tyttöjen joululahjat ja kasvatus

Pojat saavat myös enemmän viikkorahaa ostoksiinsa, koska niitä pidetään hyödyllisempinä. Toisaalta kuka sanoo, että tyttöjen roolivaatteet ovat vähemmän kehittäviä kuin poikien autoradat?

Kannustaminen suurta maailmaa syleileviin leikkeihin ja harrastuksiin on tärkeää siksi, että luulisi kaikkien vanhempien haluavan tytön pärjäävän kodin ulkopuolellakin. Ehkä tämä miesten ja naisten roolien kritisointi on turhan provosoivaa siinä suhteessa, että esimerkiksi perinteisten naisalojen ammateissa ei ole mitään vikaa.

Ehkä tarpeeksi rakentava ajatusleikki olisi vanhemmalle miettiä, miten tyttöjä voidaan valmentaa tulevan perheensä elättäjiksi. Vaatteilla ei sinänsä ole "huonoa" vaikutusta, jos

se ei jää pelkästään pinnalliselle tasolle. Laittautuminen voi olla hauskaa leikkiä, mutta sitä voisi vaikkapa hyödyllistää yrittämällä saada lasta miettimään vaatteiden koostumusta ja tekoprosessia ja kannustaa (ikätason mukaan) tekemään omia luomuksia. Tytönkin analyyttisyyttä on tärkeä kehittää.

Miksi muuten autoradat ovat poikien leikkejä?

Nehän olisivat mainioita kaikille. Sillä monella lapsella tulee olemaan ajokortti ja monelle nuorella aikuiselle (sukupuoleen katsomatta) vanhempien laina-autolla ajaminen antaa päätösvalla siitä minne menee. Autot ovat kaikkien kauraa.

Veikkaan, että niitä ei markkinoida tarpeeksi tyttölapsille. Ei olisi ollenkaan huono veto värjätä autoja ja koptereita pinkeiksi ennakkoluuloisia vanhempia ja lapsia ajatellen :D Tosin minun tuurillani tämä pinkki tytöille suunnattu glitterajorata sisältäisi vähemmän ominaisuuksia ja liikkuvuutta. Ehkä ne autot olisi liimattu alustaan tyttöjä ajatellen.

Mitä tulee rahaan. Anu Silfverbergillä oli muuten mainio kolumni tyttöjen ja poikien harrastuksesta. Matti Pulli on ilmeisesti antanut lausunnon, että tyttöjen ei kannata harrastaa mäkihyppyä koska lajin imago on maskuliininen ja materiaalikustannukset ovat korkeammat kuin tyttöjen lajeissa yleensä. Mäkihyppy ei varmasti ole turvallisin laji, mutta kyllähän naiset kisaa alppihiihdossakin omassa sarjassaan..

kts. http://www.hs.fi/kotimaa/Kohtu+koetuksella/a1305549583924

ei ole hyvä että ostetaan lapselle pelkästään jotain vaalenapunaista prinsessahöttöä, mutta ei sekään ole hyvä, että päätetään että joku rakentelu tai tekniikkajutut olisivat parhaita.



Lapset ovat yksilöitä eikä heitä pitäisi ajatella sukupuolensa kautta! Minulla on pieni poika (1-v), joka tykkää leikkiä pallolla, paijata pehmoleluja, kärrätä pehmoleluja paikasta toiseen ja tanssia. Uskon, että kun hän kasvaa, kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Ikinä en hankkisi hänelle leluja siksi että "hän on poika". en niin päin että ostaisin perinteisiä pojille suunnattuja leluja tai että tarkoituksella ostaisin jotain perinteisiä tyttöjen leluja

