Minun mielestäni jo hyvin pienestä pojasta näkee, onko hän isompana suosittu tyttöjen keskuudessa.
Kunhan vaan mietin tällaista ihan vähäpätöistä asiaa. Vanhempi poikani on jo aika pienestä, vaikka on hyvinkin äijä, pitänyt vaatteita tietyllä tavalla ja tietynlaisia. Jossain iässä se, miten pukeutuu ja kävelee ja käyttäytyy on aika isossa osassa siinä, onko ns. suosittu tyttöjen (ja poikien) mielestä. Minusta se on vaan hassua, että hän luonnostaan osaa pitää oikein vaatteita, ts. roikuttaa vähän housuja ja pipo on samalla tavalla kuin muilla pojilla ja taki vähän roikkuu hartioista :D Ja kävelytyyli on sellainen hieman lompsiva ja rento.
Ymmärtääkö joku, mitä sanon. Muistan kouluaikana, kun oli näitä, joilla housut olivat esim. kainalossa ja usein tällaisista vähäpätöiseltä tuntuvista asioista osin ehkä johtuen sellaiset eivät olleet kovin suosittuja. Ja en sano, että pitäisi olla suosittu, itse ehkä kannatan enemmän epäsosiaalisi ja älykkäitä... kunhan vaan olen pistänyt tällaisen asian merkille.
Kommentit (74)
mielestäni säännöt muuttuvat ja aletaan katsoa muutakin. Lapset ovat aika raakoja, jos ei osaa yhtään pukeutua ja pitä 'omituisia vaatteita', muistan, että sellaiset olivat aina jotenkin epäsuosittuja. Oikeastaan väitän, että pukeutumis- puhumis- ja kävelytyylillä on ylättävän iso merkitys lapsena (ja tuntuu, että tietyissä kulttuureissa se on perusta suosituimmuudelle jopa aikuisena, mikä on sitten toinen tarina...) Aikuisena paino siirtyy sitten, ainakin älykäillä ihmisillä, muihin tekijöihin. ap
Luin ensin viestisi huolimattomasti ja luulin, että pointtisi oli, että oletat vanhemmasta pojastasi, että hän EI tule olemaan suosittu tyttöjen keskuudessa. Koska "äijä, joka roikottaa housuja ja kävelee lompsimalla" ei nyt suoraan sanottuna kuulosta kovin lupaavalta. Mutta lohdutuksen sana sinulle: ei pikkupojan vaatteista tai kävelytyylistä pysty päättelemään mitään siitä, millainen flaksi hänellä käy joskus 15 vuoden kuluttua. Noista merkeistä ei myöskään voi sanoa, onko hän älykäs, sosiaalinen vai mitä. Eikä se suosio tyttöjen keskuudessa tuollaisista asioista tulekaan, mitä tuossa hahmottelit.
Lapsilla siihen kuka on suosittu vaikuttaa ne ulkoiset piirteet pukeutumis ja hiustyyliä, sekä puhumistyyliä myöden paljon. Näiden lisäksi ulkoiseen olemukseen kuuluu vielä ihan se fyysinen ulkonäkö, eli minkäkokoisena ja näköisenä on sattunut syntymään. Mutta kyllä niillä pojilla auttaa tyttöjen kanssa myös todella paljon se jos osaavat olla luontevasti tyttöjen kanssa.
Vaikea sanoa näkyykö tuo kaikki suoraan alle kouluikäisistä vielä, mutta ala-asteella jo kyllä suht hyvin. Lisäksi kaikkien suosion salaisuus ei tarvitse olla se sama, jokaisella on se oma vahvuus. Mutta varsinkin positiiviset kokemukset ruokkivat onnistumista ja kierre on valmis.
