Lue keskustelun säännöt.
Älkää ikinä, ikinä, ikinä hankkiko lapsia ei-standardi-iässä!
23.11.2011 |
Minä sain lapset 20-, 21- ja 23-vuotiaana. Lapset syntyivät toivottuina, avioliitossa, rakastettuina, ei vahinkoina jne. Miehellä virka, oli omistusasunto, minulla opiskelupaikka korkeakouluun. Omaa opintotilannetta ja ikää lukuunottamatta siis hyvin tyypillinen elämäntilanne saada lapsia.
No, kukaan ystävistäni ei tietenkään edes kuvitellut hankkivansa lapsia silloin, kun minä. Mutta nyt, kun olen 30v, häitä ja lapsia ilmestyy lähipiiriin kuin sieniä sateella. Ihan tajutonta, miten kaikki tekevät oppikirjan mukaisesti - ei mitään hajontaa.
Minä en saanut mitään vertaistukea ystäviltäni, olin aivan eri elämäntilanteessa. Ja nyt he kaikki ovat klimppiytyneet keskenään, koska kaikki ovat samassa elämäntilanteessa keskenään. Ja minä menin opiskelemaan.
Tämän kun olisin tiennyt, olisin kiltisti ensin opiskellut ja hankkinut lapsia vasta standardi-iässä nyt. Olisi seuraa ja puheenaiheita, vertaistukea.
Nyt pienten vauvojen samanikäiset äidit tuntuvat lapsellisilta, yksinkertaisilta, ajatuksiltaan mustavalkoisilta, kun elämä pyörii kakan värin ympärillä.
Aargh.
Kommentit (23)
Oma tunteeni on ollut se, että olen tehnyt asioita yhteiskunnan normien vastaisesti. Olen ollut väärän ikäinen, väärässä elämäntilanteessa ja väärässä paikassa. Luulin, että ihmiset tekisivät asioita enemmän omien aikataulujen mukaan, mutta omissa piireissäni tämä 30-vuoden ikä on selvä rajapyykki sille, että kaikki menevät naimisiin ja saavat lapsia. Siis ihan kaikki. Paitsi minä.
ap
Minäkin olen. Miksi asia vaivaa sinua noin kovasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma tunteeni on ollut se, että olen tehnyt asioita yhteiskunnan normien vastaisesti. Olen ollut väärän ikäinen, väärässä elämäntilanteessa ja väärässä paikassa. Luulin, että ihmiset tekisivät asioita enemmän omien aikataulujen mukaan, mutta omissa piireissäni tämä 30-vuoden ikä on selvä rajapyykki sille, että kaikki menevät naimisiin ja saavat lapsia. Siis ihan kaikki. Paitsi minä.
ap
Minäkin olen. Miksi asia vaivaa sinua noin kovasti?
Minua vaivaa se, että esimerkiksi lasteni luokkakavereiden vanhemmat ovat minua kaikki 10v vanhempia, eikä hajontaa juuri ole. Kaikki ovat samanikäisiä keskenään, vain minä olen nuorempi. Tai sitten kaikki ystäväni ovat nyt pienten vauvojen äitejä ja minulla on kolme kouluikäistä. En tunne kuuluvani kumpaankaan joukkoon yhtä vahvasti ikäni takia.
mutta siis eihän ihmiset sen vuoksi tee lapsia nykyisin n. 30-vuotiaana, että haluaisivat noudattaa jotakin standardia, vaan ilmeisesti useimmat haluavat vanhemmistaan poiketen elää ensin vapaasti itsekseen ennen kuin sitovat itsensä perheeseen. Varmasti aiemmatkin sukupolvet olisivat tehneet näin jos naiset olisi kouluttautuneet yhtä pitkälle eikä elämän tarkoitus ollut vain tehdä lapsia.