Minä en ole kolmeen vuoteen saanut syntymä -enkä äitienpäivälahjoja:(
Aina sanon perheelle, että en mnä mitään tarvitse. Siltikin se sydämessä tuntuu välillä ajankohdan ollessa kyseessä pahalta, että pienen pientäkään yllätystä ei anneta. Sainpas sanottua jonnekin.
Kommentit (7)
Aika harvassa on ne, jotka oikeasti oma-aloitteisesti ja mielellään ostavat vaimoilleen lahjoja. Jos sä menet sanoo ettet sä mitään tarvii, niin et taatusti mitään saa. Mä olen niin lapsellinen, että haluan lahjoja, mutta vihjailen miehelle ja nykyään lapsillekin, että mitä haluan. Sitten on taattua, että ainakin jotain kivaa saan.
että koska tuomani rahamäärä taloon on niin pieni, niin en voi kuluttaakaan rahaa.
ap
MIKSI sanot ettet tarvitse MITÄÄN, jos kuitenkin kaipaat muistamista? Minä olisin sanonut, että olispa ihanaa saada jotain lasten omatekemää Äitienpäivänä. Tai että toivot synttärilahjaksi lasten piirtämiä kortteja ja aamupalaa vuoteeseen.
Miehelle voisit sanoa, että viikottainen hartia- ja jalkahieronta olisi paras lahja mitä voi antaa.
että koska tuomani rahamäärä taloon on niin pieni, niin en voi kuluttaakaan rahaa.
ap
Sä teet elämäs tärkeintä asiaa ja tarviit myös hemmottelua!
Olen samaa mieltä kanssasi, että olen jollakin tavalla pimee. en vain saa kakistettua suustani omia toiveita ja jokaisellahan niitä oikeasti on!? En vain ymmärrä, että kuinka perheeni aina tyytyy siihen, että äiti ei tarvitse mitään -tilanteeseen:(
Voisit seuraavalla kerralla sanoa hyvissä ajoin etukäteen vaikka ihan lapsille suoraan, että toivoisit heiltä itse tehtyjä kortteja synttäriyllätykseksi. Että se olisi tosi ihanaa ja tulisit tosi iloiseksi. Tai miehelle, että toivoisit lahjaksi sitä, että saat nukkua niin pitkään kuin haluat ja aamukahvin vuoteeseen. Tai mitä ikinä toivotkaan.
SUn täytyy ajatella, että nykyisellään A) tulet kerta kerralta katkerammaksi (ilman että mies edes tajuaa) ja B) teet karhunpalveluksen LAPSILLESI heidän tulevaa perhe-elämäänsä ajatellen. Minusta ainakin on ihanaa opettaa lapset ajattelemaan, että mikä tahansa aihe (saati sitten oikeas juhlapäivät) on riittävä juhlintaan arjen keskellä. Ja että ihan parasta on järjestää toiselle joku pieni ihana yllätys. Samaa opetan miehelleni (menestyksekkäästi), joka ei samanlaista mallia omasta kodistaan saanut...
Olen samaa mieltä kanssasi, että olen jollakin tavalla pimee. en vain saa kakistettua suustani omia toiveita ja jokaisellahan niitä oikeasti on!? En vain ymmärrä, että kuinka perheeni aina tyytyy siihen, että äiti ei tarvitse mitään -tilanteeseen:(
mutta miksi sä oot noin sit sanonut?