mitä joskus katselin niitä Bellevue-legoja, niin eihän niissä monissa ollut kokoamista lähes lainkaan, kun ns. poikien legoissa on. Minulla on kaksi poikaa ja isompi sai viime jouluna noita legoja, jotka mallin mukaan kootaan. Tykkäsi kovin, mutta palat ovat menneet sekaisin. Joka tapauksessa just yhtenä päivänä katselin lelukuvastosta jotain hienoa avaruussukkulalegoa ja pojallekin sanoin, että onpas hieno. Yhtäkkiä tajusin, mitä poikani oli juuri jotain 10 min. sitten näyttänyt: peruslegoista itse tekemäänsä avaruussukkulaa :) Tuntuu, että mieluummin nuo molemmat rakentavat oman mielensä mukaan, ei ohjeiden mukaan. Ja nuo peruslegot käyvät kyllä yhtä lailla niin tytöille kuin pojillekin, olen itsekin niillä rakentanut lapsena tosi paljon.



Minusta on ihan hyvä, jos innostaa lapsiaan tekniikkaan, mutta on se silti vain yksi osa-alue elämässä. Ap:n kirjoituksesta puuttui kaksi minulle olennaista osa-aluetta niin leikeissä kuin elämässä: mielikuvitus ja hoiva. Etenkin esikoispoikani on oikea "tiedemiestyyppi", ja vaikka mielelläni häntä innostan ottamaan luonnontieteen asioista selvää jne., on vähintään yhtä tärkeää lukea mielikuvitusjuttuja, hassutella ja kuvitella :) Enkä ymmärrä, mitä tyhmää ja yksinkertaistavaa on hoivaleikeissä: eipä olisi ihmiskuntamme päässyt kovin pitkälle ilman toisista huolen pitämistä!

Legoja on vaikka millä mitalla tytöillekkin. Esim city sarja. Harva nelivuotia haluaa keskustella kankaiden materiaaleista, oli ne sitten super sankarin viitoja tai prinsessamekkoja.



Lisäksi nykyään prinsessat ovat aikas meneviä, katsokaa Mulan, Tiana ja Tähkäpää leffat. Ei prinsessa ole passiivinen miestä odotteleva neitokainen, nykyaikainen prinsessa ratkaisee itse ongelmansa, pelastaa prinsiin, tekee ahkerasti töitä...

pienenä poikamainen enkä tykännyt ollenkaan mistään prinsessamaisesta saati edes pinkistä väristä ;DD

ja ihan näin btw, osaan paremmin/enemmän tietotekniikka asioita kuin naispuoliset ystäväni (;

(kun esimerkiksi poltin cd-levyn ystävälleni, monet ihmettelivät miten osaan yms.)

Itse en lapsena/teininä koskaan ymmärtänyt miksi veljeni saa kaikki kivat lahjat.

Hän sai tekniikkalegoja, radio-ohjattavia autoja, tietokoneita (melkein joka vuosi uuden), kemistin välineitä ymv.

Minä sain nukkeja, nukkekodin, nukenvaatteita, koruja, astioita (pienempänä leluastiastoja, isompana jotakin sarjaa josta äitini sattui tykkäämään), pyyhkeitä ja lakanoita.



Onneksi veljeni on sosiaalinen kaveri ja päästi minutkin leikkimään omilla leluillaan.

No aivan, leikit voivat olla anarkistisia, mutta niiden aihemaailma ohjaa jonnekin kyökin ja hellan väliin - eikä sinne suureen maailmaan. Katsokaapa niitä aamun tv-ohjelmien mainoksia ajatuksella. Näin saikulla ehdin aamulla huomioimaan, että kaikki toiminta (oli se sitten joku älypeli tai örkkihomma) työnnettiin pojille ja katkon yksi tyttö kiikutti jotain ihme patteripuudelia apaattisen oloisena.

Ymmärrän kyllä, että sinulla ei ole vielä omakohtaista kokemusta leikkivistä tytöistä, koska omasi on vasta kaksivuotias.

Sen takia: pliis älä ala tehdä jostain lelumainoksista johtopäätöksiä siitä, millaisia pienten tyttöjen leikit oikeasti ovat.

Munaat vaan itsesi.

