Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Masennuksen hoito julkisella puolella on perseestä. ov
24.11.2011 |
Olen ollut aiemmin masentunut, hakeutunut psykoterapiaan yths:n kautta. Kävin terapiassa neljä vuotta, vuoden omalla kustannuksella. Minulla on nyt kaksi lasta ja masennus uusiutui. Olin väsynyt, uupunut, voimaton, iloton. Otin yhteyttä terv. keskukseen, jossa nuori lääkäri otti verikokeet ja tutki. Kyseli elämäntilanteesta ja olostani. Totesi siten, että sori, julkisella puolella ei oikein ole resursseja "yksinkertaisen" masennuksen hoitoon ja antoi psykiatrisen sair. hoitajan numeron. Jos tilanne pahenee, soita, hän kehotti. Mietitään sitten vaikka lääkitystä.
No, sain vihdoin varattua ajan psyk. sair.hoitajalle, joka aloitti keskustelun kyselemällä ja totesi, että tuossa elämäntilanteessa väsymys on ihan tavallista. Miksi oireita vähätellään ja yritetään saada ihminen ajattelemaan, että no en olekaan masentunut? Jouduin sitten painokkaasti sanomaan, että tiedän, että tässä on kyse muustakin kuin masennuksesta, koska minulla on aiemminkin ollut masennusta. En vaikuta ulkoisesti mitenkään "raukalta", en haise hielle tai ole epäsiistin näköinen. Katson puhuessa silmiin ja hymyilenkin välillä.
Onneksi juttelu helpotti hieman, mutta ei kai sitäkään saa kuin muutamia kertoja julkisella. Tilanne on nyt vähän helpottanut, mutta pelkään, että masennus palaa taas ennemmin tai myöhemmin ja pahempana. Mitä tehdä?
Kommentit (5)
Vantaalla onneksi lääkärini otti minut heti ihan vakavasti, jopa vakavammin kuin minä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnitin siis huomiota, että painotat koko ajan, että julkisella puolella ei saa tarpeeksi hyvää hoitoa. Mitähän se yths:n lääkäri tarkoitti? Yksityistä terapiaa?
Kyllä minutkin otettiin vakavasti ja lääkäri painotti, että voin soittaa ja saada akuuttiajan, jos tilanne pahenee. Miksei ole mahdollisuutta vaikka psykiatrin arvioon tms?
heti psykologin arvioon, jossa kävin 10 kertaa. Siellä juteltiin siis 10 kertaa tilanteestani, psykologi pyysi psykiatria vielä arvioimaan tilannetta ja juteltuani psykiatrin kanssa sain lääkityksen ja lähetteen psykoterapiaan. Olin silloin 25-vuotias ja kela tuki terapiaani kuntoutuksena.
Ei terveyskeskuslääkärillä välttämättä ole kovin paljoa kokemusta ja näkenystä mielenterveysasioista ja kykyä arvioida tilanteen vakavuutta. Eikä ole näköjään juuri resursseja auttaakaan.
Alue: Aihe vapaa
että jouduin painokkaasti sanomaan, että "tiedän, että tässä on kyse muustakin kuin väsymyksestä ... jne"