Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
tyttöjen joululahjat ja kasvatus
23.11.2011 |
Näin joulun alla haluaisin saada vanhemmat ja sukulaiset miettimään tytöille ostamiaan joululahjoja. Tunnen ystäväpiirissäni monia, joiden vanhemmat ovat olleet haluttomia hankkimaan tekniikkaa ja muita vempeleitä tyttölapsille. Sama meininki jatkuu vielä nykyisinkin.
Täten ei varmastikaan ole ihme, että tyttöjen it-taidot ovat pahasti jäljessä poikien vastaavia kouluikään tultaessa. Lisäksi pojille ostettavat lelut (muutkin kuin tietokoneet ja konsolipelit) kannustavan oman maailman rakentamiseen sellaiseksi kuin lapsi sen itse näkee. Huolestuttavinta on, että aikuisistakin naisista näkee, että heidän yleistietonsa on huonompi kuin miehillä - eikö meitä naisia kiinnosta ympäröivä maailma, vai onko äitimme/perheemme kasvattaneet meistä tyhmimöitä?
2-vuotiaan äitinä olen ollut aika leipiintynyt kävellessäni lelukaupoissa. Lelut ovat yleensä sekä tytöille että pojille totaalista krääsää, mutta tyttöjen osaston pinkkihörhelöisyys vie pohjat pois. Ei muokattavuutta, ei mahdollisuutta oman maailman luomiselle. Onneksi kaupoissa on jotain neutraaliakin tarjolla, mikä on pelastus.
Ehkä suututan monet nyt tällä, mutta en kasvata tytöstäni "miestä" tai sukupuolineutria, vaan tuskailen sen kanssa, että haluaisin tyttölapselleni ja muille tyttölapsille mahdollisuuden leikkiä leluilla, joissa on jotain JÄRKEÄ. Mikäli tytöksi kasvaminen tarkoittaa sitä, että tyttöjen pitää korvata tiedon puutteensa naimalla rikas (tai ylipäätään työssäkäyvä) mies, niin saa tytöksi kasvaminen jäädä.
Meillä lelukoppaan tipahtaa tulevia vuosina varmasti tekniikkaa, lasten luontokirjoja/fiktiota ja mitä lie seikkailupelejä. Unohtamatta paria hörhelöistä pinkkiä mekkoa:D Sellaistakin haluaisin korostaa, että pojasta ei kasva homoa mikäli sille ostaa lasten keittokirjan. Ehkä feministeistä poiketen, en näe että ongelma olisi poikien lelujen "väkivaltaisuus." Mikä vika on seikkailullisuudessa ja aktiivisuudessa? Syytänkin meitä naisia itsejämme ja tyttölapsiemme tyhmentämisestä. Ja kuinka ahtaalle pistämme pojat kasvatuksessa, jos odotuksena on että pojan pitää aikuisena osata kaikki sisältöpainotteinen, koska tytöt eivät osaa?
Matka on hidas ja vaivalloinen, mutta voin vakuuttaa että "tyhmentävän" lapsuuden tietoaukkoja voi korjata aikuisena. Älä ainakaan itse hukuta tyttölastasi (äläkä poikaakaan) epäkehittävään krääsään. Osta niille tekniikkaa, kirjoja ja vie vaikka liikkumaan.
Kommentit (53)
On meitäkin, jotka ovat tyttönä saaneet sekä työkalupakin että barbeja. Yleissivistystä sain lukemalla jatkuvasti kaikkea, jota käsiini sain. Minulla on itsellä monta tyttöä, joille olen opettanut samat jutut kuin itselleni, en tajua mistä olet moiset käsityksesi saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suurin osa on kasvatuksessa samoilla linjoilla ap:n kanssa - älä siis ap huoli. :-)
Meillä sekä tytöt että pojat leikkivät palikoilla ja palapeleillä mielellään, ja hoivaleikitkin sujuvat molemmilta sukupuolilta. Olen kyllä itsekin teknisellä alalla töissä, eikä tulisi mieleenikään olla opettamatta taitojani myös tytölleni.
