Lue keskustelun säännöt.
Tää yksinäisyys pilaa elämän! :(
26.11.2011 |
Muuten olisivat asiat elämässä ok, mutta yksinäisyys, se, että ei ole AINUTTAKAAN ystävää, kavereita ja tuttuja kyllä on. En osaa tutustua uusiin ihmisiin pintaa syvemmälle. Vietetään sitten lähes kaikki aika oman perheen kanssa, kaksi pientä lasta ja toistaiseksi olen vielä kotona, mutta vaikka palaan töihin, osaan kyllä pitää ne työkaverit erossa vapaa-ajastani aika tehokkaasti (vaikka töissä oltaisiinkin hyviä tuttuja).
Suututtaa oma luonne ja tästä tilanteesta kärsii parisuhde, lapset, mielenterveys!
Kommentit (2)
Täytyy kokeilla aloittaa nettiyhteydenpidolla. Pitää siinäkin pysyä tosi aktiivisena :O. Ja en tiedä miksen osaa, siis osaan jutella ja tutustua, mutta sitten kuitenkin en osaa YSTÄVYSTYÄ.
Itsekään en luota ihmisiin kuten joku kirjoitti, sitten vielä omat avioliitto-ongelmat stressaavat (vaikuttaa varmaan siihen jaksamiseen ja aktiivisuuteen, helpompi olla omissa oloissaan). Mutta siis en ole onnellinen näin ja pitää pakottaa itsensä rikkomaan omia rajoja, että yksinäisyys vähän helpottaisi (helpommin sanottu kuin tehty). Ihmisillä näyttää olevan ne omat ystäväpiirit aika tiiviit..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kivaa voida soittaa jollekin, että lähdetään kahville tai oluelle tai pyytää kylään leffailtaa viettämään. Tai ketään, jolle vuodattaa ajatuksiaan kuten ennen. Ystävät ovat jääneet muuton myötä tai asuvat kauhean kaukana.
Enkä oikein uskalla luottaakaan enää keneenkään. Kaikilla tuntuu olevan omat kuviot ja omat "parhaat kaverit" jo olemassa, olen seurueen reunamilla roikkuva täydennysjäsen vain.