Kyllä, niissä voidaan leikkiä kotia ihan kuin poikienkin leikeissä ns. arkisia tukinajoja tai kilpa-autoilua eli toisin sanoen matkitaan tosielämän tilanteita.

Miksi se kilpa-ajo sinusta on "maailmoja avaavaa", mutta kotileikki ei?

Ettet vain ITSE ole pikkuisen sovinistinen, hmmm...

Ja noiden arkisten leikkien lisäksi leikitään kyllä aika vauhdikkaitakin fantasialeikkejä, joissa taistellaan lohikäärmeitä vastaan ja etsitään aarteita.

AIKUISET - KUTEN SINÄ ITSE - kuvittelevat, että koiralelua kannattaa mainostaa kuvilla sitä ulkoiluttavista tytöistä (minä en muuten ainakaan ole nähnyt apaattista mainosta, päinvastoin ylipirteitä esiteinejä tyttöjä tanssahtelemassa puistossa leikkikoiran perässä, vaikka oikeasti sen ikäiset tytöt eivät enää moisilla leiki). Aikuisilla on siis kapea käsitys siitä, miten lapset leikkivät ko. leluilla.

Lapsilla onneksi samaa rajoitteisuutta ei ole.

TOKI - ja tässä olen samaa mieltä - lasta kannattaa kannustaa kokeilemaan kaikenlaista ja myös pelaamaan tietokoneella (meillä ainakin sekä tyttö että poika pelaavat konsoleilla ja tietsikalla). Tietokone ei ole pelsepuubista vain siksi, että se on tekninen vimpain. Peli, mikä peli. Olennaisempaa on vahtia, mitä sillä pelataan.

Laitatteko sekä tytölle että pojalle mukaan akkuporakoneen, pölynimurin, pyykinpesukoneen, vararan ym. selviytymistarvikkeet?



Vai käyttekö itse siivoamassa ja korjaamassa, pyykit pestään äidin luona?

tuohon otsikkokenttään muuten on tapana laittaa se, kenelle kommentti on suunnattu. Ei siis allekirjoitusta.



Allekirjoitus pannaan tänne alas. Ohis tämä tietenkin, mutta tapasi panna ap otsikkoon hämää ja vaikeuttaa lukemista.

Laitatteko sekä tytölle että pojalle mukaan akkuporakoneen, pölynimurin, pyykinpesukoneen, vararan ym. selviytymistarvikkeet? Vai käyttekö itse siivoamassa ja korjaamassa, pyykit pestään äidin luona?

Minulla lapset ovat vasta alaluokilla koulussa, joten paha sanoa. Mutta veikkaan, että molemmille panen pölynimurin ja vasaran, mutten akkuporakonetta (opiskelija/vuokra-asunnoissa harvemmin saa seiniin porailla) tai kallista pyykinpesukonetta.

Molemmat siivoavat huonettaan ja huolehtivat pyykkiä vaihtelevalla menestyksellä pesukoppaan jne. Tytär on itse asiassa aika kätevä teknisissä töissä, ja tykkää veistelystä.

Kasvatuksella on merkitystä, vaikka monet mieltymykset geeneissä olisivatkin. On mielenkiintoista seurata perheitä, joissa on molempia sukupuolia. Monessa perheessä näkee, että poikien lahjoihin satsataan enemmän. Pojille ostetaan kalliita leluja kun tytöille annetaan jotain tarpeellista. Ihan liian tuttu joululahjalista on ostaa pojalle suuria legopaketteja ja cd-levyjä, ja tytölle vaatteita ja koruja. Onko tässä taustalla se (sovinistinen) ajatus, että poikien lahjan on oltava kehittävä, koska miehestä on tultava perheen elättäjä tai että pojat ovat jotenkin arvokkaampia?

Pojat saavat myös enemmän viikkorahaa ostoksiinsa, koska niitä pidetään hyödyllisempinä. Toisaalta kuka sanoo, että tyttöjen roolivaatteet ovat vähemmän kehittäviä kuin poikien autoradat?

