Kansalaispalkka = nyk. sossu/KELA/ammatiliitto

mutta olisihan siinä järkeä, että varsinkaan noita pienimpiä rahoja ei olisi kuin yksi ja sama tuki kaikille. Pienentäisi byrokratiaa, säästettäisiin käsittelijöissä ja siinä, ettei tarvitsisi olla kelaa, työkkäriä ja sossua tekemässä yhtä päätöstä, vaan yksi ihminen riittäisi. Nykyään noissa tuissa tehdään hirveästi päällekkäistä työtä, vaikka lopputuloksena on se sama rahansiirto.



Ansiosidonnaiset jutut voisi olla sitten erikseen tuohon lisänä, käytännössähän lähinnä sairaus/äitiyspäiväraha ja työttömyyskorvaus.

Henkilökohtaisesti suosin nimitystä perustulo, koska se on kuvaavampi ja ideologisesti vähemmän latautunut.



Perustulo olisi ensisijaisesti (minimi)toimeentuloon tähtäävät tukimuodot korvaava järjestely. Se korvaisi opintorahan, äitiysrahan, kotihoidontuen, työttömyysturvan, toimeentulotuen perusosan sekä kansan- ja työkyvyttömyysseläkkeen.



Perustulo olisi kuitenkin ns. vastikkeeton, eli se maksetaan jokaiselle täysi-ikäiselle kansalaiselle mitään kyselemättä. Myös niille jotka käyvät töissä ja niille, jotka eivät tee mitään. Suomalaisessa mallissa hyvätuloisen palkansaajan/pääomatuloja nauttivan saama perustulo kompensoidaan veroprogressiolla. Yleensä perustulomallissa veroprosentti lasketaan puhtaasti saadun euromäärän mukaan erittelemättä tulojen lähdettä.



Etuuksien ja korvausten suhteen perustulo korvaisi nimenomaan kunkin etuuden vähimmäismäärän. Tukiin saattaisi yhä liittyä palkkatulojen kanssa korreloivia laskennallisia lisäosia, jotka ovat ensisijaiseti työnantajien/työeläkemaksujen kattamia (kuten nytkin), mutta eivät varsinaisesti harnkinnavaraisia. Ammattiliittojen omat työtttömyyskassat ja niiden maksavat korvaukset olisivat luonnollisesti kunnallisista/valtiollisista tuista erillään, kuten tähänkin saakka. Lapsilisää maksettaisiin hyvin todennäköisesti edelleen, asumislisääkin mahdollisesti.



Perustulon pointti on vähentää harkinnanvaraisten tukien määrää. Nykyisellään valtio tarjoaa jokaiselle perusturvan, mutta siihen liittyy huomattava määrä hintavaa ja vaikeaselkoista byrokratiaa sekä ns. tukiloukkuja. Perustulo karsisi rönsyt pois ja virtaviivaistaisi systeemiä sekä taloudellisessa mielessä että hakijan kannalta. Myös esimerkiksi eläkkeen verotusta koskevat epäjohdonmukaisuudet poistuisivat, kun kaikki tulo asetettaisiin saman veromatematiikan piiriin.



Perustulon tehtävä on myös kannustaa työskentelemään mahdollistamalla nykyistä joustavampi työskentely. Tällä hetkellä lähes jokaiseen tukeen liittyy tuloraja, joka saa aikaan sen, että tuensaajalle ei ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan osa-aika- tai matalapalkkatöitä. Mikäli perustulo olisi todella vastikkeetton, olisi työn vastaanottaminen kuitenkin aina kannattavaa, koska palkkatulot eivät söisi tai poistaisi sosiaaliturvaa. Töitä saisii tehdä niin paljon kuin sielu sietää ilman kannattavuuslaskelmia ja ainoa leikkuri tulisi liukuvana verotuksen kautta, kun tulojen kokonaismäärä kipuaa tarpeeksi ylös.



Perustulon hyvänä puolena pidetään myös ihmisarvonäkökulmaa: ns. hyvän kansalaisen, joka on jäänyt työttömäksi tai sairastunut ei tarvitsisi kulkea itku kurkussa luukulta toiselle lakki kourassa ja selvitellä yksityisasioitaan milloin millekin viranomaiselle.



