Lue keskustelun säännöt.
Voiko tuleva äiti yksin päättää mitkä ovat isän oikeudet?
01.11.2011 |
Yritän tässä olla tukena miespuoleiselle ystävälleni (ei miesystävä romanttisessa mielessä) vaikeassa tilanteessaan. Taustaa: Mies tapasi muutaman kerran naista, päätyivät sänkyyn ja nainen tuli raskaaksi. Vastuu tästä kuuluu tietysti molemmille, mies ei tätä yritä edes kieltää. Seurustelu ei silti onnistu, kumpikaan ei tätä halua. Nainen on nyt kuitenkin katkaissut kaiken yhteyden mieheen, on ilmoittanut että hän aikoo pitää lapsen yksin, ryhtyy yksinhuoltajaksi ja nyt alustavasti sanonut, että mies SAATTAA saada tapailla lasta sitten myöhemmin, "katsotaan parin vuoden päästä". Toisaalta nainen väittää, että lapsi on ystäväni, toisaalta ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, haluaako isyyden selvitettävän.
Meneekö asia tosiaan näin, kaikki päätäntävalta on naisella?? Ystävä tuumaa, että jos isyyttä ei selvitetä, niin hän ottaa kannan, että lapsi ei sitten edes ole hänen. Jos selvitetään, niin hän haluaa olla aktiivisesti mukana hänen elämässään (olematta kuitenkaan parisuhteessa naisen kanssa). Tämä tietysti on alkuun pari vuotta nihkeämpää, että siinä mielessä se "katsotaan parin vuoden päästä" on ymmärrettävää, ajan ennen sitähän vauva on kiinni äidissään.
Mutta jos isyys selvitetään ja ystäväni on isä, niin onko hänellä mahdollisuutta yhteishuoltajuuteen, vai onko tuo nainen automaattisesti lapsen huoltaja yksinään? Mies on tasapainoinen ihminen eikä hänellä ole mitään rikosrekisteriä, voidaanko yhteishuoltajuus silti evätä sillä perusteella, että eivät ole parisuhteessa/avoliitossa? Näin lastenvalvoja on sanonut, mutta mun on kovin vaikea ajatella, että todistetulla isälläkään ei olisi mitään sananvaltaa lapsen elämään. =( Tai siis on just sen verran, mitä äiti päättää.
Onko teillä kokemusta tällaisesta asiasta, kummassakaan roolissa? Oletko tullut raskaaksi tapailusta ja päättänyt pitää lapsen yksin, onko mies osallistunut, onko kaikki oikeudet olleet sinun puolellasi?
Kommentteja kiitos! =) Vaikea olla tukena kun asia on itselle vieras ja netissä on monenlaista tietoa...
Kommentit (26)
Eli yhteishuoltajuutta olisi joka tapauksessa anottava oikeuden kautta, jos isyys tunnistetaan? Muussa tapauksessa se kuuluu vain äidille? Omituista, että todistettukaan vanhemmuus ei takaa samaa oikeutta molemmille...
Lastenvalvojaan mies on ollut yhteydessä, taisi sanoa juuri samoin, että jos äiti ei ole halukas, niin vain oikeuden kautta voidaan päätyä yhteishuoltajuuteen, mutta mies jäi siitä käsitykseen, että se olisi hankala saada. Onkohan se kuitenkin "läpihuutojuttu", että mies saisi halutessaan yhteishuoltajuuden? Mitähän se sellainen oikeuden kautta hakeminen tulee kustantamaan, maksaako mies viulut, jos hän kerran joutuu sitä päätöstä hakemaan, vai meneekö kulut puoliksi?
Ärsyttää ystävän puolesta, kun toinen haluaa toimia oikein lapsen kannalta, mutta äiti on tässä nyt vastarannan kiiski. Sanoo ajattelevansa tulevan lapsen parasta, mutta millä logiikalla isättömyys olisi parasta hänen kannaltaan?! =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NIin kauan kun naisilla on itsemääräämis kehoon jonka "luoja" on luonut kantamaan lapsen ja synnyttämään ja ainoana lajinsa edustajana imettämään niin naisella on oikeus lapsensa huoltajuuteen ilman miestä.Reilua vai ei,niitä voi olla montaa eri mieltä?!
