Oletteko koskaan olleet oikeudessa todistajana?

kuivaa hommaa. Ensin odottelet että sinut kutsutaan, sitten vannot valan tai annat vakuutuksen ja sitten osapuolet (yleensä asianajajat) esittävät sinulle kysymyksiä. En nyt muista, että esittikö aluksi tuomari kysymyksiä - tästä on muutama vuosi aikaa.

yleensä ei mitään kummepaa draamaa. Haluavat kuulla jonkun tietyn asian ja saattavat sitä kysyä parilla eri tavalla, ja siinä se. Usein odottelua enemmän kuin itse tekemistä.

Tein muutaman kerran turhan reissun, kun syytetty ei ilmaantunut paikalle. Sitten se pantiin hakuun. Mä en enää muista, mitä multa siellä kysyttiin, ei ainakaan tarvinnut kovin pitkällisesti mitään kertoilla. Kai poliisille antamani lausuntoa käytettiin todisteena. Kysyttiin, haluanko vaatia syytetyltä korvauksia ansionmenetyksestä (valtio kyllä maksaa, mutta vain tietyn osan). En halunnut, koska ajattelin, että ei sellaiselta nilkiltä kannata lähteä mitään vaatimaan. Odottelin ulkopuolella ja olin aika vähän aikaa salissa.



Kyseessä oli myymälävarkaus. Olen senkin jälkeen nähnyt kaupassa myymälävarkauksia, mutten ole enää mennyt kertomaan myyjille, sen verran hässäkkää tuosta koitui.

ja lopulta piinapenkkiin.Hirveä kokemus,jossa näkemiseni lytättiin puolustusasianajajan toimesta täysin,ja puheistani tehtiin epäuskottavia.Jos joskus vielä joudun raakaa pahoinpitelyä todistamaan,valmistaudun niin hyvin kuin suinkin voin.

Äitini todistajana ex-miestäni vastaan. Kyse oli velka-asiasta. Eipä siinä mitään ihmeellistä ollut. Tuomari kyseli ja minä vastasin. Olihan tilanne tietenkin aika erikoinen. Onneksi ex-mieheni ei ollut paikalla.

Kutsuttiin sisälle, istuin paikalleni ja kyseltiin asioista. Vastasin vaan kysymyksiin, sitten lähdin sieltä. Ei pelottanut. Eihän siinä ole mitään pelkäämistä jos on vaan todistajana, jos ei nyt mitään mafiapomoja vastaan todista :P

Tapauksesta oli jo aikaa sikakauan (1,5 v) ja oli tosi vaikea muistaa enää kunnolla mitä oli tapahtunut. Pyydettiin kertomaan minkä muistan ja esittivät pari lisäkysymystä. Siinäpä se sitten oli koko juttu.

puhelimitse. Ensin piti antaa henkilötiedot ja sitten oli vala. Sitten tuomari ja asianajajat kyselivät ja vastasin kysymyksiin. Sitten kysyttiin palkkiosta ja homma oli ohi. Tuo puhelimessa kuuleminen oli ihan ok, ei tarvinnut matkustaa, oikeudesta soittivat myöhässä olosta jne.

Tapahtuman ja oikeudenkäynnin välissä oli pitkä aika, olin ehtinyt unohtaa paljon asioita tai muistin ne väärin. Sitten vannoin todistajan valan (vai mikä lienee) ja minulle luettiin poliisille antamani lausunto, joka oli aivan erilainen kuin muistikuvani tapahtumasta oikeudenkäyntihetkellä. Sitten vaan sovelsin jotain kun syyttäjä ja puolustus tenttivät vuorotellen.



Argh, oikeudenkäyntien järjestämisessä ei pitäisi viivytellä, sillä ihmisen muisti on valikoiva ja petollinen.

Odottelua lähinnä, koska käräjäsalissa sai olla vain oman todistajanlausunnon ajan. Mihinkään erilliseen pömpeliin ei tarvinnut kavuta, kuten elokuvissa, vaan sai vastata omalta paikalta pöydän takaa, vastapäätä tuomaria ja muita oikeushenkilöitä.



Jotain yksittäistä kohtaa saatettiin kysyä eri otteeseen, eri tavoin. Kerroin, mitä tiesin ja sanoin rehellisesti jos en ollut varma tai en tiennyt.



Kyseessä oli rattijuopumus. Työkaveri oli kostean illan päätteeksi lähtenyt ajamaan ja ajoikin metsään. Onneksi kenellekään ei sattunut mitään. Poliisille oli selittänyt, ettei hän ollut ollut ratissa ja ehkä siksi siitä jouduttiin käräjöimään. Kukaan ei varsinaisesti ollut nähnyt hänen lähtevän ajamaan mutta oikeus katsoi hänet silti syylliseksi muiden todisteiden valossa.