Eli poikamme on saanut joka jouluksi ison kalliin legopaketin. Tytölle taas emme oikein keksi mitään lahjoja.

Se taas johtuu yksinomaan siitä, että hän ei välitä leluista. Ainoa, mikä kiinnostaa on piirtämis- ja askartelu tai yhdessä leikkiminen/riehuminen. Hän ei ole ikinä halunnut leikkiä legoilla, ei duploilla tai pikkulegoilla, Talo on täynnä autoja - ei ne vaan kiinnosta, ei myöskään työkalut tms.

Me ostamme lapsillemme sitä, mitä ovat toivoneet.

Ehkä jostain syystä - väitän että on ainakin osittain biologista eikä vain kasvatusta - pojille on helpompi keksiä leluja, koska ovat enemmän kiinnostuneet teknisistä jutuista. pojathan usein jo alle 2v laittavat autoja järjestykseen, tuntevat automerkit jne.

Ainakaan meidän tyttömme ei ole koskaan osoittanut mitään kiinnostusta tällaisiin juttuihin.

No, tämä siis vain meillä.

Kasvatuksella on merkitystä, vaikka monet mieltymykset geeneissä olisivatkin. On mielenkiintoista seurata perheitä, joissa on molempia sukupuolia. Monessa perheessä näkee, että poikien lahjoihin satsataan enemmän. Pojille ostetaan kalliita leluja kun tytöille annetaan jotain tarpeellista. Ihan liian tuttu joululahjalista on ostaa pojalle suuria legopaketteja ja cd-levyjä, ja tytölle vaatteita ja koruja. Onko tässä taustalla se (sovinistinen) ajatus, että poikien lahjan on oltava kehittävä, koska miehestä on tultava perheen elättäjä tai että pojat ovat jotenkin arvokkaampia?

Pojat saavat myös enemmän viikkorahaa ostoksiinsa, koska niitä pidetään hyödyllisempinä. Toisaalta kuka sanoo, että tyttöjen roolivaatteet ovat vähemmän kehittäviä kuin poikien autoradat?

Eli poikamme on saanut joka jouluksi ison kalliin legopaketin. Tytölle taas emme oikein keksi mitään lahjoja.

Se taas johtuu yksinomaan siitä, että hän ei välitä leluista. Ainoa, mikä kiinnostaa on piirtämis- ja askartelu tai yhdessä leikkiminen/riehuminen. Hän ei ole ikinä halunnut leikkiä legoilla, ei duploilla tai pikkulegoilla, Talo on täynnä autoja - ei ne vaan kiinnosta, ei myöskään työkalut tms.

Me ostamme lapsillemme sitä, mitä ovat toivoneet.

Ehkä jostain syystä - väitän että on ainakin osittain biologista eikä vain kasvatusta - pojille on helpompi keksiä leluja, koska ovat enemmän kiinnostuneet teknisistä jutuista. pojathan usein jo alle 2v laittavat autoja järjestykseen, tuntevat automerkit jne.

Ainakaan meidän tyttömme ei ole koskaan osoittanut mitään kiinnostusta tällaisiin juttuihin.

No, tämä siis vain meillä.

Tytöille paljon helpompi keksiä, pojille se on vaan niitä legoja joita kaikilla on jo ämpärikaupalla tai autoja joita myös on ämpärillinen.

Mä oon koko lapsuuteni leikkinyt barbeilla ja nukeillä yms pinkkihörhöllä ja yleissivistyksen puutteesta ei ole kyllä koskaan syytetty. SE tulee lukemalla ei barbi-leikeistä eikä nämä kaksi asiaa ole toisiaan poissulkevia... eli ole mieluummin kiinnostunut siitä,miten SINÄ stimuloit tuon lapsen mielikuvitusta lukemalla, mitä luet: pelkkiä prinsessa satuja vai vaikka tietokirjojakin?

Itse en lapsena/teininä koskaan ymmärtänyt miksi veljeni saa kaikki kivat lahjat.

