Voi ei, mies osti minulle laukun, mutta en juurikaan pidä siitä.
Sain lahjaksi mieheltäni laukun, joka on maksanut arviolta jotain 60e, mikä on paljon minun rahoissani tällä hetkellä. Pidän yleensä laukuista paljon, mutta mies ei oikein osaa arvioida makuani ja tämä ei ollut ensimmäinen vikaostos. En tietenkään raaskinut sanoa, että se ei ole mieleinen, mutta en oikein osannut hehkuttaakaan sitä, koska en oikein osaa valehdella. Meillä on illalla meno, ja mies kuvittelee, että lähden tämän uuden laukun kanssa, mutta en kyllä aio lähteä. Tosi paha mieli siitä, että rahat on menneet haaskuun ja miehen puolesta, koska hän oli niin iloinen antaessaan laukun minulle, luuli reppana, että tykkään siitä todella. No joo, pieni murhe monen muun rinnalla, mutta tulipahan nyt kerrottua.
Kommentit (9)
en pidä sen materiaalista ja hihna on oudon pituinen. ap
voisitko tuunata laukkua? laittaa vaikka jonkun suuren, melko huomiota herättämättömän samansävyisen rusetin siihen tai vaikka huomiota herättäviä ketjuja roikkumaan vapaasti? onnistuisiko laukun mustaksi värjääminen sillä tekosyyllä että "sopisi näihin kenkiin hyvin"?
Miltäs susta tuntuis, kun olisit käyttänyt aikaa, vaivaa ja rahojasi yllättääksesi rakkaan miehesi ostamalla vaikka hänelle jonkun kivan neuleen, josta tykkäisit ja olisit sitä mieltä, että se sopii hänelle, ja odottaisit toiveikkaana, että puolisosi ihastuisi siihen kun annat lahjasi hänelle?
Ja mitäs sitten, puolisosi vaan avaisi lahjan, katselisi hiljaa neuletta, mutisisi jotain ja kieltäytyisi illalla laittamasta sitä päälleen, kun olette lähdössä jonnekin yhdessä, jonne ajattelit että neule olisi täydellinen puolisollesi.
Ajattelepa hetki tätä tilannetta? Miten toivoisit puolisosi käyttäytyvän? Tee itse sitten samoin.
Sun pitää sanoo sille, ettei jatkuvasti sitten ostele vikaostoksia. Pyydä että pitää seuraavan lahjan kohdalla kuitin tallessa niin sen voi tarvittaessa vaihtaa.
Mä kyllä toivoisin, että meidän parisuhde on sellaisessa luottamuksen tilassa, että epämieluisa lahja voidaan vaihtaa. Arviointivirheitä sattuu jokaiselle, miksei voi vaihtaa sitten mieluisampaan.
Hänelle kun osti lahjoja (syntymäpäivä/joululahjoja tms.) niin aina tuli vaivautunut hiljaisuus kun hän katsoi mitä olin ostanut. Kerran jopa vain raotti lahjapaperia ja jätti avaamatta loppuun. Kiitosta tuskin kuuli, jos sellainen tulikin, se oli ihmeellinen mutina.
Lakkasin sitten toissavuonna ostamasta hänelle yhtään mitään. Sekään ei kelpaa, on avoimesti ihmetellyt kun en enää muista häntä mitenkään. Mutta siinähän ihmettelee, ehkä joskus vielä hoksaa asian.
Hänelle kun osti lahjoja (syntymäpäivä/joululahjoja tms.) niin aina tuli vaivautunut hiljaisuus kun hän katsoi mitä olin ostanut. Kerran jopa vain raotti lahjapaperia ja jätti avaamatta loppuun. Kiitosta tuskin kuuli, jos sellainen tulikin, se oli ihmeellinen mutina. Lakkasin sitten toissavuonna ostamasta hänelle yhtään mitään. Sekään ei kelpaa, on avoimesti ihmetellyt kun en enää muista häntä mitenkään. Mutta siinähän ihmettelee, ehkä joskus vielä hoksaa asian.
ja kyllä minä kiitin kauniisti ja halasin. Mutta en puhjennut ylisanoihin. No, kyllä mä varmaan tuota laukkua joskus tulen käyttämään, mutta tälle päivälle valitsen jonkun toisen ja kerroin sen jo miehelleni. Laukkua ei voi vaihtaa, on ostettu aika kaukaa.Meillä on avoin suhde ja asioista puhutaan, mutta en vaan tahdo pahoittaa toisen mieltä kertomalla totuutta.
Minäkin kyllä tein ensin virheen kun mies toi koruja lahjaksi. Tiedän että olivat arvoltaan noin 100€ ja se on meille iso raha.
Kiitin ja sanoin että ovat kauniit. No, eivät olleet.
Onneksi mies tuntee minut jo sen verran hyvin että hetken päästä sanoi ettet ainnu tykätä niistä. Ja ehdotti että palautetaan ja haetaan yhdessä uudet. =)
Hyvä niin. Harvoin itselleni mitään hankin niin kurjaa jos jäisi käyttämättä.