Mies ei tule voittamaan mitään oikeusjuttuja joten en suosittele rahojen haaskaamista.Huoltajuusoikeuden käynneisssä ei ole samaa kaavaa eli hävinnyt EI MAKSA voittajan kuluja eikä toisinpäin.
Isyyden tunnustamista äiti ei voi estää muuten kuin muuttamalla maasta ennen tutkimusta mut se EI TAKAA yhteishuoltajuutta missään tapauksessa.
NIin kauan kun naisilla on itsemääräämis kehoon jonka "luoja" on luonut kantamaan lapsen ja synnyttämään ja ainoana lajinsa edustajana imettämään niin naisella on oikeus lapsensa huoltajuuteen ilman miestä.Reilua vai ei,niitä voi olla montaa eri mieltä?!
Mies ei tule voittamaan mitään oikeusjuttuja joten en suosittele rahojen haaskaamista.Huoltajuusoikeuden käynneisssä ei ole samaa kaavaa eli hävinnyt EI MAKSA voittajan kuluja eikä toisinpäin.
Isyyden tunnustamista äiti ei voi estää muuten kuin muuttamalla maasta ennen tutkimusta mut se EI TAKAA yhteishuoltajuutta missään tapauksessa.
Ei vaan nimenomaan äiti voi kieltää isyyden tutkimisen eikä siihen tarvita mitään syytä eikä maasta muuttoa. Mies voi kyllä viedä oikeuteen(omilla rahoillaan) asian, mutta tässä kohtaa laki on yleensä äidin puolella, valitettavasti tietyissä tapauksissa. Kait niitä silti varmaan ennakkotapauksiakin on. Mutta kallista lystiä tuo kuitenkin on.
Varmaan jostain löytyy luotettavaa tietoa (kenties joltain palstalaiselta?) siitä, kenelle tulee maksettavaksi huoltajuuskiista jos se menee oikeuteen asti. Minulla on kokemusta siitä sen verran kymmenen vuoden takaa, kun äitini ja isäni tappelivat oikeudessa huoltajuudestani (lopulta sopivat yhteishuoltajuudesta) eikä kumpikaan joutunut maksamaan mitään.
Tosiaan, kannattaa kehottaa tuota miestä kääntymään lastenvalvojan puoleen jos/kun isyyttä aletaan tutkia. Lastenvalvojat eivät ole niitä paskoja tyyppejä vaan he ovat ajamassa lapsen etua, eivät isän tai äidin.
Niin, siis ensin on käynti lastenvalvojalla, missä isyys vahvistetaan ja sovitaan tapaamis- ja elatusasíat sekä huoltajuus.
Se on vanhempien välinen sopimus, jonka LV vain vahvistaa tarkistaen sen oikeudellisuuden.
Sopimuksen voi tapaamisten ja elareiden suhteen tehdä myös määräajaksi. Suosittelen tätä - silloin on toki käytävä usein, esim. vuoden välein LV:lla sopimassa, mutta kun elämäntilanteet muuttuu, lapsi kasvaa, ym., niin se, mitä sovitaan vuonna 1, ei pädekään enää vuonna 5, ja molemmat eivät ole halukkaita sopimaan muutosta, mennään taas riita-asiana oikeuteen.
Meillä esim. on määräaikainen sopimus, noin 6 kk pituinen, päivitetään ensi vuoden alussa. Vaikka meillä ei edes ole mitään riitaa, vaan erittäin hyvät välit.
Yhteishuoltajuuden perään suitsutetaan aivan turhan paljon, ei se oikeastaan takaa mitään kiinteämpää tai läheisempää isä-lapsi suhdetta. Aivan kuten yksinh:ssa myös yhteish:ssa tapaamiset ja elatukset sovitaan ihan erikseen, eikä näillä huoltajuuksilla ole mitään merkitystä sen kanssa.
