläistä sosiaalisen hylkiön "leimaa". Ihmiset tasa-arvoisia. Itsekin fyysisesti ihan ok ja pää toimii.
En ainakaan vielä, reilut 30 ja kahden lapsen äitinä ole vieläkään löytänny keinoa karistaa sosiaalista pelkoani...:(