Negatiivisena puolena pidetään lähinnä moraalista paniikkia. Agraari-Suomi on ihmeissään: "No sittenhän voisi vain laiskotella kotona!" Eli suomeksi sanottuna tuki maksetaan myös pultsareille, pinnareilla ja taivaanrannanmaalareille.



Itse en näe tätä ongelmana, koska em. henkilöt saavat sosiaaliturvaa myös tällä hetkellä. Valtio ei voi nytkään jättää ketään heitteille, vaikka elämänhallinta olisi kuinka hakusessa, eli Manu saa illallisensa viimeistään toimeentulotukena. Tätä edeltää kuitenkin myöntäjälle hintava ja hakijalle työläs haku-, hylkäys- ja pallotteluprosessi.



Perustulo on myös todennäköisesti jonkin verran kalliimpi kuin nykyinen sosiaaliturva. Perustulon suuruudesta riippuu, onko ero käytännössä olematon, marginaalinen vaiko merkittävä.

Kansalaispalkka kaikille, oma asia paljonko sen päälle tienaa, siitä maksat tasaveron 30% ei mitään jatkuvaa veivausta tukipäätöksillä.





Suomessa ensimmäisenä on leikattava byrokratiasta, kaikilta hallinnon aloilta.

Byrokratia kyykyttää kansaa ja terrorisoi yrityksiä, sitä on leikattava heti ja kaikilta hallinnon aloilta, sekä yritystoiminnasta.



Lainsäädäntö normaali lukutaidolla ymmärrettäväksi, nykyisiä lakeja eivät edes lainoppineet helposti ymmärrä.

Kaiken kaikkijaan lakeja on liikaa, aivan tarpeetonta aikuisia ihmisiä holhota kuin pikku lapsia.



Paikallisen päätöksenteon siirtäminen, maakuntavaltuustoihin, ministeriöihin tai muihin hallintohimmeleihin, vie Suomea kohti vanhan romahtaneen Neuvostoliiton hallintomallia.

Poliitikoilla ja virkamiehillä on useasti jokseenkin onnellinen käsitys, että vaikka kuntalaisten asioista päättäminen siirretään kunnista maakuntavaltuustoihin, voidaan turvata tasapuoliset palvelut kaikille, kun vain laissa niin säädetään.

Päättäjillä on oltava kasvot, niille ihmisille joidenka asioista päätetään,

Päätöksiin on oltava vaikutusmahdollisuus toreilla ja muissa kyläparlamenteissa, sekä paikallislehdissä. Demokratia ja kansanvalta ei muuten toimi!



Jos päätöksenteko siirretään kunnista pois maakuntiin, tai hallintohimmeleihin, muuttuu päätöksentekijät osaksi kasvotonta vain itseään palvelevaa järjestelmää, jota vastaan kansalainen on täysin voimaton.



Kasvottomassa järjestelmässä, kun päätöksentekijältä loppuu maalaisjärki, hän piiloutuu vastuuta järjestelmän taakse.



Kansalta on viety itse määräämis valta, ei mitään voi tehdä, teettää tai harrastaa jollei ano satoja lupija ja selvitä satoja lakeja, kierrä satoja virastoja ja palvele niitä päivittäin, kun otat työläisen sitoudut hoitamaan sen eläkkeelle, enää ei riitä arkipyhät, pekkaset ja pakkaset nyt on keksitty, että työnantaja järjestää työläiselle vapaa-ajan viihdykettä (maksaa viinat), sitä kutsutaan koulutuspäiviksi kokeillaan ensin kolme päivää vuosi.



Yksityisen ihmisen oikeusturva on silloin useasti vuosia kestävän oikeusprosessin takana ja asema muuttuu kohtuuttomaksi, etenkin jos on kyseessä perusturvan tai peruspalvelun saaminen. Eikä oikeudesta saa oikeutta, vain kasvottomia päätöksiä.

Kuntaliitokset on oltava kuntien omia päätöksiä, ei lain pakottamia.

Suomessa on 19 maakuntaliittoa, niiden määrää on vähennettävä vaikka lailla.

verotus on oltava tasapuolinen. Ansio– ja pääomatuloille sama tasavero



Veroprosentti 30-35% välille, vaihtelisi asuinkunnan mukaan, osa kunnallisveroa ja osa valtionveroa. Ylityöstä ja eläkeläisten työnteosta sama vero.