Ja valitettavasti moni aikuinenkin on pinnallinen ja ei välttämättä tietyntyyppiset ulkoisen olemuksen omaavat aikuisetkaan tule koskaan suosituiksi vastakkaisen sukupuolen keskuudessa. Eli voi olla että se älykäs ja hyvinkäyttäytyvä, mutta tietyn ulkoisen habituksen omaava ei koe sitä suosiota myöhemminkään. Mutta toisaalta taas monelle aikuiselle riittää että löytää sen yhden ihmisen joka on kiinnostunut:)
mielestäni säännöt muuttuvat ja aletaan katsoa muutakin. Lapset ovat aika raakoja, jos ei osaa yhtään pukeutua ja pitä 'omituisia vaatteita', muistan, että sellaiset olivat aina jotenkin epäsuosittuja. Oikeastaan väitän, että pukeutumis- puhumis- ja kävelytyylillä on ylättävän iso merkitys lapsena (ja tuntuu, että tietyissä kulttuureissa se on perusta suosituimmuudelle jopa aikuisena, mikä on sitten toinen tarina...) Aikuisena paino siirtyy sitten, ainakin älykäillä ihmisillä, muihin tekijöihin. ap
Luin ensin viestisi huolimattomasti ja luulin, että pointtisi oli, että oletat vanhemmasta pojastasi, että hän EI tule olemaan suosittu tyttöjen keskuudessa. Koska "äijä, joka roikottaa housuja ja kävelee lompsimalla" ei nyt suoraan sanottuna kuulosta kovin lupaavalta. Mutta lohdutuksen sana sinulle: ei pikkupojan vaatteista tai kävelytyylistä pysty päättelemään mitään siitä, millainen flaksi hänellä käy joskus 15 vuoden kuluttua. Noista merkeistä ei myöskään voi sanoa, onko hän älykäs, sosiaalinen vai mitä. Eikä se suosio tyttöjen keskuudessa tuollaisista asioista tulekaan, mitä tuossa hahmottelit.
jonka vaatteet ovat Tarjoustalosta. Ehkä vaatteita enemmän merkitsee luonne.
Luotan siihen, että vaistojensa avulla he valitsevat rohkeasti ne tytöt, joista eniten pitävät ja huolehtivat sen jälkeen molemmin puolin toimivista suhteistaan. Opetan heille, että poikien on oltava tyttöjen luottamuksen arvoisia. Ketä tahansa tyttöä ei huolita, koska on tunnettava vastuunsa rakkaudessa, mutta kun oikeat osuu kohdalla, niin täysillä vaan hurmaamaan.
21.
eli en välttämättä olisi kamalan onnellinen pojasta, joka on pissispyydys. Yleensä pojat etsivät äitinsä kaltaista naista, joten ...
Myös karismaa on joillakin pikkulapsilla eli se unohtui.
Pelkään vain, ettei tulisi sellaista naistenkaatajaa tai ulkonäkötyyppiä eli on se murhe siinäkin.
olet lapsistasi. Kenenkään lapset eivät varmasti ole noin mahtavia, mutta se, että äitinä pystyy ajattelemaan omista lapsistaan noin tekee heille hyvän itsetunnon. Ehkä liian hyvän, mutta ei siitä heille itselleen varmasti ole haittaa.
Esimerkiksi, on todella omituista, jos joku kättelee kaverinsa, mutta näet asian positiivisena.
On aina ryhdikäs. Tervehtii kätellen synttärivieraansakin. Älykäs ja sosiaalisesti taitava. Ehkä mallinvartaloinen myös aikuisena. Hassua, koska synnytys-sairaalassa tarkastuksen tehnyt lastenlääkärikin sanoi hänestä, että hän on vartalonsa mittasuhteilta koulukirjaesimerkki poikavauvasta (suvussamme on malleja ja urheilijoita). Pitää siisteistä ja klassisista vaatteista.
Nuorempi pojistani on hurmuri. Komea myös niinkuin veljensäkin, mutta villimmällä ja intuitiivisemmalla tavalla. Halailee jo päiväkoti-ikäisenä tyttöjä ja taputtaa olkapäälle poikia. Välillä painii ja ottaa matsia, kun löytää sopivaa seuraa, mutta ei satuta. Ryhmänsä tykätyin niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa, koska puolustaa pienempiään, on hauska, eikä kiusaa ketään. Äiti saa poskipusuja mielin määrin ja koska tykkää pussailla, niin tästä ei varmasti ole haittaa myöhemmin tyttöjenkään kanssa. Onnellinen ja rento. Tarkka vaatteistaan ja tyylistään, että on muodissa mukana. Farkkujen on roikuttava vähän. Valitsee ostoksilla vaatteensa tarkalla muoto- ja värisilmällä itse.