Yhteishuoltajuus on lähinnä sitä, että tarvitaan toisenkin nimi paperiin, jos vaihtaa uskontokuntaa, nimeä, hankkii passin tai vast.
Eli elatusmaksut eivät pienene eikä tapaamisoikeus muutu miksikään, ne sovitaan myös yhteishuollossa erikseen.
'
minun mielstä paikkakunnalta muuttoa tai koulun vaihtoa varten ei tarvitse kysyä toisen vanhemman lupaa edes yhteisthuollossa.
Maasta muutto on eri asia.
Vauvan tapaamiset ovat vähän hankalia. Vauva-aikana pitäisi luode suhde lapseen, joten tapaamiset ovat käytännössä usein ja lyhyitä hetkiä kerrallaan.
Jos äiti ei ole innokas antamaan lasta tapaamiselle, silloin ei pitäisi alkaa vänkäämään elatusmaksujakaan isältä.
Jos äiti nostaa kelan elareita ja isyys todistetaan ja tunnustetaan kun lapsi on esim 2-3 v, voi olla että isä joutuu maksamaan kelalle takautuvasti näitä äidille tulleita elareita / joutuu maksamaan äidille takautuvasti.
Kannattaa kysyä tämä asia lastenvalvojalta tai kelasta.
Tapaamisasiosisa pitäisi muistaa, että siinä on kyse LAPSEN OIKEUDESTA tavata toista vanhempaansa. ei etän / isän oikeudesta lapseen. Ei äidin / lähin oikeudesta lapseen.
Vaan lapsen oikeudesta molempiin vanhempiinsa (tapaamiset) ja lapsen oikeudesta elatukseen.
NIin kauan kun naisilla on itsemääräämis kehoon jonka "luoja" on luonut kantamaan lapsen ja synnyttämään ja ainoana lajinsa edustajana imettämään niin naisella on oikeus lapsensa huoltajuuteen ilman miestä.Reilua vai ei,niitä voi olla montaa eri mieltä?!
Mies ei tule voittamaan mitään oikeusjuttuja joten en suosittele rahojen haaskaamista.Huoltajuusoikeuden käynneisssä ei ole samaa kaavaa eli hävinnyt EI MAKSA voittajan kuluja eikä toisinpäin.
Isyyden tunnustamista äiti ei voi estää muuten kuin muuttamalla maasta ennen tutkimusta mut se EI TAKAA yhteishuoltajuutta missään tapauksessa.Ei vaan nimenomaan äiti voi kieltää isyyden tutkimisen eikä siihen tarvita mitään syytä eikä maasta muuttoa. Mies voi kyllä viedä oikeuteen(omilla rahoillaan) asian, mutta tässä kohtaa laki on yleensä äidin puolella, valitettavasti tietyissä tapauksissa. Kait niitä silti varmaan ennakkotapauksiakin on. Mutta kallista lystiä tuo kuitenkin on.
Varmaan jostain löytyy luotettavaa tietoa (kenties joltain palstalaiselta?) siitä, kenelle tulee maksettavaksi huoltajuuskiista jos se menee oikeuteen asti. Minulla on kokemusta siitä sen verran kymmenen vuoden takaa, kun äitini ja isäni tappelivat oikeudessa huoltajuudestani (lopulta sopivat yhteishuoltajuudesta) eikä kumpikaan joutunut maksamaan mitään.
Tosiaan, kannattaa kehottaa tuota miestä kääntymään lastenvalvojan puoleen jos/kun isyyttä aletaan tutkia. Lastenvalvojat eivät ole niitä paskoja tyyppejä vaan he ovat ajamassa lapsen etua, eivät isän tai äidin.
että jos äitikin suostuu yhteishuoltajuuteen, asia ei tietenkään mene oikeuden kautta vaan lastenvalvoja tekee siitä paperit. Riitatapauksessa (isä haluaa yhteishuoltajuuden, äiti ei), asia ratkaistaan yleensä oikeudessa jos asiaa ei saada sovittua lastenvalvojalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äiti nostaa kelan elareita ja isyys todistetaan ja tunnustetaan kun lapsi on esim 2-3 v, voi olla että isä joutuu maksamaan kelalle takautuvasti näitä äidille tulleita elareita / joutuu maksamaan äidille takautuvasti.
