Pitääkö masennuslääkityksestä kertoa lapsille?

Jos kyse on 16-18 -vuotiaista, heille voisi jo sanoakin, että on kärsinyt alakulosta ja siihen tarvitaan nyt lääkkelelistä apua. Mutta senkään ikäisten ei tarvitse kannatella vanhempaansa.

että minulla on semmoinen sairaus ja syön lääkettä jotta se ei uusisi. Olen nyt kunnossa, joten masis ei vaikuta elämäämme.

kohdallani olen lapsille ( 8 ja 10 v) kertonut ihan avoimesti niin itse sairaudesta kuin lääkityksestä. Toki tavalla jonka lapsi käsittää. Meillä on myös terapeuttini kotikäynnillä keskustellut lasten kanssa heidän tuntemuksistaan sairaudestani. Meillä tämä toimii, jokainen tekee kuitenkin ratkaisunsa omien tuntemustensa pohjalta. Voimia kaikille kohtalontovereille.

Vai tarkoititko lapsen syömää masennuslääkitystä? Minusta lapselle pitää ikä tasoonsa nähden kertoa mitä lääkkeitä hänelle syötetään ja mikä niiden toivottu vaikutus on. Vauvalle asian kertominen on ymmärrettävästi mahdotonta, mutta pienikin lapsi ymmärtää kun sen ikätasoisesti kertoo.



Toinen asia mikä pitää käsitellä on samassa yhteydessä on yksityisyys terveysasioissa ja että ihmiset luonnostaan juoruavat paljon eli vaikka vain kaverille kertoisi niin seuraus usein on että 'kaikki tietäää' Terveys- ja lääkityssyistä lapsia kiusataan yllättävän usein.

Alaikäiset lapset taas voivat turhaan huolestua. Tuskin e-pillereistäkään kerrot?

mutta en myöskään ehdoin tahdoin salailisi. Pitäisin lääkkeet lapsen näkymättömissä, mutta jos tämä syystä tai toisesta lääkkeisiin törmäisi ja niistä kysyisi, niin sitten selittäisin rehellisesti.



En kerro lapselle muistakaan lääkityksistä, joten miksi siitäkään. Lisäksi lapsen voi olla vaikea hahmottaa sitä, että vanhemman mt-ongelmat eivät johdu lapsesta, ole lapsen vika tai vaadi lapselta mitään ylimääräistä velvollisuudentuntoa tai vastuunkantoa, joten en haluaisi sillä kuormittaa.