mitä mieltä: kun vauva 5vk, mies poissa 5vk

no jos matka on pakollinen, niin sitten vaan. Oma mieheni ei varmaan suostuisi jos vaan olisi vaihtoehtoja.



Mä lähtisin kanssa mukaan.

ollut viimiset puoli vuotta lapsen kanssa kaksistaan. Mies on armeijassa ja tulee viikonloppusin kotiin, jos edes sitäkään. Se on tottumis kysymys. Alussa se tuntuikin kamalalta, nyt siihen alkaa tottua ja kohta se on ohi. Joten 5 viikkoa menee todella nopeasti ja 5 kk:n ikäinen vauva ei vielä osaa niinkään ihmeellisiä asioita sun muuta. Meillä lapsi on vuoden ikäinen, oppinut kävelemään ja jne sinä aikana kun mies on ollut poissa. Mies on jäänyt paitsi kaikista. Se harmittaa. Mutta tosiaan, asennoitusmis kysymys.

kunnioittaa miestä joka vapaaehtoisesti haluaa olla pienestä vastasyntyneestään erossa viikkokausia.

Mutta jokainen tyylillään...



Kyse ei ole pärjäämisestä vaan siitä mitä perhe ja vastuu kullekin merkitsee.

olin viikkoja yksin esikoisen kanssa ja olin henkisesti ja fyysisesti tosi loppu ja jälkikäteen ajatellen hirveä äiti lapsellemme, joten itse en mielellään miestä päästäisi. Meillä tosin poissa oloa oli enemmän ja vähemmän lähes vuoden. Huolehdi ainakin että et joudu aivan yksin oleen tuota aikaa..

Mulla olis varmaan lähtenyt järki, jos ei mies olis ollut tuossa vaiheessa paikalla. Vauvallamme todettiin myöhemmin maitoallergia ja siihen liittyvä refluksi, ja vauva huusi ja kirkui ensimmäiset kuukautensa aika lailla 24/7. Vaunuissakin nukkui vain 15 min. pätkiä. Että näin. Mutta "tavallisen" vauvan kanssa tietty pärjää yksinkin.

Vauva oli vielä pienempi, meidän toiseksi vanhin. Pärjäsin. Ja sain toki hiukan apuakin, varsinkin silloin 5-vuotiaalta isosiskolta. Mikä ihmeen itse maksettu työmatka? Kyllä työmatkoilla pitäisi voida käydä, mutta siis toimenkuvan ja palkan vuoksi.

niimpä. kulostaa vähän siltä, että apn mies on päättäny lähtee lipettiin. "Joo mä lähen tutkimaan dinosauruksia, se on sellanen mun oma pikku työmatka"

Aha, täällä onkin juttu jatkunut! No, mies on siis sellaisella alalla että työtilaisuudet joko otetaan tai sit ei tarvi tehä mitään. On independent/freelance -pohjalla, ja nyt tää yks ryhmä tarjos tilaisuutta lähteä mukaan. Ens kesänä sit niitetään hedelmät tästä, mut jo pelkästään tästä syntyvät kontaktit ja tulevat työkeikat kannattaa. Itse maksettiin lennot (saa takas sit kesällä), majotus ja ruoat tulee muualta. Tästä puhuttu jo pitkään, päivämäärät ei tietenkään meistä riipu mut mies sai tingittyä lähdön niin että vauva JO 5vk (ehdotettiin heti syntymän jälk), ja mä sain tingittyä poissaolon 2kk:sta 5vkoon. Tiesinhän mä ettei mun mies oo mikään 9-17 toimistomies, mut en mä sellasta halunnutkaan. Matkan jälkeen tekee taas kuukausiakin töitä kotoa, eli sit nähään paljon. Mun vanhemmat ja sisko asuu lähellä, miehen veli käy lähellä töissä, mulla on ystäviä. Mikä hätä mulle vois tulla?? Ja luotan mieheen, ei se meitä pakoon lähde, vaan tarttuu mun tukemana elämänsä tilaisuuteen. Varmasti ikävöi, mut tuskin kukaan meistä menettää mitään peruuttamatonta.