mielestäni säännöt muuttuvat ja aletaan katsoa muutakin. Lapset ovat aika raakoja, jos ei osaa yhtään pukeutua ja pitä 'omituisia vaatteita', muistan, että sellaiset olivat aina jotenkin epäsuosittuja. Oikeastaan väitän, että pukeutumis- puhumis- ja kävelytyylillä on ylättävän iso merkitys lapsena (ja tuntuu, että tietyissä kulttuureissa se on perusta suosituimmuudelle jopa aikuisena, mikä on sitten toinen tarina...) Aikuisena paino siirtyy sitten, ainakin älykäillä ihmisillä, muihin tekijöihin. ap
Luin ensin viestisi huolimattomasti ja luulin, että pointtisi oli, että oletat vanhemmasta pojastasi, että hän EI tule olemaan suosittu tyttöjen keskuudessa. Koska "äijä, joka roikottaa housuja ja kävelee lompsimalla" ei nyt suoraan sanottuna kuulosta kovin lupaavalta. Mutta lohdutuksen sana sinulle: ei pikkupojan vaatteista tai kävelytyylistä pysty päättelemään mitään siitä, millainen flaksi hänellä käy joskus 15 vuoden kuluttua. Noista merkeistä ei myöskään voi sanoa, onko hän älykäs, sosiaalinen vai mitä. Eikä se suosio tyttöjen keskuudessa tuollaisista asioista tulekaan, mitä tuossa hahmottelit.
jonka vaatteet ovat Tarjoustalosta. Ehkä vaatteita enemmän merkitsee luonne.
että yläasteella ne nörtit ja ns rumilukset on nyt aikuisiässä komeita,menestyneitä ja rahakkaampia kuin ne yläasteen sen hetkiset villit pojan viikarit joita jokainen tyttö kuolasi..ne ovat useimmiten niitä perus raksaäijiä jotka kulkee kotona kalsarit jalassa kaljamajoineen :D
En sanonut missään vaiheessa, että se on hyvä asia, että pukeutuu 'trendikkäästi', joten ei tarvitse vetää hernettä nenään. En tosin myöskään usko, että se tarkoittaa, että poikani menee amikseen.
Uskon, että voi yhdistää tyylikkyyden ja fiksuuden ja jälkimmäistä koetan kasvattaa pojalleni, kun taas sinun tehtäväsi äitinä on mielestäni kasvattaa vähän tuota ensimmäistä. Eikös niin? Lukiossa ei tarvitse vielä pukeutua - eikä muutenkaan vapaa-ajalla - ekonomityyppisesti. Tiedän useita rennosti pukeutuvia ekonomeja, jotka ovat suositumpia ihan aikuisenakin kuin nämä 'ekonomityyppiset'.
Poikani on myös vasta 6-vuotta, joten en vielä leimaisi amiksen tupakkarinkiin.
Kasvatuksen tehtävä on vähentää eroja, ei kasvattaa niitä. Jos lapseni olisi omituisesti pukeutuva introvertti, yrittäisin saada hänestä normaalisti puketuvaa vähemmän introverttiä. Ja nyt ehkä vähän toisinpäin siis.
t. Ap
Poikani, tuo pienestä pitäen kaikkea muuta kuin äijä, on nyt lukiossa kovasti suosittu, vaikka asu on ekonomityyliä eikä takki roiku hartioista. Amiksessa poikasi saattaa menestyä tupakkaringissä, elämässä välttämättä ei.
ihana kuvaus!! :))
Valitettavasti mieleeni tuli taas myös se, kuinka maailma on erilainen tytöille ja pojille. Mitä sanottaisiin tytöstä, joka ottaa kaien irti poikien suosiosta :/
Yleensä ne ns pissishuorat, jotka ottavat kaiken irti tai oikeastaanhan he antavat kaiken niin he eivät ole suosittuja sillä tavalla, heitä vaan pannaan ja käytetään hyväksi.
