Miks lelut on niin kamalaa pas*aa ?

ja ihan kotimaisiakin, esimerkiksi kauniita puuleluja yms. Mun mielestä kaikki lelut ei ole kaameita mutta valikoida kyllä pitää että löytää kivoja.



Meillä on kyllä kaikenlaisia leluja mutta uusina ostan yleensä vain jotakin laadukkaita ihanuuksia, kiinalaiset ja suomalaisetkin roinat käytettynä.

Nykylelut on tehty tosi heppoisesti. Ne ovat tylsiä, rumia ja valmiiksi pureskeltuja.



Esim. Barbie- ja My Little Pony-rakennukset olivat 80-90-luvuilla vielä kunnollisia "nukke"koteja. Nykyään ne ovat pelkkiä muovikulisseja, joihin on liimattu tarroja oikeiden esineiden sijaan.



Myös esim. noiden ponien harja- ja häntämateriaali on nykyään niin huonoa, että se menee heti kamalaksi takkukasaksi, jos sitä vähänkin harjaa.



Kaikki pikkutytöille ajatellut lelut on vaaleanpunaisia. Ihan kaikki. Jos ajattelen omaa lapsuuttani, niin esim. nuken sänky oli vihreä, vaunut ruskeat ja syöttötuoli punainen. Nyt kaikki nuken hevosesta ja skootterista (vauvanukella skootteri?!) on pelkkää vaaleanpunaista. Miksi?



Vauvanukkeleikkikin on pelkkää merkkileikkiä. Saatavilla ei edes ole kuin tietynmerkkinen vauvanukke (ruma muovinen pötikkä) ja kaikki vauvanuken tarvikkeet ovat tätä yhtä samaa vauvanukkemerkkiä. Merkkivauva, kaikilla leikkijöillä identtinen. Plääh.



Ns. poikien lelut ovat kaikki mustia/harmaita/tummansinisiä. Ja ne ovat lähes poikkeuksetta jotain taistelumörköjä tai -robotteja.



Ainoat kivat lelut nykyään ovat Playmobilit, Legot, pienemmille Haba ja Jukka, Fisher Price. Tuo Sylvanian Families näyttää ihan ok lelusarjalta ja suht laadukkaalta vielä. Samoin Schleich-eläinhahmot. Märklinin sähköjunat. Stigan jäkispeli. Scalextric-autoradat. Steiff-pehmolelut. Tuossa taitavatkin olla ne lelut, jotka edelleen ovat laadukkaita.



Mutta esim. aiemmin arvostettu Lundby-nukkekoti huonekaluineen ei ole mielestäni enää sitä laatua kuin oma 70-luvun nukkekotini ja huonekalut olivat. Vaikuttaa paljon heppoisemmalta.



Jopa ennen laadukkaat metalliset pikkuautot, Matchboxit ja muut, eivät nykyään enää kestä leikkimistä. Eikä niitä ole tehty kokonaan metallista, kuten 70-80-luvuilla.



Täytyy varmaan barbie- ym. leikkeihin alkaa tehdä rakennukset ja muut sellaiset itse puusta. Ja onneksi omat nukkekodit, ponit, yms. on vielä tallella, ei tarvitse ostaa kaikkia noita heppoisia krääsiä.

Itku tulee lapsilla, kun lelut eivät kestä edes aattoiltaa ehjinä!

Tuntuu, etteivät edes kalliit lelut kestä. Tuota nukkekotiasiaa olen miettinyt ihan konkreettisesti. Jos haluan lapselle kivan ja kestävän nukkekodin: Onko mun mentävä jonnekin työväenopiston puutyökurssille sellainen rakentamaan?



Tai sitten käymme vanhan Lundbyn mummolasta, hieman maalaamme ja tapetoimme sitä...

tässä jokunen vuosi jo. Lisäksi meillä poikalapset on sellasta väliinputooja ikää, ettei oikein ihan pikkuisten lelut kiinnosta 10min pidempään ja isompien legoja yms. ei voi vielä ostaa, kun on liian isojen. Mitään turhaa roskisten täyttörojua ei myöskään haluta ostaa. Meillä pahinongelma on ratkaistu niin, että lapset on opetettu heittämään rikkinäiset lelut suosiolla pois, uusia leluja saa välillä (ei siis joka kauppareissu todellakaan, mutta ehkä kerran 1-2kk). Joululahjaksi sitten toivovatkin itse ihan muuta, pienempi toivoo muumimukia ja isompi patterijunia junarataan. Saavat toki leluja, mutta mieluummin vähän ja laadukasta.

Omalla lapsellani on ihan hyvin kestäneet suurin osa leluista.

Omalla lapsellani on ihan hyvin kestäneet suurin osa leluista.

Ja kyseessä on sentään 5v. rasavilli poika, jolla vauhtia riittää.

Lelut ovat kestäneet melko hyvin eikä ole yksikään lelu hajonnut alle puolen vuoden. Ja sitten kun on, syynä on yleensä ollut se, että lapsi on suutuspäissään tms. paiskannut lelun lattialle.

ovat parhaiten kestäneet pikkuautot, joilla mieheni ja hänen sisaruksenssa ja serkkunsa ja... ja... ja... ovat leikkineet lapsina, maalit kuluvat hiekkalaatikolla, mutta rikki eivät mene. Monet nykyiset pikkuautot ovat heti rikki, kun kerran johonkin törmäävät.