Onko väärin nauttia perinteisistä sukupuolirooleista?

jakaa tehtävät ja roolit sellaisiksi, että molemmat ovat niissä mahdollisimman onnellisia. Mutta samalla kannattaa muistaa, ettei yritä yleistää itselleen sopivaa mallia kaikille muillekin sopivaksi tai oikeammaksi malliksi kuin muita.



Tästä on mielestäni tasa-arvossa kysymys: Kukin voi mahdollisimman vapaasti toteuttaa omaa itseään ja omia vahvoja puoliaan. Niin, että parisuhteessa voi luoda molemmille sopivan mallin hoitaa asioita, ilman että ulkopuoliset stereotypiat määrittelisivät mitä kenenkin pitää tehdä siksi, että on mies tai nainen. Tottakai joillekin pareille sopii ns. perinteinen malli, mutta yhtä lailla on niitä, joille ei sovi ja molemmat tavat voivat olla yhtä oikein.



Tosin se perinteinen kotirouva-malli ei kyllä ole todellisuudessa kovin perinteinen: Historiallisesti sangen vähän aikaa ja pieni osa yhteiskunnasta on ollut niin varakas, että olisi ollut varaa oikeisiin kotirouviin. Varsinkaan Suomessa. Mutta se, että tämä todellisuudessa on sangen poikkeuksellinen malli ihmiskunnan historiassa, ei tietenkään estä teitä toteuttamasta sitä, jos se teille sopii.

se on hyvä jako, jos molemmat ovat tyytyväisi' ja totta ihmeessä siitä saa nauttia.

Ihan perusperinteisten noudattaminen vaan vie paljon ahtaammalle naiset kuin miehet. Miehillä kun harvemmin ainakaan Suomessa on metsästystä, sotimista tai edes vanhanaikaisia raskaita ulkotöitä, kuten puunhankintaa ja muuta sellaista, jota oli enemmän viimevuosisadalla ainakin maalla.



Mies siis vaan loikoilee kotosalla tekemättä mitään silloinkin, kun jostakin syystä ei ole töissä vaan lomalla, eläkkeellä, työttömänä. Nainen puolestaan tekee kaikki kotityöt siinäkin tapauksessa, että olisi itse palkkatyössä ja mies kotona.

Tässä se vääryys on, ei mitenkään naisten henkilökohtaisissa toiveissa.

annat mielestäni aika kurjan esimerkin lapsillesi, jos passaat ja hyysäät miestä ja perhettä tolkuttomasti. Siis pidäthän huolen, että muutkin osallistuvat ja oppivat kotitöitä. Muuten teet tuleville miniöillesi ja vävyillesi karhunpalveluksen, lapsista puhumattakaan. Malli, missä nainen huhkii parhaimmillaan kaksissa töissä (palkkatyö ja kotityöt) ja mies/perhe ei tee mitään ei ole hyvä malli.

perinteisellä roolituksella meilläkin mennään, mutta väittäisin, että kyse ei ole niinkään sukupuolikysymyksestä, vaan puhtaasti ajanhallinnasta. Vaikka mä osaan vaihtaa autoon talvirenkaat, niin kylmä fakta on, että mieheni suoriutuu hommasta huomattavasti nopeammin kuin minä. Vaikka mieheni osaa tehdä ihan ok ruokaa, kestää itse valmistusprosessi jälkien siivoamisesta puhumattakaan kauemmin kuin mulla. Lisäksi, kun kumpikin ns. pysyy omalla tontillaan, ei tarvitse kiristellä hermoja "suoriutuessaan". Näin siis meillä. Meitä ihmisiähän on moneen lähtöön, mun mielestä on tärkeintä, että rakentaa oman elämänsä niin, että on tyytyväinen ja voi rehellisesti sanoa nauttivansa elämästä.

että noin voi olla täysin onnellinen ja viettää hyvää elämää. Kuitenkin se tulee mieleen, että ymmärtääkö se toinen, mitä teet. Tuossa perinteisessä mallissa on myös se ongelma, että se toinen, joka niitä kotitöitä ei tee, luulee, että kotona oleilu on kevyttä hengailua. Ja mitä silloin, kun sairastut ja olet viikon sängynpohjalla, tuleeko toinen vastaan? Mielestäni jos keskinäistä kunnioitusta on niin ei perinteiset mallit ole ongelma.

perinteisellä roolituksella meilläkin mennään, mutta väittäisin, että kyse ei ole niinkään sukupuolikysymyksestä, vaan puhtaasti ajanhallinnasta. Vaikka mä osaan vaihtaa autoon talvirenkaat, niin kylmä fakta on, että mieheni suoriutuu hommasta huomattavasti nopeammin kuin minä. Vaikka mieheni osaa tehdä ihan ok ruokaa, kestää itse valmistusprosessi jälkien siivoamisesta puhumattakaan kauemmin kuin mulla. Lisäksi, kun kumpikin ns. pysyy omalla tontillaan, ei tarvitse kiristellä hermoja "suoriutuessaan".