En sanonut missään vaiheessa, että se on hyvä asia, että pukeutuu 'trendikkäästi', joten ei tarvitse vetää hernettä nenään. En tosin myöskään usko, että se tarkoittaa, että poikani menee amikseen. Uskon, että voi yhdistää tyylikkyyden ja fiksuuden ja jälkimmäistä koetan kasvattaa pojalleni, kun taas sinun tehtäväsi äitinä on mielestäni kasvattaa vähän tuota ensimmäistä. Eikös niin? Lukiossa ei tarvitse vielä pukeutua - eikä muutenkaan vapaa-ajalla - ekonomityyppisesti. Tiedän useita rennosti pukeutuvia ekonomeja, jotka ovat suositumpia ihan aikuisenakin kuin nämä 'ekonomityyppiset'. Poikani on myös vasta 6-vuotta, joten en vielä leimaisi amiksen tupakkarinkiin. Kasvatuksen tehtävä on vähentää eroja, ei kasvattaa niitä. Jos lapseni olisi omituisesti pukeutuva introvertti, yrittäisin saada hänestä normaalisti puketuvaa vähemmän introverttiä. Ja nyt ehkä vähän toisinpäin siis. t. Ap
Poikani, tuo pienestä pitäen kaikkea muuta kuin äijä, on nyt lukiossa kovasti suosittu, vaikka asu on ekonomityyliä eikä takki roiku hartioista. Amiksessa poikasi saattaa menestyä tupakkaringissä, elämässä välttämättä ei.
tai ostaa Hilfigeriä, Hugo Bossia ja Paul Smithiä. Minun tehtäväni äitinä on ihmetellä, miksi poika ei halua kerätä naisia lötköttävissä housuissa ja vinosti päähän isketyssä pipossa. Kun se on niin äijä.
Oletat, että lapsestasi tulee suosittu vai oletat, että tulee epsuosittu? En oikein ymmärrä, miksi on tärkeää luonnostaan roikottaa vaatteitaan tai mitä tekemistä sillä on vastakkaisen sukupuolen suosion kanssa. Fiksu tyttö seurustelee ihmisen eikä vaateripustimen kanssa.
että hyvin usein näistä yläaste"nörteistä" tulee aikuisena niitä kiinnostavimpia, kunnon miehiä. Aikuistuttuaan osaavat pukeutua, olla ihmisiksi ja osaavat luonnostaan käyttäytyä, toisin kuin ne kaupungilla yöt pörräävät ja tyttöjen piirittämät jätkät, joista ei tunnu kunnon ihmisiä tulevan kuin vain harvoista... Oma mieheni on ollut yläasteella ja lukiossa ns. nobody, mutta nyt kääntää kaikkien naisten päät ja on vielä älykäs ja opiskellutkin. Mahtaa niitä lukiotyttöjä nyt harmittaa ;)
Ja mun mielestä ala-asteikäisestä on paha vielä ennustaa mitään, mutta yläasteella se suunta alkaa jo selvästi näkyä että mihin "kastiin" poika kuuluu suosituimmuudessa.
ihana kuvaus!! :))
Valitettavasti mieleeni tuli taas myös se, kuinka maailma on erilainen tytöille ja pojille. Mitä sanottaisiin tytöstä, joka ottaa kaien irti poikien suosiosta :/
Yleensä ne ns pissishuorat, jotka ottavat kaiken irti tai oikeastaanhan he antavat kaiken niin he eivät ole suosittuja sillä tavalla, heitä vaan pannaan ja käytetään hyväksi.
osoittaa juuri sen maailman erilaisuuden tytöille ja pojille.
Se että nimität jotain tyttöä pissishuoraksi, kertoo kaiken. Tytöt on edelleen huoria.
Oletat, että lapsestasi tulee suosittu vai oletat, että tulee epsuosittu? En oikein ymmärrä, miksi on tärkeää luonnostaan roikottaa vaatteitaan tai mitä tekemistä sillä on vastakkaisen sukupuolen suosion kanssa. Fiksu tyttö seurustelee ihmisen eikä vaateripustimen kanssa.