sulla ap taitaa olla joko aika suppea tuttavapiiri tai sitten vaan vaikea käsittää tilanteita. Eiköhän suurin osa osta lahjoja sen mukaan mikä lasta kiinnostaa ja kas, kun lapset on erilaisia, niitä kiinnostaa eri jutut ja suurimmalle osalle noi "vaaleanpunaiset krääsät" ja se kaikki sun ihannoima ei ole mitenkään poissulkevia vaan tytöt tosiaan voi tehdä molempia. Esimerkiksi meillä ollaan kovin kiinnostuneita tieteellisten ilmiöiden tutkimisesta ja kokeiden tekemisestä, monenlaisten kirjojen lukemisesta (tieto ja fiktio ja hui, jopa sarjakuvien), kaikenlaisesta urheilusta, metsissä samoamisesta, ukin kanssa mökin rakentamisesta ym. Ja siltikin myös niistä prinsessaleikeistä, barbeista ja pet shopeista... Tytöt 7 v ja 5 v tällä hetkellä.
Meillä on molemilla pojilla ja tytöllä ollut kaikilla totaalinen prinsessa-vaihe (pinkkiä, kimalletta, mekkoja, kruunuja...) tossa kolmen-viiden vuoden iässä. Kyllä ne taisteluleikkejäkin leikkivät, mutteivat koskaan prinsessoina.
on ihan yhtä latistavia. Pojille on tarjolla hyvin yksipuolisesti autoja, legoja ja jotain ihme örkkejä. Kaikki vaatteetkin on yhtä örkkiä!
Kaikista "tyttö-leluista" huolimatta, niin kyllä lapset hallitsevat myös tekniset jutut, lukevat kirjoja ja liikkuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harva lapsi saa joululahjaksi tietokoneen korjaussarjaa. Tekniikkaa ei tietokoneessa kovin kummoisesti ole, ellet sitten tarkoita sähköpuolta.
Tyttöjen lelut ovat poikien leluja muokattavampia, poikien lelumaailma on yhtä monsteritaistelua.
Avaa ne feministisilmäsi ja katso: lelut ovat lapsille, ei sinulle. Kaupasta löytyy vaikka mitä mielikuvituksen käyttöön kannustavaa ja vain aikuinen kuvittelee, että lelu on kahle.
Ja ap on kyllä oikeassa siinä, että varsinkin muut kuin omat vanhemmat yleensä ostavat lahjaksi kovin stereotyyppisiä lahjoja sekä tytöille että pojille. Ja onhan se tarjonta aika vähäistä niistä leluista ja tavaroista, jotka sopivat hyvin molemmille sukupuolille.
Meillä lapset ovat saaneet kaikenlaisia leluja, mutta esim. legoja ei ole edes tarjolla muuta kuin kaikenlaisia örkkejä. Kysyin kaupasta miksi, niin kuulemma legoja ei osteta tytöille. En kyllä usko, että kaikki pojatkaan niistä örkeistä tykkäävät. Mutta kai heidän pitää niihin tottua, kun ei muuta ole tarjolla.
Yleensä itse pyrin ostamaan kaikille lapsille lahjoja, jotka ovat "sukupuolineutraaleja", mutta vaikeaa on, jos vanhemmat ilmoittavat, että "lahjaksi mitä tahansa autoihin liittyvää". Jos tällaiselle pojalle ostaa leivontasetin, vanhemmat pyörtyisivät kauhusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on 7v ja pelaa sujuvasti netissä ja printtaa kuvia yms. Pelaa siis sellaisia pelejäö joita on lupa pelata.
Tytär on myös pelanut konsolipelejä lapsi asti, Mario Cartin ja muuta.
Pukeutuu tyttöjen vaaleanpunaisiin ja pitseihin ja on muutenkin hyvin tyttömäinen - paitsi nyt tässä tietokone ja peli-asiassa.
Poika 8v on joskus pelanut tietsikalla ja joskus konsolilla - mutta äärimmäisen harvoin. Poika potkii mieluummin palloa ja pelaa sählyä.
Poikien vaatteet pitää olla, muu ei käy.
Ja meillä tytär on järjetön haka matikassa, saa jo vaikeampia tehtäviä vaikka vasta ekalla. Poikaa aine ei niin paljon kiinnosta vaikka laskeekin ihan oko.
Emme ole mitenkään kasvatuksella ohjanneet heitä mihinkään suuntaan.
tulee kun lapsi menee päiväkotiin. Meidän keskimmäinen hoidettiin täysin kotona ja säästyi siltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulee kun lapsi menee päiväkotiin. Meidän keskimmäinen hoidettiin täysin kotona ja säästyi siltä.
