Pieni lapsiystävällinen koirarotu joka ei tarvitse paljon liikuntaa?

älä koskaan vie sitä muualle kuin pihallesi, sinnekin vain hetkeksi kerrallaan. älä missään tapauksessa käy koirakoulussa. ruoki sitä vain pöydästä, anna sen nukkua vieressäsi ja puhu sille kuin vauvalle. muista, että koira on herrasi, koiraa tulee käsitellä kuin lasta, älä vain missään nimessä komenna sitä äläkä ainakaan opeta sille minkäänlaisia käytöstapoja. ja muista, koirat vihaavat liikuntaa ja haluavat päivät häkkiin suljettuina.

Av-palsta on näköjään taas parhaimmillaan :D. En halua lelua vaan seuraa. Yksin kotona istuessa (silloinkin kun selkä on ok) olisi ihanaa kun olisi joku jota helliä. Ja selän ollessa kunnossa liikkuminen onnistuu. Tänä vuonna olen ollut sairaslomalla yhteensä pari kuukautta kahden-kolmen viikon pätkissä. Yritän tällä siis sanoa että en pysty kävelemään 5-10km:n päivässä koiran kanssa joka päivä, niin kuin ilmeisesti kaikki muut koiranomistajat tekee, vaan etsin rotua joka ei tarvitse yhtä paljon liikuntaa. Siinä lienee olemme yksimielisiä että eri rotuiset ja kokoiset koirat tarvitsevat erilaisia määriä liikuntaa?

ap

Mukava ja eloisa koira ja trimmattavana rotuna ei karvanlähtöä

Mukava ja eloisa koira ja trimmattavana rotuna ei karvanlähtöä

meidän lapset ovat näistä ihan sekaisin, ovat niin hauskoja tyyppejä :)

jaksaa mukavan lenkin, mutta ajoittain pärjää ilmankin, kunhan jaksaa vaikka sisällä leikkiä ja juoksuttaa vaikka pallon perässä pitkin päivää.

Ihmetyttää tosiaan että jotkut kasvattajat pitävät ihan riittävänä päivittäisenä ulkoiluna pihalla piipahdusta. Eikä tosiaan ole kyseessä satunnaiset päivät vaan yleinen käytäntö. Mäkin tiedän perheen jossa on yleensä 5-6 pikkukoiraa + pennut enkä ole niitä juuri lenkillä nähnyt. Emäntä kyllä pitää hienoja nettisivuja ja harjaa ja trimmaa koiriaan kuistilla, mutta lenkille ei vie. Ellei sitten laita koiria autoon ja mene lenkille jonnekin muualle. Mutta en ole kyllä nähnyt koirien autoonlastaustakaan koskaan.

Mopsi on juuri kuvailemasi koirarotu :) Viihtyy sylissä ja sohvalla, ystävällinen, lapsirakas, ei hauku... ainakin meidän mopsi :D Lenkkeilee mielellään lyhyitä matkoja. Itseppäinenkin osaa olla, ja syö helposti liikaa.



Muista kuitenkin että koiran otettuasi sitoudut pitämään sitä n.15 vuotta ja hoitamaan parhaasi mukaan. Vaihtoehtona ei ole että kokeilet jaksatko olla koiranomistaja.

Vaikka olisikin se piha, jonnen sen voi päästää. Jos liikkuminen ei onnistu, ei koiraa välttämättä kannata ottaa. Vähillä virikkeillä ja liikunnalla koira saattaa alkaa käyttäytyä huonosti.

Jos jokapäiväisen lenkityksen järjestäminen on epävarmaa ja kissoille olet allerginen, olisi mielestäni ehkä paras vaihtoehto esimerkiksi kani tai marsu. Tietenkään nekään kaikki eivät ole sylissä viihtyviä, mutta parempi vaihtoehto kuin suurempia kuvioita ja liikettä tarvitseva koira.

Periaatteessa lenkin voi satunnaisesti jättää väliinkin tai korvata leikkimisellä. Kannattaisi kuitenkin hankkia koiralle vaikka ostettu lenkittäjä jos satut jäämään parinkin viikon sairaslomalle. Kannattaa hankkia koira, joka tykkää noutaa vaikkapa palloa tai frisbeetä. Pallon viskely onnistuu pienelläkin pihalla tai isossa huoneessa ja onnistuu vaikka istualteen jos koira osaa tuoda pallon sinulle. Mutta ilman lenkkiapua en kyllä suosittelisi koiraa hankkimaan. On myös koiran persoonasta kiinni tykkääkö edes lenkkeillä vai vaatiiko toisenlaista aktiviteettia.

Pieni, kiltti rotu. Pitää liikunnasta, mutta pärjää myös pienillä lenkeillä kodin lähellä ihan hyvin. Liikunnan tarvetta voi purkaa hyvin myös sisällä esim. palloleikeillä noin pienen koiran kanssa...



Meidän chini oli säkäkorkeudeltaan 25cm, alle 3kg, leikkisä, rauhallinen, viihtyi hyvin pienessä asunnossa.

ihan jokainen koirarotu tarvitsee ne päivittäiset lenkit - jos niitä et pysty koiralle tarjoamaan niin älä ota koiraa.

Miten olisi kissa?

Mopsit on tosi lapsirakkaita, eivätkä kaipaa liikuntaa kuin n. 2-5 kilometriä päivässä. Meidän mopsille riittää usein ihan vain lasten kanssa pihalla juokseminen ja on sen jälkeen koko illan ihan väsynyt! Suosittelen tutustumaan rotuun! On todella helppohoitoinen ja rakastettava!

ovatko ihmiset todella näin idiootteja? Pienikin koira tarvitsee lenkitystä, sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvointinsa kannalta. Jos koiraa ei pysty päivittäin lenkittämään, ei koiraa kannata ottaa ellei sitten halua kiusata elävää eläintä omista itsekkäistä syistä.

Isokin koira väsyy pienestä riehunnasta jos sillä on huono kunto. Mopsi kyllä jakaa kunnon lenkit ja riehunnat jos sillä on peruskunto kunnossa.

kilttejä, seurallisia eivätkä kaipaa pitkiä lenkkejä.

Chihuahuan omistajana (12-vuotias uros) voin kertoa, että pienillekin koirille ulkoilu, liikunta ja muiden koirien tapaaminen ja reviirinmerkkaus ovat elämän suola! En ikinä voisi riistää sitä koiraltani, joka pikkuruisesta koostaan huolimatta jaksaisi vaikka kuinka pitkiä lenkkejä vielä vanhempanakin herrana.



Älä ota ainakaan urosta, älä vilkasta/energistä rotua äläkä mielellään pentua. Joku vanha hissukka, josta tiedetään, ettei kaipaa juuri lenkitystä, voisi olla hyvä. Ja sitten jos koiran otat, niin sitoudut siihen koko sen eliniäksi. Ja huolehdit sen perustarpeista, joihin ulkoilu kuuluu. Myös leikitys ja koiran kasvattaminen voivat olla aika hankalia jos selkä vihoittelee. Lapsille vastuuta elävästä eläimestä ei voi luovuttaa.



Anna koiran olla koira. Jos kaipaat jotain syliisi, niin hanki vaikka tyyny.

Ystävällinen lapsille ja kaikille ihmisille, ei hauku, iloinen, kaunis viuhkahäntä, pieni seurakoira, joka pärjää vähemmällä lenkityksellä.



Cavaliereita kannattaa hommata vain kunnon kasvattajalta, kun niissä on sukuvikoja. Kunnon kasvattajilta voi löytää terveitä yksilöitä!