Lisäksi ainakin meillä tässä on sellainen kognitiivisen kuorman pointtikin. Eli meillä mies on yksityiskohtaisesti selvillä esimerkiksi talotekniikasta, auton systeemeistä ja remontin kulusta. Minä taas tiedän, mitä ruokaa kaapeissa ja pakkasessa on, mitä vaatteita lapsilla on ja mitän pitää ostaa jne. Ja hoidan puutarhan vastaavasti. Siksi minun on helpompi hoitaaqa kotitalouteen liittyvät ostos, miehen taas huoltotyöt jne.

Molemmilla on yleiskäsitys kaikesta, joten ihan vauttomaksi ei jäätäisi, vaikka jotain sattuisi.

pääasia että ymmärrät muiden ihmisten yksilölliset valinnat etkä tyrkytä stereotypisia rooleja kaikille vain sen vuoksi että saat itse kiksejä vanhanaikaisesta kotirouvaromantiikasta. Toivottavasti et putoa tyhjän päälle jos eroatte, se vaara tuossa kotirouvaleikissä nimittäin on.

jos kerran tulet aikaisemmin töistä. Olisiko se tasa-arvoa jos miehesi tekisi ruoan tullessaan iltamyöhällä kotiin. Te olisitte nälästä sekaisin kotona odottamassa ja mies puhki väsynyt, mutta tasa-arvon nimissä olisi hänenkin tehtävä sitä ruokaa? Minusta se ei olisi tasa-arvoa,vaan tyhmyyttä.



Meillä se hoitaa kaupassa käynnit, lasten haut ja ruoat pöytään joka pääsee aikaisemmin töistä. Tiskarin/ pesukoneen laittaa päälle se joka huomaa sen olevan täysi jne. Ja hyvin sujuu kun yhdessä vedetään samaa köyttä, eikä toinen yritä tahallaan lusmuilla pois tekemisistä.



Kun olin hoitovapaalla kotona niin tietysti silloin hoidin ruoatkin pöytään kun mieheni tuli töistä. Ystävieni mielestä olin "toosi tyhmä ja vitsin 50-lukulainen hellaorja". Heidän mielestään mies saa tehdä itse ruokansa. Ajattelin vain mielessäni että voi teitä reppanoita.



Järki käteen ihmiset! Onneksi minun mieheni tekee automaattisesti kotihommiakin, ettei niistä tarvitse koskaan kummankaan valittaa. Hommat hoituu kun molemmat on fiksuja aikuisia eikä kiukuttelevia periaate-teinejä.

ja täällähän niinkuin monessa muussakin paikassa saa lukea ja kuulla mitä ihmeellisimpiä kommentteja kuinka olen varmastikin nyrkin ja hellan välissä (perheväkivaltahan ei katso koulut5usta eikä asemaa, yhteiskuntaluokkaa tms.) tai kouluttamaton, luuseri ja laiska epäonnistuja.

MUTTA MINÄ OLEN ONNELLINEN

puoliso, äiti ja KOTIROUVA;-D

ja täällähän niinkuin monessa muussakin paikassa saa lukea ja kuulla mitä ihmeellisimpiä kommentteja kuinka olen varmastikin nyrkin ja hellan välissä (perheväkivaltahan ei katso koulut5usta eikä asemaa, yhteiskuntaluokkaa tms.) tai kouluttamaton, luuseri ja laiska epäonnistuja.

MUTTA MINÄ OLEN ONNELLINEN

puoliso, äiti ja KOTIROUVA;-D

tekstiä? Tulee väkisinkin mieleen että ajautuuko tuohon rooliin sellaiset naiset jotka kaipaavat isähahmoa ja holhoamista.

Tasa-arvo ei ole sitä, että pitäisi olla samanlaisia vaan sitä, että jokainen saa toteuttaa itseään ja erilaisia ihmisiä voidaan kunnioittaa. Varothan kuitenkin joutumasta taloudellisesti riippuvaiseksi niin, ettet tosiasiassa enää voikaan valita mitään. Et ole paheellinen. :)

talonpoikaisyhteisössä naiset olivat kotona ja hoitivat kodin ja karjan, miehet menivät kauemmas pelloille ja metsäsavotoille.

Vasta teollistuminen vei naiset vieraalle töihin, eikä tätäkään joka paikkakunnalla vaan isommiss akaupungeissa.

No toki ennen oli tietysti piikoja ja renkeja, jotka olivat vieraalla töissä.