Kuntien tulot, tulisivat asukkaiden kunnallisveroista ja kiinteistöveroista.

Kunnallisverolle yläraja. Kuntien byrokraattisia valtionosuuksien jakamista voidaan tuntuvasti vähentää.

Tasavero kannustaa ansaitsemaan enemmän, kun verotus ei siitä kiristy.

Tuloverovähennykset poistetaan, koska kansalaispalkka hyvittää ne, kuin myös pienien palkkojen verotuksen kiristymisen.

Yksityiset kansalaiset eivät enää tarvitse verotoimistoja, jolloin niitä voidaan lopettaa,

siitä saadaan selvää säästöä.

Yhteisöveroksi 30%. Investoinnit lisääntyy, kun vuosipoisto-oikeutta nostetaan.

Osakkeen matemaattisesta arvosta 9% verovapaa osinko säilytettävä entisellään.

Arvonlisävero laskettava 20 %:n, mikä lisää ostovoimaa ja kotimaista kulutusta,

sekä ehkäisee harmaata taloutta, verottajan ja poliisin kyttäämistä tehokkaammin.

Rakennusalan uusi käänteinen arvonlisävero on lopetettava heti alkuunsa, se lisää

byrokratiaa ja kustannuksia, sekä vaikeuttaa pienten yrittäjien asemaa entisestään. Harmaa talous ei sen myötä vähene, vaan muuttuu systemaattisemmaksi ja lisääntyy entisestään.

Se täyttää Suomessa toimivien ulkomaisten vuokratyö ja rakennus firmojen tilauskirjat.



Työeläkkeiden maksu vapaaehtoiseksi



työ– ja yrittäjäeläkkeet vapaaehtoiseksi, kertyneet eläkkeet on maksettava.

Pakollinen työeläkejärjestelmä on kupla ja se pitää purkaa ennen puhkeamista, se on myös perustuslain vastainen.



Yrittäjille ja työntekijöille oikeus itse päättää eläkkeestä ja sen säästämistavasta.

Työeläkemaksu maksetaan työntekijälle, tasavero vähennettynä, niin halutessaan, tai maksetaan työntekijän määräämään eläkevakuutusyhtiöön.



C) Yrittäminen järkeväksi, se on avain täystyöllisyyteen. Tässä eväät!



Yrittäminen ei saa olla pelkästään elämäntapa yrittämistä, se on saatava houkuttelevaksi toimeentulon lähteeksi useammille ihmisille, sillä syntyy uusia yrityksiä ja lisää työpaikkoja

Työntekijän sairastumisen tai lapsen

saamisen kustannukset valtiolle.

Ne eivät saa olla työnantajien kustannus.

Yrittämistä on helpotettava, byrokratiaa vähennettävä. Työantajamaksujen lukumäärää on vähennettävä ja kustannuksia laskettava. Niiden asiointiin yksi luukku, joka on vakuutusyhtiö tai kunnantoimisto.

Työllistämismäärärahoilla tai projekteilla ei synny pysyviä työpaikkoja. Niiden rahoja on siirrettävä työnantaja maksujen laskuun.

Yrittäjien sosiaaliturva kerralla kuntoon, kansalaispalkalla.

Toimi– ja ympäristölupa prosesseja helpotettava ja maksuja alennettava,

niissä on mopo lähtenyt pahasti käsistä.

Kansalaispalkka ei esim. riitä, jos henkilö on sen palkkakuukauden verran sairaalassa. Täydentäviä järjestelmiä pitäisi olla kuitenkin, ja kohta meillä olisi uusi kela.

Työeläkkeiden maksu vapaaehtoiseksi

Työ–ja yrittäjäeläkkeet vapaaehtoiseksi, kertyneet eläkkeet on maksettava.

Pakollinen työeläkejärjestelmä on kupla ja se pitää purkaa ennen puhkeamista, se on myös perustuslain vastainen.



Yrittäjille ja työntekijöille oikeus itse päättää eläkkeestä ja sen säästämistavasta.

Työeläkemaksu maksetaan työntekijälle, tasavero vähennettynä, niin halutessaan, tai maksetaan työntekijän määräämään eläkevakuutusyhtiöön.