Tiedän lapsia, joilla oli prinsessavaihe vaikka eivät olleet koskaan päivähoidossa. Yksi heistä on poika ja hänellä päivähoidon aloittaminen lopetti prinsessavaiheen, kaverit kysyivät miksi sulla on tyttöjen kumisaappaat.
Ei prinsessavaiheessa ole mitään vikaa. Monilla aikuisillakin on prinsessavaihe, siksi meikki ja vaate bisnes ovat niin tuotteliaita. Ei halu näyttää kauniilta ole kenenkään älykkyysestä pois. Itsekkin pitäisi laittautua kivemman näköiseksi töihin.
tulee kun lapsi menee päiväkotiin. Meidän keskimmäinen hoidettiin täysin kotona ja säästyi siltä.
Joillekin ei tule, mutta ovat pieni vähemmistö. Tytöt tarvitsevat sitä kehittyäkseen ja kasvaakseen, kun huomaavat sukupuolten väliset erot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3 & 4 vee ja ihan samoilla leluilla ne molemmat leikkivät. Meidän suosikkileluja tällä hetkellä ovat sekä dublo- että pikkulegot, junarata, tukkirekka, keijusiivet ja tyllihame, pienet peitot (milloin toimivat piknikpeittoina, milloin liihotussiipinä, milloin majan rakennustarpeina). Itse en siis toistaiseksi ole osanut mitään "pinkkikäytävältä", nuo tyllihame ja siivetkin on lahjaksi saatuja mutta ihan tasaisesti sekä tyttö että poika niissä liihottavat.
että meidän 3 & 4 vee on molemmat olleet koko ajan kotihoidossa (ja ovat edelleen), että kyllä se prinsessavaihea tulee ilman päiväkotia (ja ainakin meillä molemille).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aivan, leikit voivat olla anarkistisia, mutta niiden aihemaailma ohjaa jonnekin kyökin ja hellan väliin - eikä sinne suureen maailmaan. Katsokaapa niitä aamun tv-ohjelmien mainoksia ajatuksella. Näin saikulla ehdin aamulla huomioimaan, että kaikki toiminta (oli se sitten joku älypeli tai örkkihomma) työnnettiin pojille ja katkon yksi tyttö kiikutti jotain ihme patteripuudelia apaattisen oloisena.
Vanhempien kannustuksella on tosiaan merkitystä, eikä vika ole pohjimmiltaan barbeissa, vaan vanhemmissa. Eikä ollut tarkoitus demonisoida niitä barbeja ja röyhelöitä sinällään. Väitän vain, että moni vanhempi vielä nykyäänkin näkee joustamattomasti mitä ne haluavat tytölle ja pojalle hankkia. Ehkä oma tuttavapiiri tai ennen tuntemani ihmiset ovat sitten olleet harvinaisen ahdasmielisiä, mutta itse en varmasti olisi saanut lapsena lahjaksi juuri mitään omasta mielestäni kiinnostavaa. Itsetoteutus on tullut vasta aikuisena. Nyt äitinä muistaa oman ketutuksen tuoreeltaan.
En ole myöskään missään vaiheessa todennut, että ulkonäkö- ja roolileikit olisivat lapsille pahaksi. Ainoastaan tyttöjen lelujen yksipuolisen tylsä maailma voi olla harmiksi. Mikäli kaikki on ok kasvatuksen tasapainon kanssa, niin en näe harmia barbissa.
Niille, jotka miettivät mitä ihmeen hyötyä tietokonepeleistä on:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/pojat_kiilaavat_tyttojen_ohi_engl…
Jotkut myös huomauttivat, ettei pelaamisesta sinänsään ole hyötyä, vaan pitää osata käyttää laitteita. Aivan, ja pelaamisen logiikka on se, että pelaaminen kannustaa ymmärtämään järjestelmiä ja sitä miten ne ylipäätään toimivat.
Se että osaa käyttää tietokonetta erittäin hyvin palvelee siinä mielessä, että erilaisten tulevaisuuden sovellusten ja laitteiden käyttö helpottuu jos käyttäjä pystyy soveltamaan aiemmin oppimaansa uusiin laitteisiin.