äiti kieltää isyyden tunnistamisen eikä näin ollen saa isältä elareitakaan vaan kelasta, voi hän silti esim 3 vuoden päästä vaatia isyyden tunnustamista ja isä joutuu tällöin maksamaan kaikki takautuvasti??? meneekö näin?? voiko mieskin sitten kieltäytyä isyyden tunnistamisesta näin pitkän ajan päästä, jos äiti on sen alussa ehdottomasti kieltänyt???
Minulla on kokemus huoltajuuskiistasta. Lapsi oli täyttänyt jo 12 v, ja halusi muuttaa etävanhemman, Deman, luo. Lähivanhempi, Åde, vastusti ja vei asian oikeuteen.
HuoltajuuskistaN / asumismuutosoikeudenkäynnin AIKANA lapsi jo asui siellä etällään, eli Deman luona.
Liki 2 vuoden oikeusprosessin jälkeen oikeus päätti, että lapsi saa jäädä asumaan Demalle tästä tulee virallisesti lähihuoltaja ja KAIKKI oikeudenkäyntikulut tulevat Deman maksettavaksi, Deman omat ja myös Åden. Lisäksi Dema joutuu maksamaan elatusmksut Ådelle siltä 2 VUODEN ajalta minkä lapsi on asunut Demalla, eikä Ådella. Lapsi ei ollut prosessin aikana käynyt kertaakaan tapaamassa Ådea ja kun oikeus päätti että lapsi jää Demalle, ja tapaamiset Åden luona sovittiin, Åde ilmoitti välittömästi sekä Demalle että lapselle, että ei halua tavata lasta.
Piste.
Eikä ole tavannut, tapahtumasta on kulunut noin 4 vuotta.
NIin kauan kun naisilla on itsemääräämis kehoon jonka "luoja" on luonut kantamaan lapsen ja synnyttämään ja ainoana lajinsa edustajana imettämään niin naisella on oikeus lapsensa huoltajuuteen ilman miestä.Reilua vai ei,niitä voi olla montaa eri mieltä?! Mies ei tule voittamaan mitään oikeusjuttuja joten en suosittele rahojen haaskaamista.Huoltajuusoikeuden käynneisssä ei ole samaa kaavaa eli hävinnyt EI MAKSA voittajan kuluja eikä toisinpäin. Isyyden tunnustamista äiti ei voi estää muuten kuin muuttamalla maasta ennen tutkimusta mut se EI TAKAA yhteishuoltajuutta missään tapauksessa.
Ei vaan nimenomaan äiti voi kieltää isyyden tutkimisen eikä siihen tarvita mitään syytä eikä maasta muuttoa. Mies voi kyllä viedä oikeuteen(omilla rahoillaan) asian, mutta tässä kohtaa laki on yleensä äidin puolella, valitettavasti tietyissä tapauksissa. Kait niitä silti varmaan ennakkotapauksiakin on. Mutta kallista lystiä tuo kuitenkin on. Varmaan jostain löytyy luotettavaa tietoa (kenties joltain palstalaiselta?) siitä, kenelle tulee maksettavaksi huoltajuuskiista jos se menee oikeuteen asti. Minulla on kokemusta siitä sen verran kymmenen vuoden takaa, kun äitini ja isäni tappelivat oikeudessa huoltajuudestani (lopulta sopivat yhteishuoltajuudesta) eikä kumpikaan joutunut maksamaan mitään. Tosiaan, kannattaa kehottaa tuota miestä kääntymään lastenvalvojan puoleen jos/kun isyyttä aletaan tutkia. Lastenvalvojat eivät ole niitä paskoja tyyppejä vaan he ovat ajamassa lapsen etua, eivät isän tai äidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äiti nostaa kelan elareita ja isyys todistetaan ja tunnustetaan kun lapsi on esim 2-3 v, voi olla että isä joutuu maksamaan kelalle takautuvasti näitä äidille tulleita elareita / joutuu maksamaan äidille takautuvasti.
