Tämän takia lapset levottomia
Koska niistä tehdään levottomia!
Heti kun vauva syntyy, tulee puoli sukua katsomaan ensimmäisen kuukauden aikana. Jokainen pilipattaa ja lällättää kun sekopäät.
Turvakaukalossa roikkuu vähintään kaksi härveliä.
Sänkyyn on asennettu kunnon härvelit ja piiparit, mitkä pyörii ympyrää ja musiikki soi.
Leluja on sata ja pidetään huolta siiitä että lapsella on KOKO AJAN jotain tekemistä tai jokin pyörii tai piipaa kasvojen lähettyvillä.
Lapsia hyppyytetään ja viihdytetäään jollakin tavalla KOKO AJAN.
Ruokapöydässäkään ei ole rauhaa, siinäkin pitää olla leluja tai jokin pyörivä tai piipaava härveli.
Kommentit (33)
[
Minulla on kaksi poikaa, joista kyllä lähtee ääntä ja vauhtiakin, mutta silti tuntuu, että ovat poikkeuksellisia rauhallisuudessaan. Moni oikein yllyttää poikiaan riehumiseen, koska sellainenhan pojan pitää olla! Kun vauhti kiihtyy, alan itse usein puhua hitaammin, enkä ainakaan ala pikapikaa etsiä uutta ja uutta ja uutta virikettä. Tietty kiva löytää jokin rauhoittava tekeminen, mutta lapselle on hyvä kokea, että aina ei sormia napsauttamalla tulekaan supervirikettä kuin taivaan lahjana. Pitää miettiä itsekin, mitä tekisi, tehdä valmisteluja jne. Esimerkiksi oma äitini tuntuu uupuvan poikieni kanssa, mutta hänellä on todella sellainen tapa, että puhuu koko ajan lasten päälle, ei anna tulla tyhjää hetkeä, jotta eivät villiintyisi. No se hössötyshän vasta villiinnyttää!
18
[/quote]
Ihanaa, olet harvinaisuus! Kiitos! Pidä toi linja ja pysy yhtä viisaana, olet todellakin harvinainen äiti nykypäivänä!
Minä voin myöntää.. Olin itse 20/22 vuotias pentu kun tein omat ensimmäiset lapseni. Niistä tuli villejä ihan minun itseni takia.
En ollut rauhallinen ja menetin hermoni todella helposti. Mummut ja papat hoiti lapsiani paljon ja antoivat tehdä niiden ihan mitä vain. Pitihän minun ja mieheni päästä viettämään omaa aikaa.. huoh. Saisinpa nuo ajat muutettua ja olla parempi äiti.
Nyt olen 30vuotias ja raskaana, en tee samoja virheitä enään..
sit kun lapsia on useampi, niin vauva on häslingin ympärillä koko ajan. Vain eka ja ehkä jonkin verran toka lapsi voi saada rauhaa ympärilleen. Meillä ainakin toi nykyinen neljäs vauva etsii puuhakkaasti itse toimintaa koko. Lapset muuten puuhaa koko ajan, jos eivät nuku. Se vähän väsyttääkin, koska itse vois vaikka vaan olla.
synnäriltä lähtien pitäisi opettaa, että maailma on tylsä, kaikkea ei voi saada ja vanhempien perään on turha huutaa. Käpy käteen ja kyllä se siitä.
psljon vauva-taaperoaikana tylsyyttä kärsineet lapset ovat ne 5-8 v vilkkaimmat ja aggressiivisimmat, js eniten muita jäljessä vähän kaikessa.
Miten voit tietää kuin tylsää kenenkin perheessä on.
Oma poikani on aloittanut elämänsä täysin ilman erityisiä virikkeitä (lelut, juttelu, laulut, sadut, äidin huomio jne jne), ekat 2 vuotta. Seuraavat 3 vuotta meni lastenkodissa. Nyt, pian 7-vuotiaana, kehitysviiveitä on melkein joka alueella vaikka niitä kurookin kiinni huimaa vauhtia, ja suurimmalta osalta syynä juuri varhaislapsuuden virikkeettömyys ja huomion puute...
Tavaratulvasta ja jatkuvasta hössötyksestä ja menemisestä johtuva levottomuus on sitten asia erikseen...
psljon vauva-taaperoaikana tylsyyttä kärsineet lapset ovat ne 5-8 v vilkkaimmat ja aggressiivisimmat, js eniten muita jäljessä vähän kaikessa.
Miten voit tietää kuin tylsää kenenkin perheessä on.