Hän sai tekniikkalegoja, radio-ohjattavia autoja, tietokoneita (melkein joka vuosi uuden), kemistin välineitä ymv.

Minä sain nukkeja, nukkekodin, nukenvaatteita, koruja, astioita (pienempänä leluastiastoja, isompana jotakin sarjaa josta äitini sattui tykkäämään), pyyhkeitä ja lakanoita.

Onneksi veljeni on sosiaalinen kaveri ja päästi minutkin leikkimään omilla leluillaan.

Minua sovinistikseksi viitanneelle ja niille jotka ovat sitä mieltä, ettei voi tietää tyttöjen leikeistä jos oma lapsi on 2-vuotias:

Ensinnäkin ensimmäiset kokemukseni tyttöjen leikeistä olen saanut lapsena ja ne vastaavat tismalleen yllä lainattua kappaletta.

Toiset kokemukseni olen saanut vahtiessani kavereiden ja sukulaisten lapsia sekä havannoidessaan heidän asenteitaan. En ole keski-ikäinen, joten luulisi maailman muuttuneen, mutta ei.

Kolmannekseen, kuten käy ilmi kahdesta tätä edeltävästä omasta postauksestani, en sinällään paheksu sitä, että tyttö leikkii nukella tai osoittaa kiinnostusta nukkeihin. Vastustan sitä, että vanhemmat ovat heti puolustuskannalla jos lapsi osoittaa kiinnostusta johonkin muuhun kuin stereotypisesti oikeisiin aiheisiin. On ok, jos tyttö haluaa joskus harrastaa hevosaiheista ja on ok, jos poika tykkää mönkijöistä. Tästä huolimatta älkää ryssikö vanhempina ostamalla just näitä lakanoita ja kotileikkevermeitä lapsille, jotka toivovat jotain muuta tai osoittavat lahjakkuutta jossain muualla. (Lisäksi on pakko korostaa, että hevosharrastus olisi hyvä kelle tahansa sukupuolesta riippumatta.)

Neljännekseen sille, josta 4v lapsesta olisi tylsää tietää vaatteiden tekemisestä, niin eikö sinusta ole hieman ristiriitaista että muovinukesta saa sitten yhtäkkiä mielikuvituksellisen jännän leikin? Missä se mielikuvitus ja fantasialeikki luuhaa just sen tekniikan ja vaikka vaatteiden tekemisen opettelemisen kanssa (oli se taso vaikka kuinka alkeellinen)? En ole missään vaiheessa kiistänyt että lapset itse voivat käyttää mielikuvitusta leikeissään. Se on kuitenkin niin, että tyttöjen leluissa annetaan vähemmän älyllisiä ja aktivoivia haasteita.

Viidennekseen vielä sovinismista - ihmisten ei tarvitse opetella koviksi ja machoiksi ja ns. miehisiksi (?), mutta on silti typerää väittää että tyttöjen aktiviteettien keskittäminen kyökkiin ja tiskaamiseen palvelisi näiden lasten tulevaisuutta. Nimittäin aika nopsaan nuo miehet nykyaikana oppivat tarpeelliset kotitaloustaidot joko kotona tai itse - monet tuntemani miehet ovat siistimpiä kuin itse olen. Siivoustaidot ja astiaston omistaminen (!?) eivät ole niitä ainutlaatuisia taitoja, joita kuka tahansa ei halutessaan oppisi. Ne pitää kaikkien osata. Joten mitä ihmeen hyötyä tästä kyökkiharjoittelusta on tytöille, jotka opetetaan olemaan osaamatta mitään ainutlaatuista? Sosiaalisten taitojen opetteleminen on toki hyödyllistä, mutta sitä tekevät pojatkin. Tässä maailmassa ei todellakaan pärjää millään geneerisillä sosiaalisilla taidoilla ja sillä, että tyttö panostaa tiskaamiseen ja uunin käyttöön. Sillä jää toisten armoille ja nätiksi koristeeksi - ja entäs sitten jos on ruma tyttö. Olenko siis sovinisti, jos olen sitä mieltä että naisten tulisi itse ottaa itsejään niskasta kiinni ja yrittää pärjätä, plus kasvattaa tyttölapsensa maailmaa eikä kotiluolaa varten?