äiti kieltää isyyden tunnistamisen eikä näin ollen saa isältä elareitakaan vaan kelasta, voi hän silti esim 3 vuoden päästä vaatia isyyden tunnustamista ja isä joutuu tällöin maksamaan kaikki takautuvasti??? meneekö näin?? voiko mieskin sitten kieltäytyä isyyden tunnistamisesta näin pitkän ajan päästä, jos äiti on sen alussa ehdottomasti kieltänyt???
En ole tästä 100-varma. Mutta lue tuo huoltajuuskiistaan liittyvä asia, siinä entinen etä, joka siirtyi lähiksi, joutui oikein oikeuden päätökselle maksamaan lapsen lähille elatusmaksut siltä ajalta kun oikeudenkäyntiprosessi oli meneillään ja lapsi asui tämän ex-etän eli lähin luona..
Samassa asumisjärjestelykiistassa käytiin kiistaa myös siitä, kuka saalapsesta lapsilisät. Kela ei suostunut maksamaan niitä tällä lähille, jonka luona lapsi oikeasti asui, vaan maksoi ne sille vanhemmalle, jonka luolta lapsi oli muuttanut pois.
Asiasta käytiin pitkään mittavaa kiistaa ja vietiin ihan ylemmille tahoille.
Minulle kelan virkailija sanoi, että he saattavat periä minulta 2 vuotta sitten saamani yh-lisän siltä kuukaudelta, jolloin en olisi ollutkaan yh vielä..
Tämä liittyi keskusteluun yh-lisän maksuunpanosta, missä vaiheessa se alkaa.
En siis yhtään ihmettele, vaikka kela toimisi näin. Kannattaa tarkistaa asia ennakkoon.
Moi!
Minun mielestäni jokaisen lapsen pitäisi saada olla haluttu ja toivottu, kummankin vanhemman puolelta.
Sitten käy vahinko ja tällainen äiti päättää pitää lapsen. Ihan ok, jos pitää. Mutta jos on päättänyt, että lapsen isä ei saa edes tavata lasta, niin miksi kertoa isälle edes, että on lapsen isä?
Oikeesti, ampukaa itsenne. Säälittää nämä isättömät lapsiraukat!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AV:n mukaan ei isillä taida koskaan olla oikeutta mihinkään paitsi velvollisuus aina maksaa. Ihan sama vaikka nainen olisi huijannut isäksi.
Tätä olen ihmetellyt aina, että isä olisi velvollinen maksamaan, vaikka nainen olisi huijannut hänet isäksi. Minun moraalini ei tue tätä, ei sitten millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on aina automaattisesti yksinhuoltaja, vaikka asuisi avoliitossa. Isyyden tunnustukseen tulee kutsu synnytyksen jälkeen vauvan ollessa noin 1-2 viikon ikäinen ja kutsu tulee äidille.
Äidin tehtävä olisi sitten informoida sitä isää asiasta tai sitten voi mennä lastenvalvojalle myös yksin ja kieltää isyyden tunnustuksen tai antaa siellä isän nimi asian eteenpäin viemiseksi. Isä voi tässä vaiheessa pyytää isyyden selvityksen dna testein ennen isyyden vahvistamista. Ei onnistu enää jälkikäteen, jos nimensä papereihin pistää isäksi.
Tässä tapauksessa yhteishuoltajuus ei välttämättä ole oikein toimiva ratkaisu, kun pari ei ole yhdessä ja äiti tarvitsisi esim. tilin avaamiseen, passin hakemiseen yms. molempien vanhempien allekirjoitukset. Mutta kannattaa sitten erikseen aina sopia päiväkodin ja koulun kanssa, että myös isälle saa antaa tietoja lapsesta.