Oma poikani on aloittanut elämänsä täysin ilman erityisiä virikkeitä (lelut, juttelu, laulut, sadut, äidin huomio jne jne), ekat 2 vuotta. Seuraavat 3 vuotta meni lastenkodissa. Nyt, pian 7-vuotiaana, kehitysviiveitä on melkein joka alueella vaikka niitä kurookin kiinni huimaa vauhtia, ja suurimmalta osalta syynä juuri varhaislapsuuden virikkeettömyys ja huomion puute...
Tavaratulvasta ja jatkuvasta hössötyksestä ja menemisestä johtuva levottomuus on sitten asia erikseen...
Tuossahan ei ole kyse virikkeiden määrästä sillä tavalla kuin tässä ketjussa on kirjoitettu, lapsihan on emotionaalisesti hylätty. Mikään lelu ei voi korvata pieleen mennyttä kiintymyssuhdetta. Onnea matkaan teille ja kaikkea hyvää :)
No ei ainakaan tämän ketjun perusteella niitä levottomia lapsia ole kellään että mitä te oikein vouhkaatte.
ei tee pelkästään käytös ja ympäristö vaan myös se mitä kaikkea lasten annetaan syödä!
Jotkut lapset käyvät hirmuisilla kierroksilla kaikesta keinotekoisesta lisäainemateriaalista. Limpparit, karkit, väriaineet yms. eivät kuulu lapsen jokapäiväiseen ruokavalioon.
psljon vauva-taaperoaikana tylsyyttä kärsineet lapset ovat ne 5-8 v vilkkaimmat ja aggressiivisimmat, js eniten muita jäljessä vähän kaikessa.
Miten voit tietää kuin tylsää kenenkin perheessä on.
Oma poikani on aloittanut elämänsä täysin ilman erityisiä virikkeitä (lelut, juttelu, laulut, sadut, äidin huomio jne jne), ekat 2 vuotta. Seuraavat 3 vuotta meni lastenkodissa. Nyt, pian 7-vuotiaana, kehitysviiveitä on melkein joka alueella vaikka niitä kurookin kiinni huimaa vauhtia, ja suurimmalta osalta syynä juuri varhaislapsuuden virikkeettömyys ja huomion puute...
Tavaratulvasta ja jatkuvasta hössötyksestä ja menemisestä johtuva levottomuus on sitten asia erikseen...
Onko lapsesi parivuotiaana adoptoitu vai jonkun päihdevammaisen lapsi?
Onhan noita dokumentteja maailma pullollaan kuinka noissa eräiden maiden lastenkodeissa lapset ovat apaattisia ja hakkaavat vain päätä seinään yms. Noitten lasten aivojakin oli kuvattu. Näillä virikkeettömillä lapsilla oli paljon pienemmät aivot ja ero oli huomattava ns. normaalissa kasvuympäristössä kasvaviin lapsiin, jotka saavat huomiota ja rakkautta.
Ja se että aikuiset raahaavat lapsiaan koko ajan johonki...
tyytymättömiä KOKO ajan, ja valittaa, kuinka heidän perheessään ei KOSKAAN TEHDÄ MITÄÄN ( joo kaikki lapset valittaa tuollaista välillä, nämä koko ajan), ja kyseessä on perhe, jossa mennään tukka putkellä koko ajan kissanristiäisitä toisiin.
tehdä tuollaisen aktiivisen vuosikkaan kanssa?
Tyttö ei vaan koskaan ole viihtynyt itsekseen öllöttelemässä vaan kaipaa puuhaa ja huomiota. Yritetty kyllä on, oishan se itsellekkin helpompaa =D
Hyviä neuvoja otetaan vastaan!
Minulla on kaksi poikaa, joista kyllä lähtee ääntä ja vauhtiakin, mutta silti tuntuu, että ovat poikkeuksellisia rauhallisuudessaan. Moni oikein yllyttää poikiaan riehumiseen, koska sellainenhan pojan pitää olla! Kun vauhti kiihtyy, alan itse usein puhua hitaammin, enkä ainakaan ala pikapikaa etsiä uutta ja uutta ja uutta virikettä. Tietty kiva löytää jokin rauhoittava tekeminen, mutta lapselle on hyvä kokea, että aina ei sormia napsauttamalla tulekaan supervirikettä kuin taivaan lahjana. Pitää miettiä itsekin, mitä tekisi, tehdä valmisteluja jne. Esimerkiksi oma äitini tuntuu uupuvan poikieni kanssa, mutta hänellä on todella sellainen tapa, että puhuu koko ajan lasten päälle, ei anna tulla tyhjää hetkeä, jotta eivät villiintyisi. No se hössötyshän vasta villiinnyttää!
18