Pelejä on monenlaisia ja monissa kommenteissa heijastuu jotenkin sellainen pelokkuus niitä kohtaan. Hui, miten minä nyt osaan valvoa niiden laitteiden käyttöä, kun en itsekään osaa? Erityisesti naisissa näyttää olevan jonkinlainen it-fobia. (Se on turhaa, hömppää tms.) Fakta nyt kuitenkin sattuu olemaan, että kaikkia noita hömppätaitoja tarvitaan työelämässä. Se, että ihmiset oppivat laitteiden käytön leikin kautta, on luonnollista.
Joku huomautti myös ettei it ole tekniikka. Käsityksiä voi olla monia, mutta itse lasken sen siihen kategoriaan. Sain myös hyvän huomioita siitä, etteivät naiset voi tehdä kaikkea "teknistä" fyysisesti. Eivät yleensä voikaan eikä joka kotityötä kannata ruveta pilkunviilaamaan.
Tyttöjen ja poikien osalta en tarkoita, että jokaisen lapsen pitäisi suorittaa täsmällisen prikulleen sama aika ja sama määrä jotain leikkiä tasa-arvon nimissä. Jos esimerkiksi vaatteet ja niiden tekeminen nappaavat tyttöäni joskus, niin antaa mennä vaan! Toisaalta jos 70% tytöistä tai pojista pitää aktiviteetistä x, niin tämä ei tarkoita että loppuja pitäisi lannistaa tekemästä aktiviteettia y. Sukupuolen vaikutuksesta huolimatta meillä kaikilla on omat lahjakkuutemme yksilöinä.
Mikäli joku nyt kuvittelemaan butchfemakkoa, niin näytän ihan tavalliselta, hoikalta naisihmiseltä. Olen aika pitkälle koulutettu ja töissä - joten eiköhän hyvä esimerkki ainakin jossain määrin välity.
Kasvatuksella on merkitystä, vaikka monet mieltymykset geeneissä olisivatkin. On mielenkiintoista seurata perheitä, joissa on molempia sukupuolia. Monessa perheessä näkee, että poikien lahjoihin satsataan enemmän. Pojille ostetaan kalliita leluja kun tytöille annetaan jotain tarpeellista. Ihan liian tuttu joululahjalista on ostaa pojalle suuria legopaketteja ja cd-levyjä, ja tytölle vaatteita ja koruja. Onko tässä taustalla se (sovinistinen) ajatus, että poikien lahjan on oltava kehittävä, koska miehestä on tultava perheen elättäjä tai että pojat ovat jotenkin arvokkaampia?
Pojat saavat myös enemmän viikkorahaa ostoksiinsa, koska niitä pidetään hyödyllisempinä. Toisaalta kuka sanoo, että tyttöjen roolivaatteet ovat vähemmän kehittäviä kuin poikien autoradat?
Ja tulet vielä (karvaasti) huomaamaan, että vaikka yrität lastasi "muokata" esi. tekniikkahenkiseksi, niin hän ei sitä välttämättä ole. Esim. vaikka laittaisit metrin korkuisen legopino lapsesi eteen ja hän ei ole niistä kiinostunut, niin laosesi legoilla leiki ja piste. Jos hänellä on menossa kotileikivaihe ja et tarjoa siihen sopivia puitteita niin lapsesi kehittää ne - menee keittiöön ja kaivaa opannut ja kapustat tai luo mielikuvituksellaan muista leluista sellaiset, vaikkapa pelikonsolista tuleekin hella. Tottahan vanhempien asenteet vaikuttavat mutta ei niin mustavalkoisesti kuin kirjoitat.
Terv. kahden tytön äiti, joista toinen eli prinsessavaihetta pitkään ja toinen hurahti dinosauruksiin.
leluja on laidasta laitaan. Pojat ovat leikkineet nukeilla pienempinä, ekaluokkalainen poika leikkii vieläkin välillä nukkekodilla. Pojat leikkivät paljon legoilla ja imukuppipyssyillä ym. Myös pikkusiskon kanssa teekutsutyyppisiä leikkejä.
tyttö leikkii paljon autoilla (nytkin), gormiteilla, pikkusotilailla, pikkulegoilla, brion junaradalla, miekoilla ym. mutta myös nukkekodilla, joskus vauvanukella, pehmoleluilla ym.
mielestäni tärkeintä olisi, että kotona olisi monenlaisia leluja.
esim mulla itsellä - oon ainut lapsi ja siis tyttö- oli autorata ja kauko-ohjattava auto, pikkuautoja, rekka ym ns epätyypillistä tytön lelua. samoin olen halunnut leluttaa omat lapseni eli meillä on aina ollut kummankin sukupuolen leluja.
