Lue keskustelun säännöt.
Miehen isällä nuori uusi avovaimo - miten perintöasiat?
07.11.2011 |
Heh, kävi perinteisesti, eli appiukko erosi yht'äkkiä vaimostaan ja lyöttäytyi yksiin nuormman naisen kanssa. Avioero on tulossa voimaan ja omaisuus menee siis puoliksi anopin ja apen välillä.
Tilanne on siis tämä:
- miehen isä on n. 70-vuotias ja pitkäaikaissairas (etenevä ja lopulta kuolemaan johtava sairaus, joka vaikuttaa sekä psyykeen että fyysiseen vointiin; todennäköisesti oikeustoimikelpoisuus lähtee muutamassa vuodessa)
- isällä omaisuutta noin 300 000€, jonka todennäköisesti nyt laittaa yhteiseen asuntoon uuden avovaimonsa kanssa sekä yhteiseen kesämökkiin avovaimonsa kanssa
- miehen isällä loistavat eläketulot (n. 4000€/kk)
- miehen äiti sai itselleen asunnon, mutta eläke on vain kansaneläke
Mieheni miettiikin nyt, että meneekö hänen isänsä koko omaisuus sitten kuollessa tälle uudelle avovaimolle, jos he ostavat yhteisen asunnon? Eli perintö, joka olisi muuten mennyt mieheni äidille ja heidän yhteisille lapsilleen menisikin nyt tälle uudelle tulokkaalle? Voiko olla näin?
Miehen isä on karsea narsisti, joka voi ihan pahuuttaankin tehdä kaikkea, mutta kyllä aika ikävän tempun teki vanhalle vaimolleen jättämällä tämän eläkeiässä ja ihan yllättäin.
Kommentit (26)
Että isäsi rahat ovat ISÄSI rahoja. Hän tekee niillä just niinkuin haluaa. Ja nai kenet haluaa, ja vaikka laittaa omaisuutensa kenen nimiin haluaa.
He hoitavat ex-puolisonsa kanssa eron miten itse parhaaksi näkevät.
Kamala poru toisen ihmisen omaisuudesta.
Näinkö arvotat vanhempasi? Sillä rahalla joka "muka" kuuluu lapsille?
Anna vanhempiesi elää omaa elämäänsä, ja olla onnellisia. Miten se voi olla sinulta pois, sillä heidän omaisuutensa ei ole koskaan sinun ollutkaan.
Vai olisiko tässä taustalla kuitenin vanhempien eroahdistus? Oli miten oli, se ei kuulu teille. Kuten ei sinunkaan omaisuutesi ja erosi (jos sellainen kohdalle osuisi) kuulu heille.
Miten voi olla noin vaikeaa nykysuomessa rakastaa pyytettömästi läheisiään, ilman jatkuvaa kyttäämistä rahojen perään tms.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen isä on karsea narsisti, joka voi ihan pahuuttaankin tehdä kaikkea, mutta kyllä aika ikävän tempun teki vanhalle vaimolleen jättämällä tämän eläkeiässä ja ihan yllättäin.
Ihan samalla tavalla moni nainen jättää miehensä, koska nyt vain tuntuu siltä.
Mielestäni tällä vanhemmalla herralla on täysi oikeus tehdä omaisuudellaan juuri niin kuin haluaa, eli hän voi eläessään antaa sen pienemmissä erissä tälle avokilleen. EX-puoliso ei tule perimään mitään miehen kuoltua, hänhän ei ole enää missään suhteessa mieheen. Eikä siis tule olemaan miehen leskikään. Miksi jälkipolvet odottavat kieli pitkällään perintöä, jota kenelläkään ei ole velvollisuutta jättää.
omaisuutensa uudelle avovaimolleen, voi miehesi silti vaatia lakiosaa. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
Minun mies omisti oman asunnon ennenkuin menimme naimisiin, hän muutti asumaan minun omistamaani asuntoon kun aloimme seurustelemaan. Sitten menimme naimisiin ja rakensimme oman asunnon.
Myimme minun asunnon ja sen rahat käytettiin rakentamiseen. Meillä ei ole avioehtoa.
Jos eroaisimme, tuo miehen vanha asunto ei kuuluisi minulle millään lailla. Se olisi täysin mieheni omaisuutta, sillä en ole asunut siinä päivääkään. Näin kertoi lakimies meille. Kätevää vai mitä?!
Jos on lakimies moista kertonut niin ihmettelen. Mikäli avioparilla ei ole avioehtoa niin leski perii puolisonsa kaiken omaisuuden myös ennen avioliittoa hankitun vaikka omaisuus olisi ollutkin vain hänen "nimissään". Mikäli puolisolla on elossa olevia lapsia edellisestä liitostaan niin heille kuuluu tietysti lakiosa pesän varallisuudesta.
joku on 50 vuotta tuollaisen tyypin kanssa naimisissa? Rahan takia ilmeisesti. En nyt kauheasti säälisi tuota miehesi äitiä, itsehän hän on valintansa tehnyt jäädessään tuollaisen tyypin kidutettavaksi vuosikymmeniksi.
Ja tuolla taustalla, ei luulisi olevan suuri ihme, että miehesi isä käyttäytyy yhä törkeästi. Luultavasti menee uudestaan naimisiin ja jep, sinne menee rahat. Eiköhän uusi vaimoke osaa junailla asiat sopivasti. Vähän myöhään olette kyllä heränneet puolustamaan miehesi äidin oikeuksia. Avioeron yhteydessä tehdyssä osituksessa olisi pitänyt olla lakimiehen jämäkämpänä. Vai onko äidin saama asunto arvokas? Sittenhän sen voi myydä ja siirtyä vaatimattomampaan ja rahoittaa terveydenhuoltokuluja välirahalla?