Pelottaa letkun nieleminen gastroskopiassa.

olin siinä toimenpiteessä ja tosi hyvin meni!Minulla on mielestäni "ahdas" kurkku eli en meinaa saada pillereitä niellyksi, jos ovat yhtäänkään isompia. Yhdellä "yökkäyksellä" letku sujahti kuitenkin kurkkuuni! Ei kannata jännittää; toimenpiteen tekijät ovat ammattilaisia. Kurkkuun suihkutetaan myös puudutetta , joka helpottaa letkun nielemistä.

alkaa yököttää niin kannattaa keskittyä hengittämiseen. Siis ajatella että nyt hengitän sisään ja nyt ulos. Tepsi minulla, kun tuntui että nyt iskee yökkö niin se meni tuolla ohjeella ohi. Tsemppiä, eihän se hirveen kivaa ole, mutta paljon pahempaakin on.

Lääkärikin oli epäasiallinen, kun ärähti vihaisena, että voisin rauhoittua! Minkä hemmetin sille voi, kun maha kääntyy koko ajan ympäri niin että kyyneleet valuu silmistä?



Oli vielä oman työpaikkani lääkäri!



Jälkikäteen vatsa oli kipeä siitä kaasusta, jota tutkimusta varten painettiin sisuksiin. Olin niin väsynyt, että nukuin loppupäivän. Silmien ympärille jäi petekkioita (verenpurkaumapilkkuja)

muutaman kerran joutunut tuota letkua nielemään ja pari kertaa menikin ihan suht hienosti. Mutta viimeisellä kerralla sain tosi voimakkaan refluksi-reaktion ja se tunne oli ihan kaamea. Tunsin tukehtuvani siihen paikkaan, vieläkin puistattaa kun muistelen. Lääkäri oli ihan asiallinen, näki tukalan olon mutta ei voinut sitä auttaa. Onneksi se on lyhyt toimenpide.

Toisilla se on helpompi, toisilla vaikeampi kokemus.

toimenpide ole, mutta kyllä siitä hengissä selviää.



Tuo aiemmin mainittu hengittämiseen keskittyminen on hyvä neuvo, sillä minäkin selvisin, kun alkoi yököttää ja tuntui kauhealta. Onneksi toimenpide on suhteellisen nopea, joten kauaa ei tarvinnut kärvistellä.



Sen olisi kyllä joku voinut etukäteen kertoa, että silmämeikkiä ei kannata laittaa ennen toimenpidettä - minulla valuivat kaikki ripsivärit ja kajalit pitkin poskia, kun silmistä tuli vettä.



Mutta kyllä siitä siis selviää!

ja molemmilla kerroilla psyykkasin itseni ajattelemaan olevani ihan muualla kuin siinä tilanteessa.

Rentoutuminen on avainsana ja keskittyy siinä alussa tekemään juuri niin kuin hoitaja ja lääkäri sanovat.

Tiedäthän, että tarvittaessa saat rauhoittavaa lääkettä ennen toimenpidettä.

mutta ihan oikeasti, ei niin pahakaan. Joo, yökkäyttää jatkuvasti ja silmistä valuu vettä mutta onneksi se ei kauaa kestä. Suosittelen kurkunpään puuduttamista, se tehdään sellaisella suihkeella. Mulla jouduttiin survomaan letku sisään kun yökkäysrefleksi oli niin voimakas etten voinut niellä. Kurkku oli hieman hellänä sen päivän mutta mitään pahaa oloa tms. siitä toimituksesta ei jäänyt.



En mitenkään innolla odota seuraavaa kontrollikäyntiä mutta turha sitä on märehtiä kun ei muutakaan vaihtoehtoa ole. Naisen on tehtävä mitä naisen on tehtävä.



Lykkyä tykö ap!

opiskeluaiakoina kaksi kertaa.



Toisella kerralla keskusairaalassa hommasta ei tullut mitään. Potilas repi itse jo letkua pois ja oli täysin paniikissa.



Toinen kerta yksityisellä sujui nopeasti ja helposti. Potilas tais yökätä pienesti kerran.



itsekin vaatisin rauhoittavaa.

ei onneksi satu. Ja kuten sanottu, hengittämiseen keskittyminen auttaa. Pahin yökkäysrefleksi tulee silloin, kun letku työnnetään sisään. Mutta kun se on mahassa, yökötys on vähäisempää ja silloin kannattaa tosiaan hengitellä ja ajatella jotain ihan muuta.

Itse olen ollut kerran gastroskopiassa ja menisin uudestaankin jos tarvetta ilmenee. Kurjinta on se alku kun letkua laitetaan mutta sitten vaan "yrität kestää". Hengittelet, laita leukaa rintaan päin ennemmin kun ylös päin. Älä tappele vastaan ja nopeasti se menee ohi. Koko ajan pystyt hengittämään. Yökkäilylle ei voi oikein mitään, niitä tulee vähän väliä mutta eipä siellä mahassa mitään ole mitä ylös tulisi. Koepalojen otto ei tunnu miltään.

Aina mennyt ihan hyvin. Viimeisellä kerralla pyysin diapamin ja nielupuudutuksen ja oli tosi helppo homma. Suosittelen puudutusta ehdottomasti. Voisin puudutettuna mennä koska vaan uudestaan.

Toimenpide on KAMALA! Makasin itse täysin paikallakin koko tutkimuksen ajan, mutta se oli silti hirveää. Jatkuva oksennusrefleksi, vedet silmistä ja todella ikävä olo. En mene uudestaan. Sinuna vaatisin ehdottomasti rahoittavaa...

Tekijä osasi asiansa, joten letku sujahti kurkkuun helposti ja nopeasti. Suuhun laitettiin aluksi "avauskappale", joka helpotti suun pitämistä auki toimenpiteen ajan.



Minusta oli ikävää, kun suupielestä valui kuolaa toimenpiteen ajan, mutta se kuului asiaan.



Gastroskopian jälkeen röyhtäilin vuolaasti, joka oli mielestäni kiusallista, kun en yleensä lajia harrasta... Pyytelin käytöstäni anteeksi henkilökunnalta. Tietenkin ihan suotta, koska se on heille arkea.



Toimenpidettä ei kannata pelätä. Ei ole kivulias. Ainoastaan ajoittain hieman epämiellyttävä.



Hyvin se sujuu! Onnea matkaan. :)

Yökötyksen pitää antaa tulla, jos se tulee. Letkuun ei saa tarttua. Vakuuttaa itselleen, että siinä on lääkärit vieressä. Pyydää puudutusta kurkkuun.

kamalaa. sattui, yökkäilin, itkin, valuin limaa ja vaahtoa koko ajan. kurrku äärimmäisen kipeä sen jälkeen. lääkäri meinas luovuttaa. ens kerralla tehdään nukutuksessa lääkärin toiveesta.



itsekin ennemmin synnytän ilman puudutuksia.



kamalinta maailmassa.

Onhan se kamalaa, mutta ei se kestä kauaa. Koitat vaan keskittyä hengittämiseen ja mietit että kohta se on ohi. Oksennusrefleksille ei vaan mahda mitään, maha pyörii ja pyörii. Silmät valuu vettä. Mutta tosiaan puudutesuihke auttaa jotain ja rauhoittavaakin saa.

sai sen puudutussuihkeen nieluun, ei rauhoittavia



ei pitänyt sitä kovin kauheana joskaan ei tietty miellyttävänäkään, itse odotin oven takana ja kuulin melkoisia röyhtäyksiä :)