ps. Otsikointia kommentoineelle. En koskaan löydä näiltä sivustoilta aloittajien vastauksia helposti ja turhaudun ketjun lukemiseen. Lisäksi vastaan monelle yhtä aikaa, joten en tästä syystä meinaa jättää allekirjoitusta allekirjoituksen paikalle, mutta korjaan otsikointia selkeämmäksi.

Se taas johtuu yksinomaan siitä, että hän ei välitä leluista. Ainoa, mikä kiinnostaa on piirtämis- ja askartelu tai yhdessä leikkiminen/riehuminen.

Siis mikä ihmeen vika piirtämisessä ja askartelussa harrastuksena? Eikö siihen voi panostaa? Tai hankkia tytölle liikuntapainotteista harrastusta jos leikkiminen kiinnostaa?

vähemmän aktivoiva kuin joku monsteriörkkinukke. sanoit tuossakin, että :"Se on kuitenkin niin, että tyttöjen leluissa annetaan vähemmän älyllisiä ja aktivoivia haasteita."



Miksi, panehan nyt vihdoin se järjellinen perustelu sen sijaan, että vain "toteat" niin olevan.



Puhut nimittäin ihan tuubaa. Joku toimintahahmohan on itse asiassa erittäin vähän muunneltava. Se liittyy tiettyyn tv-sarjaan ja juonikuvioihin, joiden luoma maailma siirtyy poikalapselle annettuna. Mielikuvitukselle on siten paljon vähemmän sijaa kuin useimmilla perinteisillä "tyttöjen leluilla".





Sen sijaan vaikkapa joku barbie on nainen, jolle voi sattua ja tapahtua mitä tahansa. Maailma ja juonet ovat avoimia. Meillä on lapset leikkineet barbeilla historiallisia kuvioita, satuseikkailuita, nykyarkea, pelastusjuonia, ammattiroolileikkejä, tv:n kisailuja, eläinlääkäriä, tähtilaulajaa, koulua, salakirjoituskoodaajaa, avaruuslentäjää, lentokonekapteenia, taiteilijaa... muutamia mainitakseni.



Ja edelleen: sinulla ei oikeasti ole juurikaan kokemusta pienten tyttöjen leikeistä. Odota ja katso...

Huolestuttavinta on, että aikuisistakin naisista näkee, että heidän yleistietonsa on huonompi kuin miehillä - eikö meitä naisia kiinnosta ympäröivä maailma, vai onko äitimme/perheemme kasvattaneet meistä tyhmimöitä?

Mihin perustat tuon väitteen? Nykynaiset ovat Suomessa kuitenkin koulutetumpia kuin miehet ja kiinnostuneempia monista kulttuurin lajeista kuin miehet tilastoiden mukaan.

Minulle on ihan outo ajatus että "tyttöjen leikit" olisivat tyhmepiä tai tyhmentävämpiä kuin poikien. Sanoisin että pikemminkin tytöt tuntuvat tekevän meidän kotona enemmän jotain järkevää. Pojat sen sijaan vaan juoksentelevat päättömästi tai heittelevät miniskeittejä pitkin seiniä.

Kasvatuksella on merkitystä, vaikka monet mieltymykset geeneissä olisivatkin. On mielenkiintoista seurata perheitä, joissa on molempia sukupuolia. Monessa perheessä näkee, että poikien lahjoihin satsataan enemmän. Pojille ostetaan kalliita leluja kun tytöille annetaan jotain tarpeellista. Ihan liian tuttu joululahjalista on ostaa pojalle suuria legopaketteja ja cd-levyjä, ja tytölle vaatteita ja koruja. Onko tässä taustalla se (sovinistinen) ajatus, että poikien lahjan on oltava kehittävä, koska miehestä on tultava perheen elättäjä tai että pojat ovat jotenkin arvokkaampia? Pojat saavat myös enemmän viikkorahaa ostoksiinsa, koska niitä pidetään hyödyllisempinä. Toisaalta kuka sanoo, että tyttöjen roolivaatteet ovat vähemmän kehittäviä kuin poikien autoradat?