Kyllä nämä selitetään sitten lastenvalvojalla.
Moi!
Minun mielestäni jokaisen lapsen pitäisi saada olla haluttu ja toivottu, kummankin vanhemman puolelta.
Sitten käy vahinko ja tällainen äiti päättää pitää lapsen. Ihan ok, jos pitää. Mutta jos on päättänyt, että lapsen isä ei saa edes tavata lasta, niin miksi kertoa isälle edes, että on lapsen isä?
Oikeesti, ampukaa itsenne. Säälittää nämä isättömät lapsiraukat!!!!
sithä ne ois äidittömiäki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kun ne ampuisi itsensä ennen kun "vahinko tapahtuu", niin ei kävisi näin :D.
Ihanaa kasvaa vahinkolapsena. Sellaisena, minkä vain äiti halusi ja itsekkäästi päätti pitää, just jonkun yhden illan panon tai pikasuhteen jälkeen. Oi ja voih.
lapset aattelee noin... Ja tuskin toivovat, että olispa äiti tehny abortin niin en ois tässä!
http://www.yvpl.fi/index.php?page=au&sivu=isyys
Täällä kuitenkin väitetään muuta... (viimenen kappale)
niin no tiedän yhden miehen jolle kävi näin. Hän alkoi seurustelemaan naimisissa olevan naisen kanssa ja nainen tuli hälle raskaaksi. Olivat yhdessä koko raskausajan ja mies odotti innolla lapsen syntymään. Lapsen synnyttyä osallistui yhtä lailla vauvan hoitoon, mutta kun vauva pääsi parin kk ikään, kyseinen nainen päättikin palata takaisin yhteen sen virallisen aviopuolisonsa kanssa. Tässä tilanteessahan lapsi katsottiin automaattisesti sen virallisen aviopuolison lapseksi ja oikea biologinen isä menetti kaikki oikeudet lapseensa. Äiti ei ole antanut biol isän edes tavata enää lastaan.
ja näin se vaan menee...surullista tietysti biologisen isän kannalta etenkin, mutta toisaalta AINA kun seksiä harrastaa pitäisi pitää mielessä sen mahdolliset seuraukset...
isää kohtaan on se, jos avioliitossa oleva nainen saa toiselle miehelle lapsen, siten että toinen mies haluaisi nähdä lasta/tunnustaa lapsen. Tässä tapauksessahan lapsi on automaattisesti aviomiehen lapsi, ja jos äiti ei halua, että asiaa tutkitaan, sitä ei myöskään tutkita.
Ehkä APn kaverin pitäisi nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen, ja suostua tuohon parin vuoden skenaarioon. Käydä lastenvalvojalla selvittämässä oikeuksiaan yms. Mutta yhteishuoltajuuteen en itsekään lähtisi äitinä!
Ihme marttyyrimeininkiä APn kaverilla, jos en saa sitä ja tätä niin en sitten ala ollenkaan jne. Ehkä äiti on vielä aika epätietoinen mitä kaikkea lapsen saanti tuo tullessaan.. Ja voi hyvinkin haluta isän läsnäoloa sitten myöhemmin, jos nyt vauva-aikana ei niinkään.
Maksuasioista en tiedä, mutta äiti voi kieltää isyyden tunnustuksen vaikka isä sitä vaatisikin. Ja toisaalta taas isä ei voi kieltäytyä isyystestistä.
Huoltajuus on eri asia kuin tapaamiset. Vaikka äidillä olisi yksinhuoltajuus, ei se sulje pois lapsen oikeutta tavata isäänsä. Mikäli siis isyys on tunnustutettu.
virallisesti tutkitaan ja tunnustetaan, ei äidillä ole mitään yksinoikeutta päättää lapsen asioista. Mies voi halutessaan anoa yhteishuoltajuutta, joka tuossa tapauksessa oletettavasti menisi oikeuden kautta jos äiti ei siihen ole halukas. Noissa asioissa kannattaa aina kääntyä lastenvalvojan puoleen.
Lapsi ei ole äidin omaisuutta!