Lue keskustelun säännöt.
Suututteko usein lapsille ja miten aamut sujuu?
24.11.2011 |
Miten usein joudutte suuttumaan tai nalkuttamaan lapsille?
Meillä lähes kaikki riitely kulminoituu aamuun, kun ekaluokkalaisen pitäisi ehtiä kouluun ja mun töihin. Hän on hidas ja saamaton, mitä tulee aamutoimiin. Sitten kun olen ystävällisesti sanonut 8 kertaa, että pue päälle ja pese hampaan ja mitään ei tapahtu, niin lopulta suutun tai nalkutan sitä samaa ja sitten lapsikin hermostuu siihen... Huoh! Miten tämän voisi saada toimivaksi? Itsellekin jää aina aamusta paha mieli. Mutta jos en hoputa ja hoe sitä että tee tee tee, niin mitään ei tapahdu tai tapahtuu niiiiiiiiin hitaasti, että ollaan ehkä lounas aikaa koulussa.
Miten te saatte tämän kuvion toimimaan? Oletan, että näitä hidastelijoita on muillakin.
Kommentit (13)
Luen kellosta aikaa, että nyt pois aamupalapöydästä......saatan välillä suuttuakin, koska olen huomannut, että siitä on apua.... Lapseni ovat kehittyneet tarkastamaan onko tahroja...... Riittää, kun huomaan sotkun ja sanon, että kohta minä taidan suuttua....... Vastaanhangoittelusta taas suutun viimeistään......
Olet kuin tehosekoitin, jolla vatkaat lapsesi neuroottisiksi jännittäjiksi, jotka pelkäävät epäonnistumista. Miten ihmeessä et ymmärtänyt tilata lapsiasi mittatilautyönä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
seuraavalla kerralla kerron, että jos ei heti tapahdu, minä puen, syötän ja pesen hänet. Nykyään aina ajoissa :D
meillä lapset tietävät, että aamulla on mentävä eli rutina ei auta. Joten he nousevat, käyvät pesulla, syövät pukevat jne. ja aina ollaan ajoissa. Huutamatta. Viimeiset 18 vuotta.
on itse niin laiska, että oikein pyytää välillä, voisinko pukea... Eli ei taida tuo toimia meillä. Minusta tuon ikäistä ei voi enää passata kaikessa, jotain pitää tehdä itsekin, esim. pukea ja syödä ja pestä hampaat. Hampaita toki joskus tarksita, mutta itsekin täytyy pestä.
ap
eli teemme aina saman kaavan mukaan. Laitan kaikki valmiiksi aamua varten jo illalla, katan aamiaisastiatkin valmiiksi. Vaatteet esille, ei mitään kaappien penkomisia aamuisin. Lapsi tekee kaiken hiukan "robottina", mutta silti pitää vielä muistutella, että reippaasti nyt aamupalaa, vessaan jne. Suuttuminen ei tosiaan auta, siitä tulee huono oli kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lapselle tosiaan annetaan valmiiksi valitut vaatteet, hänen ei tarvitse laittaa aamupalaa jne. Silti se asioiden aikaansaaminen on tuskastuttavan hidasta.
Olen miettinyt, pitäisikö joskus vaan antaa hänen myöhästyä koulusta, mutta toisaalta sekin tuntuu vähän julmalta, kun kyseessä kuitenkin vasta ekaluokkalainen.
ap
että jos ei kerrasta toimi niin pue, syötä ja pese. Olen ihan varma, että laiskinkaan ei halua sitä nöyryytystä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän esikoisen eka luokka oli ihan hirveä. Nyt on 3. luokalla ja tuo kaikki on jo unohdettu.
Jos pukeminen sujuu niin, että autat lastasi siinä, niin tee niin!
Miksi et tekisi??
Eikö se ole parempi niin, kuin että tappelette siitä joka aamu??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen rauhallinen tyyppi muutenkin luonteeltani, ja olen kehittänyt tietoisesti hetkessä elämisen taitoa. Varaan aamulla tarpeeksi aikaa aamutoimiin. Jos hommat tökkii, keskityn rauhallisuuteen, hengittelen syvään ja puuhailen rauhallisesti. Jos näyttää että aina tulee kiire, varaan aamuihin vielä enemmän aikaa kunnes alkaa sujua. En viitsi hermostua, siitä menee koko päivä pilalle. Ja jos joskus myöhästyy, ei siihen maailma kaadu.
Aamumme sujuvat mielestäni hyvin, vaikka lähdenkin ulos 3 v, 5 v ja ekaluokkalaiseni kanssa. Autan 3 v:a pukeutumisessa silloin kun ei suju. Vanhempia hoputan.
5 v on hitain, joten hän tulee eteiseen ensimmäisenä ja on siksi nykyisin ollutkin ensimmäisenä valmis! Luen kellosta aikaa, että nyt pois aamupalapöydästä ja pukemaan ym. Sammuttelen ylimääräiset valot ja se kutsuu viimeisenkin eteiseen.
Iltapäivällä päivähoidon, koulun-iltapäiväkerhon ja töiden jälkeen sen sijaan saatan välillä suuttuakin, koska olen huomannut, että siitä on apua. Lapseni ovat kehittyneet tarkastamaan onko tahroja ja viemään itse likapyykkinsä koriin, siivoamaan leikkejään, petaamaan sänkynsä. Riittää, kun huomaan sotkun ja sanon, että kohta minä taidan suuttua.
Lupaan aina tehdä jotain kivaa, esim pelata peliä yhdessä lasten kanssa, kun nämä jutut on laitettu järjestykseen ilman vastaanhangoittelua. Vastaanhangoittelusta taas suutun viimeistään, silloin, jos olen mennyt itse auttamaan ja toinen ei siltikään haluaisi siivota omia jälkiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos saisi tehdä jotain kivaa tai pienen palkinnon kun kaikki aamutoimet tehty, esim. katsoa lasten ohjelmia, pelta tms. lopun ajan.
Ekaluokkalainen on niin pieni vielä ja jos ei aikanaan mene nukkumaan on väsynytkin ja haluton aamuisin.
Säästä aikaa ja ota pikkuinen tyllerö? liki itteäsi ja mene yhdessä hänen kanssaan pesemään hampaita. Harjaa yhdessä ja suukottele poskeen välillä. Vaatteitakaan tuskin olette illalla valinneet? No, sitten yhdessä valitsemaan hymyssä suin! Varaa ainakin pari viikkoa extra aikaa tähän. Tulet huomaamaan että EI tarvitse jäkättää j alapsesi kehittyy näissä asioissa!
Teidän molempien aamu alkaa mukavasti!