Ja kuten joku sanoi, jokaisella on omat vahvuutensa.
Esikoiseni on laiha ja melko pienikokoinen, mutta äärimmäisen taitava sosiaalisesti. Hänestä tykkää sekä tytöt että pojat, vaikka ei ole erityisen komea tms. Pukeutuu ihan keskivertosiististi, vaikka mä joudun aina aika ajoin huomauttelemaan, ettei työnnä lahkeita sukkien sisään, tai päälipaitaa housuihin tms. Hän on rento ja mukava kaveri, lisäksi luokkansa priimus.
Keskimmäiseni on todella kaunis kasvoiltaan, eli todella suloinen. Häntä on oltu "viemässä vihille" kaverityttöjen toimesta niin kauan kuin ne tytöt on osanneet puhua. Tämä poika itse ei piittaa tytöistä yhtään, eikä osaa olla heidän kanssaan luontevasti. Kokee kaiken huomion kiusallisena, ja haluaa leikkiä vain poikien kanssa.
Kuopus taas on syntymästään asti ollut potentiaalisesti komea mies, ja ihan älytön flirtti&huumorimies muutenkin. Hänellä oli jo 2-vuotiaana mielitietty, jota aina halaili ja pussaili, ja sama jatkuu tämän yhden tytön kohdalla nyt 4-v iässäkin.
nainen ylipäätään nimittää huoriksi :( t. ap
ihana kuvaus!! :))
Valitettavasti mieleeni tuli taas myös se, kuinka maailma on erilainen tytöille ja pojille. Mitä sanottaisiin tytöstä, joka ottaa kaien irti poikien suosiosta :/
Yleensä ne ns pissishuorat, jotka ottavat kaiken irti tai oikeastaanhan he antavat kaiken niin he eivät ole suosittuja sillä tavalla, heitä vaan pannaan ja käytetään hyväksi.
osoittaa juuri sen maailman erilaisuuden tytöille ja pojille.
Se että nimität jotain tyttöä pissishuoraksi, kertoo kaiken. Tytöt on edelleen huoria.
ihana kuvaus!! :))
Valitettavasti mieleeni tuli taas myös se, kuinka maailma on erilainen tytöille ja pojille. Mitä sanottaisiin tytöstä, joka ottaa kaien irti poikien suosiosta :/
Yleensä ne ns pissishuorat, jotka ottavat kaiken irti tai oikeastaanhan he antavat kaiken niin he eivät ole suosittuja sillä tavalla, heitä vaan pannaan ja käytetään hyväksi.
osoittaa juuri sen maailman erilaisuuden tytöille ja pojille.
Se että nimität jotain tyttöä pissishuoraksi, kertoo kaiken. Tytöt on edelleen huoria.
Joka vuosikertaan mahtuu se ns huorakin. Täällä on opetettu, että kaikista tärkein omininaisuus pojissa on loppujen lopuksi kullin koko :)
En mistään lölöttävistä pöksyistä tms. Mutta kävelytyyli ja muu elekieli kertoo luonteesta ja varsinkin itsevarmuudesta. Luonne muuten voi olla mitä vaan aggressiivisen koulukiusaajan ja mukavan ja rennon kivan kaverin väliltä. Ihminen ja varsinkin nuori on sellainen elukka, että tykkää hengailla vahvojen ja itsevarmojen kanssa.
Kääntäen, alistuvasti käyttäytyvä, introvertti luonne ei ole kouluiässä sitä suorittua porukkaa, vaikka moni näistä puhkeaakin kukkaan myöhemmin, kun saa itsevarmuutta ammatillisen statuksen kautta ja myös siitä, kun luolamiestyylinen nuorisomaailma muuttuu monipuolisemmin ihmisiä arvostavaksi aikuisten elämäksi (piireistä kiinni tämäkin, mutta puhun nyt esim. asiantuntijatyön työyhteisöstä ja opiskeluaikana muodostuvatsa kaveripiiristä). Osa jää ikinörteiksi ja reppanoiksi, ei nämä niin yksioikoisia juttuja ole.