ARGHH!! Tuun hulluks kun ei oo töissä mitään tekemistä!!!

täällä yksi.

Sama täällä. Teen yhtä tehtävää jolle kaksi päivää aikaa vaikka on muutaman tunnin homma. Käyn välillä kävelemässä, surffailen netissä... tuntuu todella turhalta. Vihaan tätä kun ehtii liikaa miettimään muuta kuin työasioita töissä. Ja tällaista tämä on joka päivä. Vaihdan työpaikkaa heti kun mahdollista. Tämä on vain laskenut itsetuntoa niin että ei oikein edes enää tunne osaavansa mitään. :(

Sormeta

Sama... Kun on tarpeeksi kauan ollut töissä joissa ei ole töitä, oma ammattitaito ja tunne siitä että osaa ja pystyy, katoaa jonnekin, itseluottamus tippuu. Lopulta siitä tulee kierre, että sitten kun niitä oikeita töitä olisi tarjolla, ei uskalla ottaa niitä vastaan, koska ei ole tehnyt mitään vaativaa pitkään aikaan ja on tottunut siihen tylsyyteen.

Onneksi on tämä av niin kuluu aika edes jotenkin.

Palkka maksetaan menetetystä vapaa-ajasta.

Avoimessa ammatikorkesssa tai yliopistossa on yllin kyllin hyviä kursseja, joita voi suorittaa verkoossa. Eli sielät vaan kiinnostavimmat suoritukseen, ei tule pitkä aika.

Olen ollut projektissa kohta vuoden ajan ja edelleen odotan, että se alkaa. Jotkut toiset jossain kokoontuvat, mutta unohtavat kutsua minut. Tosiaan unohtavat oikeasti, kun en ole postituslistoilla parin muun kanssa ja koska projektissa ei oikeasti tapahtu yhtään mitään.

Olen suorittanut nyt palkallisena avoimen yliopiston verkkokursseja 30 op:n verran, surffailen vauvapalstalla ja muuallakin netissä, täytän sanaristikkoja ja rupattelen entisten työkavereiden kanssa heidän työasioistaan. Sitä kautta pysyn ammatillisesti kartalla.

Projektissa on noin 3 kk välein uusi aloitus ja taas tänään mietitään, miten määritellä jne. Kukaan ei ole toistaiseksi sanonut ääneen, mikä on tavoitetila, joten eiköhän tässä pari vuotta mene sitäkin odotellessa. Raha ei ole ongelma, Rinne lupasi sitä eilen lisää kymmeniä miljoonia. Tuloksen perään ei kysele kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän se "ongelma", että olen ollut jo tässä firmassa niin kauan (tosin eri osastoilla ja erilaisissa tehtävissä), että pystyn verkostoni avulla jo hoitamaan kaikki hommat todella nopeasti ja vaivattomasti. Aina, jos tulee joku kysymys eteen, selvitän ja teen sen alta aikayksikön, koska tiedän, keneltä kysyä neuvoa tai toimintatapaa. Enää ei mene aikaa asioiden tutkimiseen ja selvittelyyn, kuten ennen...huoh. Olis varmaan aika vaihtaa kokonaan firmaa, mutta lähdepä nyt siihen juuri taantuman kynnyksellä, asuntovelkaisena kolmen lapsen äitinä...

Melkein sanasta sanaan mun kynästä voisi olla, paitsi olen mies.

Vierailija kirjoitti:

Sama... Kun on tarpeeksi kauan ollut töissä joissa ei ole töitä, oma ammattitaito ja tunne siitä että osaa ja pystyy, katoaa jonnekin, itseluottamus tippuu. Lopulta siitä tulee kierre, että sitten kun niitä oikeita töitä olisi tarjolla, ei uskalla ottaa niitä vastaan, koska ei ole tehnyt mitään vaativaa pitkään aikaan ja on tottunut siihen tylsyyteen.

Niinpä.

Googlen palvelukeskusessa Haminassa on kuulemma 300 henkeä töissä. Mitä ne siellä tekee? Kattelee kun serverit rakissa hurisee? Kokonainen tiimi kuulemma varmistamassa että taloon tulee sähköä. No siinä riittääkin töitä suomalaisille kun palkataan "sähkövartijota" joka puljuun.

*palvelinkeskus, ei palvelukeskus

Uskomatonta, miten edes ovat palkanneet, jos ei ole tekemistä. Tylsää. Toisaalta on hyvä saada palkkaa, mutta tyhjästä.

Minulla on työntäyteistä. Ei jää aikaa olla tyhjänpanttina. Siivoamiselle ei jää riittävästi aikaa.

Aina ei ehdi pitämään ruokataukoa, joka on omaa aikaa.

Tee niin kuin minä, ap. Perusta oma firma ja aina kun palkkatöissä on luppoaikaa, pyörität oman firman juttuja. Saat helposti triplattua tulot, mutta työaika pysyy kohtuullisena. 

Tee AP kuten minä ja hanki mielisairaus. Pääset eläkkeelle ja sitten on aikaa tehdä niitä kotihommiakin. Tänään saatan valvoa myöhään ja kuuntelen radiota

Sama vika, ja mikä hulluinta sitten kun sitä työtä olisi en saa mitää aikaiseksi, teen aivan naurettavia virheitä ja tunnen olevani paljon Surkeampi kaikessa vaikka työ ei vaadi mitää älyllistä osaamista. Riittää, että osaa etsiä tietoa ja on huolellinen. Mutta kun puuttuu se työrytmi ja rutiini niin mistään ei tunnu tulevan mitään. Pahinta, ettei ole edes työkavereita tai ketää kelle jutella päivän aikana. Istun yksin hiljaa huoneessani ja selaan puhelinta tai katson netflixiä.

Olen Pph ja mulla tällä hetkellä ryhmä jossa kaikki vain haluavat leikkiä keskenään.

Eivät halua askarrella tai kuunnella tarinoita vaan leikkiä. Leipominenkin tehdään niin vauhdilla, että pääsee äkkiä leikkimään.

Aamusta alkaa leikit vaikka eläimillä, kaikilla omat roolit, nätisti ja rauhallisesti leikkivät. Sitten mennään ulos ja leikit jatkuvat, itse katselen. Välillä ehdotan hippaa tai jotain kun on itsellä tylsää niin ei, haluavat leikkiä omaa leikkiänsä.

Syömisen jälkeen jatkuu se elukkaleikki ja taas päivälevon ja välipalan jälkeen. Välillä yritän mennä mukaan niin saan jonkun koiran roolin ja joudun nukkumaan.

Mulla on niin tylsää ja kello ei liiku mihinkään. Olen siivonnut koko kämpän lattiasta kattoon kun mun pitää tehdä koko ajan jotain, lievä adhd varmaan.

Pitäisi olla onnellinen, muistan nimittäin ajan kun on ollut neljä kpl alle 2vuotiaita niin silloin tuntui ettei kerinnyt edes syömään. 😁

Voin sanoa, että on melko rentoa työtä, liiankin.

Mun hoitolapset ovat aivan tosi ihania kyllä, enkä siis vaihtaisi tätä työtä mihinkään.

Perusta yritys. Niin mäkin tein kun työssä alkoi olla liikaa vapaa-aikaa. Hoitelen sitä töistä käsin, tuplapalkka yhdellä työajalla. :=)))

Varastolla itse