Päivärahan sai todistajanpalkaksi kun joutui olemaan pois töistä.

Ei se mitään ihmeellistä ole. Vannot valan ja puheesi äänitetään. Kerrot vain sen minkä varmasti muistat. Todistajaa tarvitaan vain hetkeksi ja voi sitten lähteä pois. Toki odottelua tulee ennen kuin istunto on siinä vaiheessa, että todistaja kutsutaan sisään.

Täysi korvaus palkanmenetyksestä + ekstraa päälle (kukaan ei kyseenalaistanut mun pyyntöä), valtion päivärahat + kilometrikorvaukset 20 minuutin hommasta. Kyllä kelpasi lähteä lounastamaan hyvään pitseriaan tuon "urakan" jälkeen.

Hovioikeudesta sain kellonajan milloin piti olla paikalla, ei tarvinnut tulla odottelemaan omaa vuoroa. Ei tarvinnut vannoa valaakaan, koska se oli tehty aikaisemmassa oikeusasteessa. Näppärää!

Oikeus lähettää sinulle oikeaksi todistetut jäljennökset tuomiosta. Jos tuomittu ei maksa korvauksia, pyydä tuomioistuimesta todistus, että tuomio on saanut lainvoiman ja sitten laita paperit hakemuksen kanssa ulosottovirastoon. Se hoitaa rahat tilillesi ja perii kulut tuomitulta. Kiva palvelu.

Hirveää. Jouduin todistamaan viattomana sulminnäkijänä tilannetta jossa ihminen menetti henkensä. Tarvitsin terapiaa sen jälkeen. En myöskään saanut todistaa nimettömänä. Huono homma.

Aivan täyttä paskaa! Kävele pois,jos näet jotain tapahtuneen. Itse ollut kaksi vuotta rattijuopon todistajana. Ei koskaan ole saapunut paikalle. Paljonko maksaa valtiolle?

Käännä selkäsi! Tämä on opetus. 200 eken uhkasakko päälle,jos et saavu paikalle.Tuntuu siltä,että minä olen syyllinen.

Vierailija kirjoitti:

Aivan täyttä paskaa! Kävele pois,jos näet jotain tapahtuneen. Itse ollut kaksi vuotta rattijuopon todistajana. Ei koskaan ole saapunut paikalle. Paljonko maksaa valtiolle?

Käännä selkäsi! Tämä on opetus. 200 eken uhkasakko päälle,jos et saavu paikalle.Tuntuu siltä,että minä olen syyllinen.

Samaa suosittelen minäkin. Kaveri sai todistajana suuremmat sakot kuin syytetty

Vierailija kirjoitti:

kuivaa hommaa. Ensin odottelet että sinut kutsutaan, sitten vannot valan tai annat vakuutuksen ja sitten osapuolet (yleensä asianajajat) esittävät sinulle kysymyksiä. En nyt muista, että esittikö aluksi tuomari kysymyksiä - tästä on muutama vuosi aikaa.

Just näin. Olen ollut todistajana yhdessä liikennerikosasiassa jolloin pyydettiin yleisesti kertomaan tapahtuneesta sekä toisessa oikeudenkäynnissä jossa haettiin kiristämällä syntyneen sopimuksen purkua, jolloin minulta kyseltiin asioista (väkivalta ja sen uhka jne) jotka saivat aikaan sen että sopimus oli alunperin tehty.

Olin todistajana oikeudessa pahoinpitelyasiassa, jossa täysin syytön henkilö oli syytettynä. Asianomistajalla oli kallis lakimies joka hyökkäsi välittömästi kimppuuni ja alkoi uhkailla minua! Luulin että todistajaa ei saa uhkailla oikeudessa. Aloin itkemään kun minun piti puhua koska puolustusasianajaja uhkasi minua kunnianloukkaussyytteellä kun kerroin tuomarille että tunnen asianajajan. Suomessa asianajajat saavat käyttäytyä uhkaavasti ja asiattomasti. Koko tilanne oli ahdistava ja asianajajan uhkailut pahensivat oloani ja tilannetta. Jos Suomessa tapahtuu rikos, kävele pois paikalta, pysy erossa hulluista ja narkkareista. Ne järjestävät näitä tilanteita syyttömille rahanhimoissaan!

Aivan karmea kokemus. Tuntui että minä se syyllinen olen.