Samoin en ole värikoodannut lapsiani, vaikka hirveä haloo muodostuikin siitä, kun yksi pojistani valitsi 3-vuotiaana vaaleanpunaiset talvikengät ja ne hänelle ostettiin. tai siitä, että nyt 10v poikani valitsi pinkin kännykän.
Pojille ostetaan kalliita leluja kun tytöille annetaan jotain tarpeellista. Ihan liian tuttu joululahjalista on ostaa pojalle suuria legopaketteja ja cd-levyjä, ja tytölle vaatteita ja koruja. Onko tässä taustalla se (sovinistinen) ajatus, että poikien lahjan on oltava kehittävä, koska miehestä on tultava perheen elättäjä tai että pojat ovat jotenkin arvokkaampia?
Toisaalta minusta pitää ostaa ainakin osaksi lahjoja sellaista, mitä lapsi haluaa ja mistä hän ilahtuu. Minulla ei ole tyttöjä, mutta (esim. kaveripiirin synttäreitä miettien) monesti tytölle se hieno vaate ON odotettu ja ihana lajha, kun taas useampi poika vähät välittää vaatepaketeista, vaikka ne olisi kuinka hienoja hahmojuttuja tms. Ennakko-oletuksena, lasta tuntematta tämä teitysti on P"#seestä ;9
Ja olen samaa mieltä siitä, että hellä tniminen sukupuolineutraaleihin tai jopa toiselle sukupuolelle tyypillisiin jttuihin on ihan terveellistä niin vanhemmille kuin lapsillekin.
Tytöille kyllä alkanut ilmestyä pinkkiä tekniikkaa, esim. geomag-sarjassa on paneelijuttuja. Legoista se mikä Bellevue katosi, se on harmi. Mutta Lego tekee sitä, mikä myy ja kun tytöille ei niitä osteta, ei niitä tehdä (muna ja kana). Ja edelleen esimerkiksi koottavat sarjat ovat käytännössä autoja ja lentokoneita, miksei niissä ole mitään vaikka rakennuksia?
sekä pojille että tytöille on olemassa paljon älytöntä roinaa, mutta se leikkiikö lapseni eläimillä vai prinsessoilla ei tee lapsestani sen älykkäämpää tai älyttömämpää. Leikki on täynnä mielikuvistusta, se ei ole sellaista stereotyyppistä kuin sinun kuvittelemasi prinsessaleikki.
Pinkki hörhötys ei ole pahan synonyymi, se on vaihe ja ihan terve vaihe, joillekin se tulee toisille ei, eikä sen kieltäminen ainakaan helpota asiaa.
Lapsen elämässä on lisäksi paljon muuta, sitä ulkoilua, musiikkia, piirtämistä, tutkimista, lukemista ei ne pari barbia sitä tilannetta huononna.
Ja ps. Et oikeasti tiedä vielä tuolla kokemuksella tyttöjen leikkimisestä mitään.
Alue: Aihe vapaa
Tavallaan saan kiinni sun ajattelusta, mutta osin olet kuitenkin omien ajatuksiesi vanki.
Meillä on kaksi tyttöä ja mä olen pyrkinyt, että on kaikenlaisia leluja. On junarataa, legoja, parkkitaloa, nukkeja, prinsessahörhellystä.
Esikoisen prinsessavaihe tuli täysin puun takaa ehkä just 2 v. Hän kaiveli mun laatikoista huiveja ja keräsi itselleen kuin harakka mitä vaan kaunista. Lahjapaperia jne. Mä en suostu uskomaan, että se olisi tullut ulkoa. No kun lapsi osoitti kiinnostusta, niin hommattiin joku keijupuku ja samaan aikaan tuli kierrosta vaaleanpunaisia vaatteita. Se oli menoa.
Mutta silti sama lapsi saattoi leikkiä parkkitalolla keiju siivet selässä.