Minulla on neljä tyttöä ja yksi poika ja ikinä en ole pojalle ostanut mitään sen teknisempää kuin tytöillekään. Enkä kalliimpaa.

Huolestuttavinta on, että aikuisistakin naisista näkee, että heidän yleistietonsa on huonompi kuin miehillä - eikö meitä naisia kiinnosta ympäröivä maailma, vai onko äitimme/perheemme kasvattaneet meistä tyhmimöitä?

Mihin perustat tuon väitteen? Nykynaiset ovat Suomessa kuitenkin koulutetumpia kuin miehet ja kiinnostuneempia monista kulttuurin lajeista kuin miehet tilastoiden mukaan. Minulle on ihan outo ajatus että "tyttöjen leikit" olisivat tyhmepiä tai tyhmentävämpiä kuin poikien. Sanoisin että pikemminkin tytöt tuntuvat tekevän meidän kotona enemmän jotain järkevää. Pojat sen sijaan vaan juoksentelevat päättömästi tai heittelevät miniskeittejä pitkin seiniä.

En tiedä, onko ap:n ympäristössä vain erityisen perhekeskeisiä naisia, mutta mitenkään yleispätevä hänen analyysinsa ei ole. Tuntuu kovin mielellään vetävän omat kokemuksensa yleisiksi kokemuksiksi, eli tekee itse juuri sitä, mistä muita naisia moittii ;-)

-16/36/45-

Neljännekseen sille, josta 4v lapsesta olisi tylsää tietää vaatteiden tekemisestä, niin eikö sinusta ole hieman ristiriitaista että muovinukesta saa sitten yhtäkkiä mielikuvituksellisen jännän leikin? Missä se mielikuvitus ja fantasialeikki luuhaa just sen tekniikan ja vaikka vaatteiden tekemisen opettelemisen kanssa (oli se taso vaikka kuinka alkeellinen)? En ole missään vaiheessa kiistänyt että lapset itse voivat käyttää mielikuvitusta leikeissään. Se on kuitenkin niin, että tyttöjen leluissa annetaan vähemmän älyllisiä ja aktivoivia haasteita.

Heh tuo olen minä. Siis minun nelivuotias istuu vaatehuoneessa ja leikkii avaruussukkulaa. Kyydissä on Barbeja ja nukkeja. Avaruussukkulan laskeutuessa, kuumoduliin (pinkkinuken vaunu) lastataan kaikki tarpeellinen tavara (aikuisen mielestä epämääräistä roinaa), sitten tehdään löytöretkiä kuuhuun. Jossain välissä sukkula palaa takaisin maahan, jolloin löytöretkeilijät lähtevät sieltä vaatehuoneesta matkalla eri maihin. Näitä maita on ympäri asuntoa ja aikuisen mielestä lapsi vaan kulkee itsekseen puhellen ympäriinsä, mutta jos häneltä kysyy niin saa tarkan selostuksen tapahtumista.

Ruoan jälkee toi leikki on jo unohtunut, silloin lapsi leikisti soittaa kaverilleen (ne barbit) ja menee rannalla uimaan ja sukeltelemaan. Siis oikeasti istuu uimalasit päässä olohuoneen sohvalla ja välillä ryömii maassa ja puhuu itsekseen.

Välillä taas perinteisesti hoitaa vauvaa. Sitä syödään ja puetaan ja muuta tyypillistä. Tai leikitään barbeille barbien talossa, sieltäkin barbit saattavat välillä käydä avaruudessa raketilla :)